Miten teidän miehet jaksavat elättää yksin perheen?

Ihan hyvin jaksaa elättää meidät. Ei ole koskaan valittanut. Suht hyvät tulot ja kaksi lasta. Asunto ja autot on yhteisiä, samoin käyttörahat. Jos hankimme kesämökin, sekin tulee yhteiseen omistukseen.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:54"]

Naureskellaan molemmat sille että minä saan enemmän työttömänä, kuin hän töissä.

[/quote]

Höpö höpö huono trolli.

Ei todellakaan ansisidonnainen voi olla korkeampi kuin työtulot.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:56"]

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:54"]

Naureskellaan molemmat sille että minä saan enemmän työttömänä, kuin hän töissä.

[/quote]

Höpö höpö huono trolli.

Ei todellakaan ansisidonnainen voi olla korkeampi kuin työtulot.

[/quote]

Sanoo kokoomuksen kansanedustaja ettei Suomessa ole henkilöitä jotka tienaa alle 2000e kuussa...

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:54"]

Ei jaksatakaan. Mies tienaa kuussa 1200e puutarhurina ja minä saan ansiosidonnaista 1500e. Ilman ansiosidonnaista ei selvittäis ellei mentäisi molemmat sossuntuelle ja erottais nimellisesti.

[/quote]

Ite miehenä henk koht vaihtaisin alaa tai tappaisin itseni. Nelkyt mittarissa?

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:29"]

Mitä jaksamista siinä tosiaan on? Käy töissä ja viihtyy siellä. Työpäivät on kohtuullisia, ei tee pitkää päivää. 

Minäkin kävisin mieluummin töissä.

[/quote]

Sama täällä. Saisipa päivät tehdä sitä missä on hyvä ja mistä pitää ihan älyttömästi ja siitä maksettaisiin vielä palkkaa (näin siis miehellä ja itselläkin ennen työttömyyttä. Toki mikä tahansa työ kelpaisi) sen sijaan, että päivästä toiseen näitä kotitöitä joita en voi sietää. Ja yksin tietenkin tehtävä, koska mieshän se "raataa" päivät töissä. 

Voisiko aloittaja vastata, mitä hän tarkoitti kysymyksellään ja mitä hän ajattelee nyt vastaukset luettuaan?

Mieheni on yrittäjä ja minä kotona lasten kanssa. On hyvätuloinen ja voi maksaa kulumme. Silloin kun olen saanut palkkaan sidonnaista vanhempainrahaa olen osallistunut kuluihin. Nyt kotihoidontuki ja lapsilisät tulevat minulle ja maksan niistä henk.koht laskuni ja jää hiukan käyttörahaa. Kohta lähden opiskelemaan toista korkeakoulututkintoa ja mies haluaa että opiskelen ja hänelle ei ole ongelma että maksaa samalla tavalla kulumme myös opiskeluni ajan. Minä hoidan kotona ollessa kodin, ruuat, puutarhan jne. Mies saattaa osallistua kodinhoidollisiin asioihin esim vloppuisin. Hyvin on jaksanut, tekee pitkää päivää ja joskus tietty väsynyt sen johdosta, mutta kyse vaan yrittäjyyden vaatimasta ajasta ja sitoutumisesta.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:56"]

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:54"]

Naureskellaan molemmat sille että minä saan enemmän työttömänä, kuin hän töissä.

[/quote]

Höpö höpö huono trolli.

Ei todellakaan ansisidonnainen voi olla korkeampi kuin työtulot.

[/quote]

Miten niin ei voi? Ansiosidonnainen on nimenomaan ansiosidonnainen . Esimerkiksi 3000 euroa kuukaudessa ansainnut kahden lapsen vanhempi saa ansiosidonnaista 1847€/kk.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:31"]

Eipä ole tarvinut elättinä varsinaisesti olla, itse olen omat kuluni maksanut niin töissä ollessa kun kotona lasten kanssa ollessakin. Silloin kun olen ollut kotona lasten kanssa, mies on maksanut lasten menoista suurimman osan ja ei ole pitänyt sitä mitenkään erityisen "raskaana", on ajateltu, että minä "kuittaan" oman osuuteni kotona antamalla lapsille aikaani ja teen ruuat, hoidan kodin jne ja mies hoitaa sitten aineellisen puolen eli ostaa vaatteet, lelut ym lapsen tarvitseman.
Ja omat kuluni, mm. lainanlyhennykset, vaatteet ym. olen hoitanut itse ensin päivärahoilla ja sitten säästöillä.

