****MARRASMURUT TORSTAINA****

Täälä ollaan taas oltu oikein ylivilkkaalla päällä.

Eilisestä pinosta unohtui se sanoa kun anoppi tuli että ei meille nyt sitä gynen väittämää tyttöö sit kai tulekkaan...

Eilinen ultraaja sanoi että selvältä pojalta näyttää.

Mutta en tiedä mihin enään kohta uskoo...

Onneksi ei ole tullut hommattua mitään oikein tyttömäisiä juttuja vielä.

Ja näyttää siltä ettei niitä kannata hommatakkaan,mutta tuntuu vaan oudolle kun ehdin jo tottua ajatukseen että tulis mahdollisesti tyttö...

Tänään kävin nuorimman kanssa yhdellä sukulaisella kylässä niin hän antoi omenoita,mansikoita ja raparperejä mehun keittoa varten.

Muuten matka sujui ok mutta toi autoilu ei tunnu kovin järkevältä enään joten olenkin nyt päättänyt että en matkustele turhaan enään ollenkaan koska se aiheuttaa noita suppari sarjoja näköjään.

Mullakin kun pitäisi saada toi pysyyn tuola mielellään vielä jokunen viikko.

Nyt siis rv33+3

Vuoron siirrän jo toiselle!

Hei!



Joku tarjos niitä kestoja sieltä ä:pakkauksesta. Jos hinnasta päästään sopuun, niin mie kyllä voin ottaa.... Laitatko viestiä sähkäriin, niin ei rasiteta tätä pinoa....



--Mirpa ja masukki--

pakamira1@luukku.com

Tosi nopeeta menee nää viikot, huomenna alkaa taas viikonloppu! Ihanaa, että alkaa niin näen taas miestäkin välillä, on ollut niin myöhään töissä että olen aina jo nukkumassa ennen kuin tulee ja aamulla ehtii lähteä ennen kuin me lasten kanssa herätään. Tosi kurjaa tällänen, lapsetkin ihmeissään, että missä iskä on + kaikki raskaat kotityöt jää viikonlopulle ja tuntuu ettei koskaan ehdi vaan rentoutumaan. Mutta onhan ne työt tehtävä silloin kun niitä on!



Maha on ollut viime päivät jotenkin tosi pinkeä ja " raskas" , voin todellakin sanoa olevani raskaana. Vauva liikkuu mielestäni tosi vähän, neuvolassa eivät kuitenkaan nähneet aihetta huoleen. Tosin välillä aina epäilen oman terveydenhoitajani ammattitaitoa kun kuulostaa aika ajoittain siltä ettei täti muista mitään.



Sitten vähän tyhmä kysymys: oon nyt jo parina yönä herännyt tosi monta kertaa selältäni. Päiväsaikaan en pysty selälläni makaamaan, tulee välittömästi huono olo. Sen takia tuo yöllä selällään nukkuminen huolestuttaa, mitenköhän kauan olen selälläni maannut? Mitä luulette voiko olla vauvalle haittaa? Sori, jos tää jonkun mielestä on hössöttämistä...



onna 35+5

Huh, nyt on sauna ja kylppäri suursiivottu. Se kyllä myöskin tuntuu, selässä varsinkin. Noh, nyt saa loppupäivän huilia, niin eiköhän se siitä.



Huomenna mennään mieheni kanssa helsinkiin " lomaileen" . Ollaan yksi yö hesassa ja meikäläinen pääsee ikeaan. =) Pitää saada kaikki joululahjat ja marraskuisten sukulaisten synttärilahjat ostettua. Meidän suvussa kun noita " marrasmuruja" löytyy. Kolme tämän mun masussa kasvavan serkkua, mun äiti, siskon mies, sit on vielä isänpäivä.. Huh, ostettavia lahjoja riittää. Onneksi oon vähä suunnitellut jo mitä kullekin ostan. Saa vaan hakea kaupasta. Niin ja sit pitäis vielä ostaa kihlajaislahja veljelle.. Meinas unohtua! + kaikki joululahjat.. *syvä huokaus* Ainaki tiedän mihin rahani pistän.. =)



Niin, mullekin tuli kelalta äippärahapäätös. Saan sen 51,50¿/päivä. Onko se hyvä??



Eipä tällä kertaa sit muuta.



rusina rv33 tasan =)

Gallupeihin piti tulla vastaamaan...



