Lue keskustelun säännöt.
3v lapsi ei suostu käyttämään astmapiippua
16.04.2022 |
Ongelmana kun 3,5v määrättiin astmapiippu, mutta sen käyttäminen aivan mahdotonta. Toinen pitää lasta kiinni sylissä ja toinen yrittää laittaa astmapiippua kasvoille, mutta poika käyttäytyy kuin hysteerinen villieläin joten lääkettä ei saa mitenkään annettua. Päivystyksessä joten kuten onnistui kolmen hengen voimin, mutta sielläkin oli hirveätä vääntöä ja huutoa. Ollaan annettu kuivaharjoitella ja se onnistuu, mutta lääkkeen kanssa ihan mahdotonta ja varmaan sai traumat päivystyksessä kun joutui väkisin pitämään kiinni monta henkilöä. Poika on ikäisekseen todella vahva ja jääräpäinen. Miten ihmeessä lääkkeen saa annettua?
Kommentit (25)
Tämä on sellainen tilanne, jossa vanhemmuus punnitaan. Lääke pitää antaa, sinun lapsesi terveys on siitä kiinni ja sen antaminen on sinun velvollisuutesi.
Mieti omaa kasvatustyyliäsi. Miten voit luoda rakentavan vuorovaikutuksen lapsen kanssa? Vanhemman pitää saada luotua turvallinen suhde lapseen, että esim lääkehoito onnistuu.
Se, että ette saa annettua lapselle astmalääkettä kielii isommista ongelmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapselle on kaikki toimenpiteet ollut aina todella vaikeita, johtuu varmaan osittain siitäkin kun lievää autismikirjom häiriötä diagnosoitu. Tykkää kyllä "leikkiä" astmapiipulla ja antaa "lääkettä" vanhemmillensa, mutta itselle todella vahva nounou ja kun tämän ikäinen vastustelee niin siitä ei tule yhtään mitään. Hoplop-käyntikin ollaan luvattu jos suostuu ottamaan lääkettä, mutta silti vastustelee kun pelkää niin paljon itse lääkettä. Noh, pitää jatkaa kuivaharjoittelua, jos jossain välissä suostuisi ottamaan, kun väkisinkään ei saada annettu. T.ap
Puhutko astmapiipusta vaiko babyhalerista eli tilajatkeesta? ”Törtsä” johon aine annostellaan ja lapsi hengittää sitä kautta lääkkeen.
Ongelmana on juuri tämä. HopLop käynti on liian iso asia ja epäkonkreettinen pienelle lapselle. Leikkikää. Nalle ottaa astmalääkettä. Saa supervoimat ja oppii lentämään. Saa palkinnoksi pienen karkin. Isi ottaa, sama toistuu. Ja siten lapsi. Jos ei ota, leikki loppuu eikä saa karkkia.
Jos pitäisi veikata, autismin kirjoa ei ole, on vain vanhemmuus hukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Astmapiippua ei laiteta kasvoille vaan suuhun! TEillä on siis babyhaler ja sen kautta astmapiippu.
Nyt antaisin sen bayhalerin lapselle käsiin, ja selität että kun mä painan tästä, laske sataan. Ei hän tietenkään osaa, se j asama mutta hän hengittää sitä lääkettä, omasta mielestään itse.
tuon ikäinen "osaa" ja "taitaa" ihan turhaa pitää kiinni, anna koettaa itse. Babyhaalerista on toinenkin malli, en muista sen nimeä, aikuisetkin käyttää samaa, pyytäkää/ostakaa semmoinen, saattas onnistua paremmin.
mutta EI väkisin....
Olisiko jonkunlaista aistiyliherkkyyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on noin kova vastustus lapsella, lähtisin miettimään onko sitä oikeasti pakko saada annettua. En toki kunnolla tiiä, mutta oon saanu käsityksen, että nuo sillee hetkellisesti laajentaa niitä käytäviä. Onko siinä kans jotain hoitavaa ainetta, vai miksi se on niin tärkeä saada lapselle annettua?
Veikkaan myös, että vika on kasvattajissa. Nyt teidän täytyy ottaa se useita, useita, useita kertoja päivässä harjoitteluun. Ja pilkkoa harjoittelu pieniin askelin. Ja kaikki palkinnot pois. Ei mikään karkki, hop lop tai muu houkutin toimi pelkäävälle 3 v lapselle. Samoin kaikki neuvottelu pois. Näin tärkeistä asioista ei lapsen kanssa neuvotella. Te kerrotte lapselle mitä tulee tapahtumaan ja miltä se tuntuu. Sitten se tehdään ja toistetaan esim. 5-10 kertaa päivässä kunnes lapsi tottuu. Mutta tosiaan vaiheittain. Ensin niin että tottuu tilanjatkeeseen, sitten vaikka astmalääkkeen sumutukseen ilmassa. Keksikää vaikka viisi eri vaihetta, miten lähestyä asiaa. Viimeinen on vasta koko prosessi.
Itse en ymmärrä etteivät vanhemmat esim opeta lääkkeen antoa. Sitten esim kuumelääkettä tarvitseva lapsi viedään lääkäriin, jossa se lapsi joudutaan traumatisoimaan antamalla väkisin. Lapsi yhdistää sen vielä kipuun ja huonoon oloon joka on sairaana.