Olen aina itse tottunut elättämään itseni ja minusta ei olisi toisen rahoilla eläjäksi, siis siten että jos haluan ostaa jonkun vaatteen/tavaran että pitäisi pyytää raha siihen mieheltä. Sen mukaan olen kotona ollut, että rahat on riittänyt siihen, että ei ole tarvinut toisesta riippuvainen olla.

[/quote]

Koko ketjun ainoa nainen, joka elättää itsensä ihan itse, ja alapeukkua on enemmän kuin yläpeukkua. Voi herramunjee mitä loisia.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 11:19"][quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:31"]

Eipä ole tarvinut elättinä varsinaisesti olla, itse olen omat kuluni maksanut niin töissä ollessa kun kotona lasten kanssa ollessakin. Silloin kun olen ollut kotona lasten kanssa, mies on maksanut lasten menoista suurimman osan ja ei ole pitänyt sitä mitenkään erityisen "raskaana", on ajateltu, että minä "kuittaan" oman osuuteni kotona antamalla lapsille aikaani ja teen ruuat, hoidan kodin jne ja mies hoitaa sitten aineellisen puolen eli ostaa vaatteet, lelut ym lapsen tarvitseman.
Ja omat kuluni, mm. lainanlyhennykset, vaatteet ym. olen hoitanut itse ensin päivärahoilla ja sitten säästöillä.

Olen aina itse tottunut elättämään itseni ja minusta ei olisi toisen rahoilla eläjäksi, siis siten että jos haluan ostaa jonkun vaatteen/tavaran että pitäisi pyytää raha siihen mieheltä. Sen mukaan olen kotona ollut, että rahat on riittänyt siihen, että ei ole tarvinut toisesta riippuvainen olla.

[/quote]

Koko ketjun ainoa nainen, joka elättää itsensä ihan itse, ja alapeukkua on enemmän kuin yläpeukkua. Voi herramunjee mitä loisia.
[/quote]
Kato tuota otsikkoa. Johtuiskohan siitä kelle ketju oli suunnattu.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:17"]

Jos olette itse työttöminä ja kotona useamman lapsen kanssa. Miten miehenne jaksaa yksin elättää perheen? millaiset tulot miehillänne on?

[/quote] Miksi sä lähtökohtaisesti lähdet siitä, että se on aina mies, joka elättää ja nainen on kotona?

Mun mies on hoitovapaalla ja kotona kahden lapsen kanssa ja minä elätän häntä. Saan 2400 kuussa käteen, mies jakaa lehtiä aamuöisin hoitovapaakorvauksen ja lapsilisän päälle.

Minä pienten lasten kanssa kotona, mies tekee paljon töitä, joista tykkää. On kunnianhimoinen, nauttii töistään. Tienaa noin 5000 kuussa bruttona.

Se jaksaa koska ei tarvitse osallistua kotitöihin eikä juokseviin asioihin. Herra käy vain töissä ja tuo rahan tilille. Minä siivoan, pesen vessat, pesen pyykit, järjestän lasten synttärit, huolehdin että laskut on maksettu, teen veroilmoitukset. Käyn vanhempainvarteissa, vastaan koulun wilma-viesteihin, vien lapsia kavereille ja harrastuksiin. Haen kotiin. Osallistun myyjäisiin, leivon ja piperrän.

Laitan ruokaa ja leivon leipää, herralle on aina lämmin ateria kun tulee töistä kotiin. Silitän paitansa, huolehdin että maanataiksi on puhdas työasu. Vessasta ei ikinä lopu paperit eikä suihkusta suihkusaippua. varaan lomamatkat, vertailen hotellit, pakkaan laukut ja homman passit.