Mulla eka synnytys käynnistyi lapsivesien menolla aamuyöllä klo 4. Kävin pissillä, niinkuin joka yö. Palasin sänkyyn mut jotenkin oli olo, et pitää mennä uudelleen veskiin. Kävelin sinne ja istun pöntölle, niin kuului poks, ja alkoi lirinä. Olin kuvitellut vesien menevän valahtamalla kerralla niin et kaikki paikat kastuu, mutta selvisin siististi ;). Soittelin sit aamulla neuvolaan ja joskus päivällä mentiin sairaalaan. Siellä odottelin suppareita, jotka sit alkoi puolen yön aikaan. Suolen tyhjennys ja saliin, poika syntyi epiduraalin ja ilokaasun voimalla puoli-istuvassa sukka-asennossa klo 12.55 seuraavana päivänä. Rankkaa oli, mutta sen arvoista. Itse en tykännyt pitää jalkoja kätilöiden lanteilla, oli jotenkin hankalaa. Mutta mies tuki mua selastä tyynyn kans " työntämällä" joka auttoi kivasti. Eppari tehtiin ja se oli kipeä kaks viikkoa synnytyksen jälkeenkin.



Toka synnytys sit alko supistuksilla aamulla kello 9. Supparit tuli 15min välein eikä ollut kipeitä kovinkaan... Soitin jo 9.45 neuvolaan et joko soittaisin miehen töistä kotiin et onkohan tää nyt sitä. No, soitin miehelle ja siinä kaikessa rauhassa lähdettiin viemään esikko mummulaan hoitoon. Syötiin itsekkin siellä päiväruoka. Supparit vähän tiukkeni mut tulivat edelleen vartin välein. Yhden maissa lähdettiin mummulasta ja sanoin et taidetaan vielä pyörähtää jossain kaupassakun ei nää tän tiheempään tuu... Käytiin sit Euromarketissa pyörimässä, välillä pysähtelin puhaltelemaan. Sairaalassa oltiin joskus kahden-kolmen välillä ja olin kolme senttiä auki. Suolentyhjennys, suihku ja saliin. Kalvot puhkaistiin ja poika syntyi samassa asennossa ponnistaen kuin esikoinenkin, ilokaasun voimalla. Lämpötyynyt masulla ja selässä oli kova juttu koko salissa olo ajan. Ei epparia, ja istuin seuraavana päivänä jo risti-istunnassa sängyllä...



Esikoinen painoi 3400g ja kuopus 4160.



Nyt tätä kolmatta haaveilin oikeastaan minä, mutta oikeastaan ei ehditty vielä edes haaveilla... Sekavaa. OLen aina sanonut et kolme lasta vähintään. Miehelle olis riittänyt kaksikin. No, aloitettiin sit se rakennusprojekti viime syksynä ja alkutalvesta Jumbsu ilmoitti itsestään. Ajatukset on olleet aika sekavat minullakin vaikka kolmannen tähän perään halusinkin. Miehellä kesti aikansa hyväksyä asia. Olihan ajankohta lopulta kuitenkin aika huono... Mutta kohta tämä aarre syntyy ja ollaan ihan onnellisia. Vielä pitää sanoa ettei tämä suoranainen vahinko ollut koska kumpikin tiesimme etten ehkäisyä käyttänyt. Aikaisempia kun on saatu tehdä hieman kauemmin, niin siinä mielessä yllätyksenä tuli tämä kaveri. Esikoisen ja kuopuksen välillä on 2v3kk, nyt tulee ikäeroa 1v7kk.



Ruokahimot: Nyt ei ole oikeastaan kovasti ollut himoja (edellisissä keiton liemi oli must, samoin kaurapuuro -nyt ne ei ole oikein maistuneet). Mutta tässä koneella istuskellessa on kiva popsia suklaata ja karkkia. Vähempi niitäkin menee kuin kuopusta odottaessa...



Mekku: Meidän raksa toivon mukaan on muuttovalmis jouluun mennessä, mutta kun näin nyt sanon niin hyvä kun päästään vielä vappunakaan. Ihana olis päästä mahdollisimman pian muuttamaan, mutta käytännössä kaikki sisätyöt on vielä tekemättä... Siis nää pinnat ja kalusteiden asentamiset jne.



Nyt palaa kohta kalapuikot pannulle joten moido!



JaaSa ja Jumbsu 33+4

Kävin siellä neuvolassa mutta ennen kuin pääsen asiaan laitan nuo rutiinit ensin :)



Raskausviikkoja on siis 34+4.

Painoa tullut vähän vajaassa viidessä viikossa +750g. Kokonaispaino on nyt sitten 71.2kg. Lähtöpaino oli n.56kg.

