mitä tarkoitetaan kadehtimisella
suomalaisia sanotaan kateellisiksi, ja kun en itsessäni sitä piirrettä tunnista, niin aloin miettiä, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Minulla esim. on ystäviä, joilla on sellaisia asioita, joita kovasti toivoisin itsellänikin olevan, mutta en silti suhtaudu mitenkään negatiivisesti siihen, että heillä se on eikä minulla. Ajattelen, että he ovat onnellisia, kun ovat onnistuneet ko. asioissa, en toivo että he menettäisivät tai epäonnistuisivat ko. asiassa tai muussakaan.
Mutta onko se silti kateutta? Kadehdinko heitä, koska ajattelen että heillä on jotain, mitä minulla ei vaikka kovasti sitä toivoisin? Vai vaatiiko sana kadehtia/olla katellinen sen, että toivotaan toisenkin epäonnistuvan?
Ja joo, on minullakin joskus ollut sellaisia negatiiviseen viittaaviakin tunteita, en täysin vapaa sellaisesta ole, ei kai kukaan, mutta ne ovat olleet yksittäisiä asioita ja sellaisia, jotka ovat minulle olleet jollain tavalla kipeitä. Ne on kyllä sitten mennyt aikanaan ohi, eivät ole jääneet kalvamaan.
Kommentit (3)
Olen toistaiseksi ollut vain 2 kertaa kateellinen. Olen yli 50-v.
Eka kerta oli jotain 3-vuotiaana. Kadehdin hiekkalaatikolla toisen hiekkaleleua, jollaista en puutämälläkään saanut vanhemmiltani. Joten rikoin sen. Jouduin sitten mukaan, kun sille ostettiin uusi samanlainen.
Toinen kerta oli 40-vuotiaana. Se oli hyvin inhottava tunne. Joku kateuden ja katkeruuden sekoitus. Käsittääkseni noin 2 viikkoa ja kohde oli opiskelututtavani kaveri, jota en ollut koskaan edes tavannut.
Kateus on todella inhottava ja voimakas tunne.
Kateuden tunne sisältää pahan toivomista muille ja sen ajatuksen, että muut ovat saaneet kadehditut asiat ansiotta. Kateus ja katkeruus liittyvät usein yhteen.