Ai miten mies jaksaa??

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 11:19"][quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:31"]

Eipä ole tarvinut elättinä varsinaisesti olla, itse olen omat kuluni maksanut niin töissä ollessa kun kotona lasten kanssa ollessakin. Silloin kun olen ollut kotona lasten kanssa, mies on maksanut lasten menoista suurimman osan ja ei ole pitänyt sitä mitenkään erityisen "raskaana", on ajateltu, että minä "kuittaan" oman osuuteni kotona antamalla lapsille aikaani ja teen ruuat, hoidan kodin jne ja mies hoitaa sitten aineellisen puolen eli ostaa vaatteet, lelut ym lapsen tarvitseman.
Ja omat kuluni, mm. lainanlyhennykset, vaatteet ym. olen hoitanut itse ensin päivärahoilla ja sitten säästöillä.

Olen aina itse tottunut elättämään itseni ja minusta ei olisi toisen rahoilla eläjäksi, siis siten että jos haluan ostaa jonkun vaatteen/tavaran että pitäisi pyytää raha siihen mieheltä. Sen mukaan olen kotona ollut, että rahat on riittänyt siihen, että ei ole tarvinut toisesta riippuvainen olla.

[/quote]

Koko ketjun ainoa nainen, joka elättää itsensä ihan itse, ja alapeukkua on enemmän kuin yläpeukkua. Voi herramunjee mitä loisia.
[/quote]

Oletko vähän yksinkertainen?
Tuomitset ihmiset loiseksi sen perusteella, että heillä on perheessään erilainen työnjako kuin sinulla?

Onko tullut mieleen, että se työnjako on tehty yhdessä ja se on molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu? Että se mieskin haluaa toteuttaa sitä työnjakoa, että elättää perheen ja vaimo on kotona?
Itse olen äitiyslomalla ja palaan kyllä jossain vaiheessa töihin, mutta jos mieheni saisi päättää eikä ottaisi huomioon minulle tyydyttävintä ratkaisua, hän valitsisi sen, että jään kotiin. Mutta älä huoli, en ole jäämässä ;)

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 11:36"]

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:17"]

Jos olette itse työttöminä ja kotona useamman lapsen kanssa. Miten miehenne jaksaa yksin elättää perheen? millaiset tulot miehillänne on?

[/quote] Miksi sä lähtökohtaisesti lähdet siitä, että se on aina mies, joka elättää ja nainen on kotona?

Mun mies on hoitovapaalla ja kotona kahden lapsen kanssa ja minä elätän häntä. Saan 2400 kuussa käteen, mies jakaa lehtiä aamuöisin hoitovapaakorvauksen ja lapsilisän päälle.

[/quote] Tajua jo, että toi aloittaja viestin lähettäjä itse on jokin ikuinen päävipanen sairaseläkeläinen, joka ei ole saavuttanut elämässään edes parisuhdetta saatika omaa perhettä, vaan asuu melkoisen varmasti iäkkäiden vanhempiensa luona mielisairautensa vuoksi, ja vetää yhteiskunnalta eläkettä ja naputtelee aikansa kuluksi tänne ja katkeroituneena paskaksi menneestä elämästään. Syö lääkkeittään ja itkee kohtaloaan vedellen viiltoja iholleen ja välillä milloin minnekin.  Surkeaa elämää joillakin, ei voi muuta sanoa. Säälin tuollaisen ihmisen omaisia syvästi. Mikä TAAKKA!

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 11:42"]Se jaksaa koska ei tarvitse osallistua kotitöihin eikä juokseviin asioihin. Herra käy vain töissä ja tuo rahan tilille. Minä siivoan, pesen vessat, pesen pyykit, järjestän lasten synttärit, huolehdin että laskut on maksettu, teen veroilmoitukset. Käyn vanhempainvarteissa, vastaan koulun wilma-viesteihin, vien lapsia kavereille ja harrastuksiin. Haen kotiin. Osallistun myyjäisiin, leivon ja piperrän.