15kg lisää x) (auts)...

Turvotusta ei ole.

Verenpaine 124/68.

Virtsa puhdas.

Kohdunpohjankorkeus 32.5.

Lapsivedenmäärä on normaali.

Tarjonta rt.

Sydämensyke ++ (140) ja liikkeet samoin ++.



Tulipa sotkuista tekstiä...

Sitten joudun huomenna lääkärille, terveydenhoitaja otti vakavasti mun liikkumavaikeudet, supistukset yms. Joten lähdenpä aamusella jälleen kerran terveyskeskukseen. Huoh...

Jos siis sinne asti pysyn kasassa...

Supistukset/kivut on vaan pahentuneet päivän mittaan, onneksi kuitenkin pitävät pieniä taukoja. Lepoon käskettiin, täksi päiväksi.

Laitoin siis miehen imuroimaan ;)

Kunpa tämä vauva jaksaisi pysyä sisällä suunniteltuun sektioon asti...

Huomenna katsotaan vaikuttaako nämä tuonne alakertaan mitenkään...

Toivottavasti ei.



Nyt takas sohvan pohjalle, vihlontaa on jo istuessa, seisoessa, kävellessä, makuulla yms. ja siihen kun vielä lisätään napakat supistukset niin AH! tulee niin " euforinen olo... x)



Swehina

Huomasin yhden virheen tekstissäni...

Siis tarkoitin että painoa on tullut noin 750g/per viikko, noin viidessä viikossa.



Unohtui myös kertoa että vauvan pää oli terveydenhoitajan mukaan jo melkoisen alhaalla, sitä vähän ihmeteltiin mutta ei siitä sen kummallisempaa keskustelua päässyt syntymään.



Huomasin uuden jutun tässä iltasella, kipuilut säteilevät jo jalkoihinkin aika mukavasti. Kiristävät jalan jotenkin jotenkin oudosti että jos just sillä hetkellä seison, tuntuu että jalka lähtisi alta pois. Mitähän nämä ovat...

Mielikuvituksen piikkiin näitä ei voi pistää (olisin muuten melko taitava siinä). Nyt jogurtin jämät kitusiin ja katsomaan salkkareita. Sitten painankin jo pääni tyynyyn. Kuluttava olotila, väsyttää helpommin.



Toivottavasti huomenna parempia uutisia...

Toivottavasti saan nukkua yöni omassa sängyssä...



Swehina (kauniita unia muruset)

Eilen käväsin vain lukemassa pinon ja en todellakaan enää jaksanut niin pitkän pinon päätteeksi mitään jaksanut edes kirjoittaa.



Tänään olikin sitten " touhukas" päivä, ekaks esikoinen kerhoon, siitä pojan kanssa perhekerhoon, kunnes likka sieltä toisesta kerhosta pois, poika kotiin isänsä hoiviin nukkumaan ja me tytöt kauppatorille silakkamarkkinoille, olin siis liikenteessä jo ennen klo 9:ää ja palasin kotiin tuossa 18 maissa eli pitkä pvä oli.



Nyt kyllä tuntuu jaloissa että oon tänään kävellyt aika reippaasti, ens vkolla ois sitten Hullut Päivät ja sinne meinasin vielä jaksaa suunnata, jos vaikka jotain pukinkonttiin sieltä löytyis.



Vihdoinkin se äippärahapäätös sitten kotiin tuli, ei niin mielinmäärin tule mutta kuitenkin 32,14¿/pvä tai sinnepäin, ei ole juuri tässä sitä päätöstä.

Mieskin sai sitten kodinhoidontuesta tiedon että ei enää makseta koska olen äippälomalla, paskamaista siitä että mieshän ei ole työtön, ei opiskelija eikä töissä, opinnoista puuttuu päästötodistus; 2 kurssia jäljellä, joten ei oikeutta opintotukeen eikä lainaan, ei oikeutta työttömyyskorvauksiin ja todellakaan töitäkään ei juuri ole, eli kaikki rahat jota meille tulee on mun tulojani, ehkä sossusta taas joutuu pyytämään vähän apua.



(.) edelleen yllättävän rauhallinen, liikkuu kyllä tarpeeksi; olen laskenut liikkeet, välillä iltaisin innostuu siirtelemään itseensä vasemmalta oikealla oikein hitaasti että varmaasti tuntuu ja siitä sitten vielä takas vasemmalle, tykkää olla tuolla vasemmalla puolella masussa.



Nyt salkkareiden pariin, ja ihanaa huomenna saan vihdoin nukkua pitkään; jollei TAAS joku herätä puhelimella

Täällä elellään hymyhuulin. Kaikki hyvin.



