Parisuhde toimii loistavasti, kun on eri osoitteet

Totta. Ei kinaa siivouksesta, pyykkäyksestä, tiskeistä. Oma rauha, kun sitä tarvitsee.

Ja heti selvää, kun toinen tulee yöksi kylään, niin pistetään munaa piirakkaan.

Sama täällä. En ymmärrä, miksei tämä ole yleisempää.

Elämän suola on arkiset asiat.

Tästä minäkin olen haaveillut jos vielä jonkun kanssa ryhdyn suhteeseen (mikä on hyvin epätodennäköistä).

Olen 40 ja ainoa parisuhteeni oli tuollainen vuosia. Meillä oli monta sataa kilsaa välissä. Jos joskus aion parisuhteeseen, niin haluan kokea myös yhdessä asumisen, vaikka se ei tule onnistumaan.

Tämä on niin totta. Sitten jaksaa näyttää toisellekin vain ne parhaat puolensa. Ihmiset asuvat liian usein yhdessä, ja liian ahtaasti sen lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Elämän suola on arkiset asiat.

Niinku mitkä? Ett jonottaa yhteen kylppäriin? Arkisia asioita voi jakaa niin että tekee yhdessä vain ne oikeesti kivat arkiset asiat niinku vaikka leffankatsomiset.

Asutaan lähekkäin, joten nähdään kuitenkin usein. Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen 40 ja ainoa parisuhteeni oli tuollainen vuosia. Meillä oli monta sataa kilsaa välissä. Jos joskus aion parisuhteeseen, niin haluan kokea myös yhdessä asumisen, vaikka se ei tule onnistumaan.

Etäsuhde onkin hankala pidemmän päälle,

Tämä todellakin toimii meillä. Yli 10 vuotta yhdessä. Ja yhä vaan odottaa innoissaan viikonloppua kun nähdään, vaikka ei tehtäisikään mitään ihmeellistä.

Olemme molemmat hyvin itsenäisiä, ja kaipaamme myös omaa tilaa ja rauhaa, joten järjestely on ihanteellinen. Ymmärrän kyllä, ettei tämä kaikille toimi. Ja varsinkaan, jos perheessä on pieniä lapsia.

Hyvin toimii meilläkin, vaikka ei ollakaan "toisella kierroksella".

Sama homma. Omat asunnot eikä mitään arkiriitoja. 

Tällainen järjestely olis oikein passeli.

Paras suhde oli tuollainen missä asuttiin erillään. En enää ikinä muuttaisi yhteen naisen kanssa. Jos tuli riitaa niin lähdin heti omaan asuntoon. Asuttiin samassa kaupungissa. Sanoin siitä parikin kertaa että tykkään ja viihdyn sun kanssa. En vain enää ala riitelemään aikuisen kanssa. Mun kanssa mikään ei ole pakko.

Allekirjoitan. Sopivasti ehtii tulla aina viikolla ikävä ja jälleennäkeminen on riemua.

M50

Jos päättäisin nyt tämän parisuhteen tulevaisuudesta, en muuttaisi yhteen. Jos kuitenkin ollaan samalla paikkakunnalla, näkisi toista kuitenkin helposti jopa päivittäin. Voihan toisen luona aina kuitenkin välillä yökyläillä 😉

Mies vaan on sitä mieltä, että asutaan yhdessä.. Seksi on kadonnut 😔

Ollaan asuttu yhdessä 10 vuotta. Ollaan yhtä rakastuneita kuin alkuaikoina. En vois mitenkään kuvitella asuvani eri osoitteissa. Kuin sydämestä puolet ois jossain, jos kotona ei ois rakas vierellä nukkumaan mennessä. Tiettyy molemmilla omia matkoja kavereiden kanssa ja paljon muutenkin omiakin edustustehtäviä. Se on aina yhtä sytyttävää, kun toinen pitää huolta itsestään. Plus kuka toisi aamulla kahvit sänkyyn, jos ei hän. Maailma muuttuu, mutta en ymmärrä jos rakkaimman kanssa ei kykene kotia jakamaan ja samalla pitämään huolen myös itsestään. Ikää tulee, mutta se ei vie sitä alkurakkauden huumaa, kun on terveet elintavat ja pilkettä silmäkulmassa.

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä. En ymmärrä, miksei tämä ole yleisempää.

Pikkulapsiperheissä tarvitaan kahta vastuullista vanhempaa, mutta muuten ei ole tarvetta asua samassa taloudessa.

Mulle tämä sopisi loistavasti. Miehet eivät ole lämmenneet idealle. Ilmeisesti pelkäävät, että petän heti kun silmä välttää.