Laitan ruokaa ja leivon leipää, herralle on aina lämmin ateria kun tulee töistä kotiin. Silitän paitansa, huolehdin että maanataiksi on puhdas työasu. Vessasta ei ikinä lopu paperit eikä suihkusta suihkusaippua. varaan lomamatkat, vertailen hotellit, pakkaan laukut ja homman passit.

Ai miten mies jaksaa??
[/quote]

Näinpä :D

Meillä mies on sanonut, että helpommalla pääsi silloin kun minä olin kotona lasten kanssa. Sitten kun menin töihin, piti lapsia alkaa kuskaamaan päiväkodissa, eli töihin lähteminen muuttui paljon vaivalloisemmaksi, samoin kotiin palaaminen. Myös kotitöiden määrä lisääntyi huomattavasti (siis miehen näkökulmasta).

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 11:19"]

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:31"]

Eipä ole tarvinut elättinä varsinaisesti olla, itse olen omat kuluni maksanut niin töissä ollessa kun kotona lasten kanssa ollessakin. Silloin kun olen ollut kotona lasten kanssa, mies on maksanut lasten menoista suurimman osan ja ei ole pitänyt sitä mitenkään erityisen "raskaana", on ajateltu, että minä "kuittaan" oman osuuteni kotona antamalla lapsille aikaani ja teen ruuat, hoidan kodin jne ja mies hoitaa sitten aineellisen puolen eli ostaa vaatteet, lelut ym lapsen tarvitseman.
Ja omat kuluni, mm. lainanlyhennykset, vaatteet ym. olen hoitanut itse ensin päivärahoilla ja sitten säästöillä.

Olen aina itse tottunut elättämään itseni ja minusta ei olisi toisen rahoilla eläjäksi, siis siten että jos haluan ostaa jonkun vaatteen/tavaran että pitäisi pyytää raha siihen mieheltä. Sen mukaan olen kotona ollut, että rahat on riittänyt siihen, että ei ole tarvinut toisesta riippuvainen olla.

[/quote]

Koko ketjun ainoa nainen, joka elättää itsensä ihan itse, ja alapeukkua on enemmän kuin yläpeukkua. Voi herramunjee mitä loisia.

[/quote]

Onko päivärahoilla eläminen itsensä elättämistä? Sitä lähinnä alapeukutin kun oli kirjoittajan pakko kehuskella miten tulee toimeen omillaan kuitenkaan tulematta toimeen omillaan.

Paremmin mies jaksoi silloin kun en ollut palkkatöissä kuin nykyään.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 11:42"]

Se jaksaa koska ei tarvitse osallistua kotitöihin eikä juokseviin asioihin. Herra käy vain töissä ja tuo rahan tilille. Minä siivoan, pesen vessat, pesen pyykit, järjestän lasten synttärit, huolehdin että laskut on maksettu, teen veroilmoitukset. Käyn vanhempainvarteissa, vastaan koulun wilma-viesteihin, vien lapsia kavereille ja harrastuksiin. Haen kotiin. Osallistun myyjäisiin, leivon ja piperrän.

Laitan ruokaa ja leivon leipää, herralle on aina lämmin ateria kun tulee töistä kotiin. Silitän paitansa, huolehdin että maanataiksi on puhdas työasu. Vessasta ei ikinä lopu paperit eikä suihkusta suihkusaippua. varaan lomamatkat, vertailen hotellit, pakkaan laukut ja homman passit.

Ai miten mies jaksaa??

[/quote]

Siis hoidat ne asiat, mitkä muut ihmiset (naiset, äidit) tekevät työpäivän päälle? Ja ajattelet olevasi nyt jotenkin erityisen aikaansaava? En ole koskaan ymmärtänyt mitä näiden naisten päässä liikkuu, mutta ilmeisesti ei kovin paljon mitään. Ehkä ihan hyvä pysyä siellä kotona niin ei tosielämän realiteetit ja vaatimukset pääse masentamaan liikaa.