Tykkäättekö halata?

Syynä luulisin, ettei se kuulunut tapoihin kun olin lapsi, en ole tottunut siihen. Mutta, itsekin lapsien myötä olen oppinut halaamaan lapsiani ja se on jopa kivaa. mutten todella tykkää kun vieraat tulevat kylään ja ensiksi ottavat ja rutistavat syliinsä!

Esim. omaa lasta ja miestä, serkkua ja tärkeää ystävää, mutta esim. omaa äitiäni en koska välimme eivät ole hirveän läheiset ja välittömät.



Ja pomo tuli kerran halaamaan kriisitilanteessa. Olipa ärsyttävää kun se tunki tosta noin vaan mun henkilökohtaiselle reviirille. Varsinkin kun se on niin paska johtaja muutenkin.

ikäväkseni mieheni ei paljoa halaile johtunee ettei niiden lapsuus aikana sitä tehty =(

ja mä lulen aina ettei mieheni tykkää minusta kun ei osoita sitä " rakkautta niin"

mutta täällä näkyy olevan paljon muitakin samallaisia kiva tietää :)

Tykkään hirveästi halailla ja pitää hyvänä omaa miestä ja lasta, mutta en " vieraita" . Mua ärsyttää kun nykyään jokaista jonka tuntee suunnilleen nimeltä pitäisi halata kun näkee - noin vähän kärjistettynä.



Oltiin yks kesä häissä ja mä en itse tuntenut hääparia ollenkaan vaan olivat mieheni tuttavia vuosien takaa. Ojensin kättä onnitellakseni niin morsian melkein syöksyi syliin halattavaksi - yöks.. Tulee tosi inhottava olo kun vieras ihminen tulee liian lähelle.

Halaisin enemmänkin, mutta kaikki eivät ole niin tottuneet tällaiseen, harmi vaan.

Sanotteko ikinä meille " halataan joka tilanteessa" - ihmisille, että se hämää? Musta olis kiva kuulla, voisin jättää sitten halimatta ne ihmiset.



Olen kyllä yrittänyt tulkita ihmisiä, miten he " vastaavat" halaukseen, ja tehnyt tälläisen keittiö-psykologisen päätelmän, että ne rutistaa kunnolla jotka tykkää, ja ne taputtelee selkään, jotka ei.. :)



Olenkohan ihan hakoteillä... :)

Itse toivon että vastentahtoinen ruumiinkieleni hillitsee, ja aika usein saankin jätettyä ne halit sillä väliin. Yksi hyvä konsti on olla aloitteellinen kättelyssä.