Huomenna on se suuri päivä kun äitiysloma alkaa, jäljessä siis enään huominen koulupäivä ja sen jälkeen neuvola. Huomenna neuvolassa käynnin jälkeen tulee meille viikoksi hoitoon siskon tyttö 11kk, kun sisko miehensä kanssa lähtee etelään.



Jännä hoitaa pientä lasta pitkästä aikaa. Onneksi on jo kuitenkin 11kuukautta, ettei sen pienempi. Toivottavasti menee kaikki hyvin ja tyttö viihtyy, eikä kovin ikävöisi vanhempiensa perään.. Hyvää harjoitusta meille tämä tuleva viikko :)



Oma olo on hyvä, ei pahemmin ole supistellut. Muitakaan vaivoja ei ole ollut, joten ei ole pelkoa että meidän vaavi putkahtaisi maailmaan tämän viikon aikana. Vauva liikkuu hyvin ja masu nahka venyy.



BB.stä on mennyt jotenkin idea ja mulla ainakin mielenkiinto hiipunut. Varsinkin jos Kaarlo tipahtaa sunnuntaina. Ja luulen että tipahtaa kun se on sen verran tunteita herättävä persoona. Ärsyttää varmaan monia, Sariin verrattuna.



Äippälomalla mä varmaan kirjoittelen useammin tänne. Hienoa että momentti on pysynyt vielä yhdessä pakkauksessa :D



t.Vaavaa ja vaavi 34+1 (Näyttää jo hyviltä/ isoilta numeroilta :) )

Viimeinen lääkärineuvola takana :) Kaikki periaatteessa ok, mutta yksi seikka alkoi arveluttaa: ultrassa n. 8 viikkoa sitten kokoarvio oli 1250g ja nyt vain 2000g. Jos siis tämänpäiväisen lääkärin näppituntumaan on luottamista, olisi masukki kasvanut vain 100g viikkovauhtia! Onko muilla kokemusta noista " näppituntuma-arvioista" , siis niiden paikkaansapitävyydestä? Jos kasvua todella on noin vähän, nousee huoli istukan toimivuudesta :/ Itse olen kyllä kasvanut turhankin paljon...



Lapsilukugallup: Minulle riittäisi kaksi muksua, mies toivoisi kolmatta. Saa nyt nähdä, tällä erää olisin valmis vaikka sterilaatioon, on ollut aika rankka raskaus ja esikon ja masukin ikäero vain (1v7kk) taitaa myös olla aika tiukka sauma. Tätä masukkia toivoimme molemmat ja nopeasti tärppäsikin. Myös esikko " tuli" heti, kun sai luvan. Tosi hämmentävää, sillä oltiin jotenkin henkisesti varauduttu yrittämään kauemminkin, ihan parikymppisiä kun ei olla.



Mielihaluista: Lähinnä makeat herkut ovat maistuneet odotusaikana ja ihan rehellinen nälkä vaanii, jos lämmin ateria syystä tai toisesta jää väliin. Mitään erikoisuuksia ei onneksi ole tehnyt mieli.



Kävimme tällä viikolla tutustumassa synnytys- ja lapsivuodeosastoihin. Samaan paikkaan mennään kuin viimeksikin, mutta silti oli antoisaa orientoitua tulevaan koitokseen. Tuli kyllä tippa linssiin esittelyvideota katsellessa - muistui mieleen oma herkkyys synnytyksen jälkeeen.



Ingefära 35+2

Onpa kiva torstai ollut mulla...

Kirjoittelen jo kolmatta kertaa tänään vaikka mun pitäisi nukkua mutta " huokaus" esikoinen sai nyt iltaa vasten jonkin sortin vatsataudin enkä tietenkään saanut paljoa unta aikaiseksi kun huoletti pienen vointi heti.

Nyt molemmat elämäni valot nukkuu ja minä valvon, sydän syrjällään. Osittain masuasukin vuoksi, osittain itseni vuoksi ja osittain esikoisen vuoksi. Miksi kaikki tulee aina samalle päivälle?

Nyt voisin mennä uudestaan yrittämään sitä unta. Pitää olla aamulla pirteä jotta jaksaa kävellä(!) sinne neuvolalääkärille. N. 10 minuutin matkaan, kuluu nykyään noin puolisen tuntia. Kävely on siis hankalaa...

Huomenna selviää (jos selviää) miksi olen yhtäkkiä näin huonossa kunnossa.



Swehina