Itse otin vauvasta asti leikkeihin lääkärileikit. Xylitoli pastillit olivat välillä leikkilääkettä, mehua sai ruiskulla lääkkeenä, leikittiin korvien katsomista ja keuhkojen kuuntelua ja kaikista eniten leikittiin rokottamista.
Näitä oli leikitty satoja kertoja ennen kuin tuli oikeasti tarve katsoa korvia tai antaa rokotteita tai ottaa verikokeita . Eipä oo ikinä ollut missään mitään ongelmaa. Eivät edes itkeneet koskaan. Ei ihme että lapseni ovat alkaneet lääkäriksi, ensihoitajaksi ja sairaanhoitajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autisti on autisti vaikka kuinka kasvatat.
Mutta aika harva huonosti käyttäytyvistä lapsista on autisteja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autisti tai ei, lääke on annettava. Minä yleensä annan epämiellyttävässä toimenpiteissä kaksi vaihtoehtoa, voi ottaa lääkkeen vapaaehtoisesti (jolloin se on mukavaa) tai pakolla. Meillä ainakaan astmaattisella lapsella ei ole mitään mahdollisuuksia jäädä ilman lääkettä. Öisin on joskus niin hädissään, ettei ole kovin yhteistyökykyinen. Erityisesti silloin on lääke annettava päättäväisesti. Viileään aikaan lääkkeen vaikutus tehostuu, kun sen antaa ulkona tai ulko-ovella. Viileä, ei pakkanen, helpottaa hengitystä ja lapsi ihmettelee, miksi keskellä yötä mennään ilman ulkovaatteita ulos ja hämmentyy niin, että lääkkeen ehtii antaa ilman suurempaa vastustelua.
Aikuisena noiden käyttäminen on vapaa ehtoista onneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin kova vastustus lapsella, lähtisin miettimään onko sitä oikeasti pakko saada annettua. En toki kunnolla tiiä, mutta oon saanu käsityksen, että nuo sillee hetkellisesti laajentaa niitä käytäviä. Onko siinä kans jotain hoitavaa ainetta, vai miksi se on niin tärkeä saada lapselle annettua?
Astma on keuhkosairaus. Lue keuhkojen merkitys ja sen jälkeen voisit perehtyä astmaan sairautena.
Ei ole vielä akuuttia käyttöä ollut, mutta hyvä olisi opetella käyttöä jos tulee pakkotilanne. Lapsella todettu voimakas aistiyliherkkyys, joten siksi esim. Ongelmia suihkusssa käymisessä ja hampaiden harjauksessa haasteita ja vaatteiddn kanssa, kun ne ei tunnu mukavalta lapsen mielestä. Kyseessä babyhaler ja itse lapsi siis osas laittaa sen oikeaoppisesti kasvoille ja hengittää, mutta ILMAN lääkettä. Tarkkailee koko ajan, ettei kukaan vahingossakaan laita lääkettä piippuun. On kokeiltu yhdessä antaa lääkettä pehmoleluille, aikuisille. Toiveena että jossakn vaiheessa tottuisi ajatukseen. Hoplop siksi käytetty palkintoa, koska sen avulla saatu esim. Lapsi opetettua kuivaksi, pesemään kädet omatoimisesti jne. Ja lapsi itsekin sanoo että hän pääsee hoploppiin kun uskaltaa käyttää lääkettä. Lapsi rakastaa hoplopia joten jospa sen avulla antaisi löhiaikoina periksi.
No hoplop joo, mutta meinaatteko mennä joka onnistuneen yrityksen jälkeen hoploppiin? Se on palkintona huono, kun on kyseessä juttu mikä lapsen kanssa pitää tehdä useamman kerran päivässä. Ette voi rampata hoplopissa kolme kertaa päivässä seuraavaa viittä vuotta. Pieni, nopea palkkio, jonka lapsi pystyy saamaan välittömästi toimenpiteen jälkeen, on toimivin. Voi vaikka kerätä helmiä purkkiin ja sitten kun on kymmenen helmeä koossa, tulee hoploppi tai vastaava palkinto. Lapsi voi motivoitua yllättävän paljon keräämää jotain saadakseen isomman palkinnon.
Muita hyviä neuvoja tässä ketjussa jo olikin.
Onko pojalla todella astma? Meillä poika sai astmadiagnoosin n. 4 vuotiaana, kun flunssan aikaan meni henki ahtaalle. Sai lääkkeet lastenlääkärin tutkimuksen jälkeen, ja niitä käytettiin reilu vuosi. Sitten poika ilmoitti, ettei hänellä ole mitään astmaa,eikä hän käytä enää lääkkeitä.
Eikä tosiaan ole käyttänyt. On nyt jo 29 vuotias. Pelkäsin hänen armeija-aikaa, että rasituksesta tulee astmakohtaus. Ei tullut. Lääkärit tekevät liian helposti noita diagnoosejaan.
Hankala tilanne. En keksi kuin jonkin leikin kautta totuttaa lapsi vähän kerrassaan, luonnollisesti aluksi ilman lääkettä, että lääke ei mene hukkaan.
Onko lapsella jokin lempilelu, joka voisi tarvita astmapiippua, auto joka ei käynnisty ilman laitetta jne.
Puhekaan ei oikein tuon iköiselle mene vielä perille.