Pelkään, että pääni ei kohta enää kestä, ensin korona ja nyt sodan uhka :(
Olen mt-syistä eläkkeellä oleva monisairas nainen, melkein 40v. Kaikki ystävät kaukana ja omaa perhettä ei ole. Korona sai eristäytymään, koska olen riskiryhmää ja vihdoin, kun alkoi näyttää jo valoisammalta asian suhteen, alkoi sota Ukrainassa :(
Tuntuu, että nyt pää alkaa hajota ihan todella tähän kaikkeen ja pelkään, että sota Suomessa on vain ajan kysymys. Syön jatkuvasti pelkoon ja stressiin, sota on jatkuvasti mielessä...Olen jo ylipainon puolella ja en saa katkaistua syömiskierrettä.
Olo on välillä aivan toivoton ja pelkään, että joudun kohtaamaan sodan yksin. Välillä myös itsetuhoisia ajatuksia. Kohtalotovereita?
Kommentit (16)
Sanos muuta, tämä on kovaa aikaa etenkin yksinäisille
Osta Raamattu ja lue sitä. Se on lohdullinen teos. Aloita uudesta testamentista.
Vierailija kirjoitti:
Osta Raamattu ja lue sitä. Se on lohdullinen teos. Aloita uudesta testamentista.
Minä suosittelen aloittamaan Johanneksen ilmestyksestä.
Kyllä, melko sama juttu täälläkin. Terveysongelmat vielä muun päälle niin tekisi mieli pikkuhiljaa luovuttaa.
Sua suojelemme, verin varjelemme.
Ollos huoleton, poikas valveil' on!
Lopeta uutisten lukeminen. Kun sota alkoi, niin olin hyvin ahdistunut ja seurasin paljon uutisia. Kun älysin vähentää reippaasti iltapäivälehtien lukemista, niin ahdistuskin väheni. Minä en mahda mitään Ukrainan tilanteelle, niin en myöskään tarvitse tietoa kaikesta kauheuksista mitä siellä tapahtuu. Jos sota täällä syttyy, niin kyllä siitä tiedon saa, vaikka et lukisikaan koko ajan uutisia.
Tilanne kieltämättä vaikea meille kaikille ja etenkin yksinäisille. Kannattaa alkaa opetella jotain uutta ja mielenkiintoista jotta ajatukset saa vapaa-ajalle edes välillä.
Median sulkeminen eli ei uutisten, lööppien ym seuraamista on myös hyvä keino ottaa hieman etäisyyttä tilanteeseen.
Mitä enemmän seuraa pelkopropagandaa, sitä enemmän ahdistuu.
Eli keskity itseesi, tee jotain kivaa joka rentouttaa ja yritä pysyä tasapainossa.
Tsemppiä ja voimia 👍❤️
Vierailija kirjoitti:
Sanos muuta, tämä on kovaa aikaa etenkin yksinäisille
Miksi?
Olen ehkä poikkeustapaus, mutta ei mulla ole yhtään vaikeaa ja kovaa aikaa, vaikka olen yksinäinen (ja mt-taustaa). Ihmettelen syvästi miksi ihmiset ahdistuvat näin kovin paljon maailman tapahtumista. Mitä me niille voidaan, niin koen että on turhaa panikoida. Päivä kerrallaan mennään ja tulee mitä tulee. Itse toivon, että jos sota tänne iskee, niin oma loppuni on nopea.
Lakatkaa lukemasta ja kuuntelemasta uutisia, jos ahdistaa. Itse te noita pelkojanne itsellenne viritätte, ei kukaan muu. Nyt vähän ulos fiilistelemään kevään tuloa, pää virkistyy ja haette kaupasta jotain hyviä terveellisiä ruokatarvikkeita. Sen jälkeen teette hyvää ruokaa ja sarjamaraton tai leffamaraton päälle. Ei tietenkään sota-aiheisia tai muita raakuuksia.
Kannattaa hakeutua jonkin mielenterveysjärjestön harrastustoimintaan. Sieltä saa kontakteja ja rakennetta päivään. Et ole yksin. Katso sinulle lähin yhdistys täältä https://www.mtkl.fi/mielenterveysyhdistykset/hae-ja-tutustu/
Voimia <3
Synkkää aikaa valitettavasti. Valmistautumalla ja oikeilla valinnoilla Suomi voi kuitenkin minimoida sodan uhan. Oma uskoni päättäjiin on vahvistunut näiden viikkojen aikana.
Onhan se helppoa sanoa esim väkivaltaista kuolemaa kovasti pelkäävälle, että älä mieti, älä lue uutisia, älä murehdi etukäteen jne. Toiset meistä ovat vain luontaisesti herkempiä kuin toiset ja pelkäävät, vaikka eivät lukisi ollenkaan uutisia...On vahvemmalla ja heikommalla psyykellä siunattuja, näin se on ja pelkääminen ei ole mikään valintakysymys
On monia, jotka kokevat samoin. Minua harmittaa, kun yksinäiset eivät löydä toisiaan. Tiedän, että se ei ole helppoa, enkä osaa auttaa siinä, mutta haluaisin että kukaan ei joutuisi olemaan ahdistuksen kanssa yksin, mutta toisaalta minulla ei ole tarpeeksi rohkeutta perustaa mitään yksinäisten ryhmää tms. Jos jollakin on rohkeutta, niin heitän tässä haasteen.
Kannattaa ajatella siten, ettette te voi mitään Putinin ja muiden sotahullujen touhuille. Te ette myöskään ole heidän teoistaan vastuussa. Kannattaa googlata löytyykö maadoittamisesta tietoa siten kuin sitä terapian ohessa itseapuna käytetään. Ei siis mitään sähkömaadoitusta tekemään. Maadottaminen on hyvä rauhoittumistekniikka muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se helppoa sanoa esim väkivaltaista kuolemaa kovasti pelkäävälle, että älä mieti, älä lue uutisia, älä murehdi etukäteen jne. Toiset meistä ovat vain luontaisesti herkempiä kuin toiset ja pelkäävät, vaikka eivät lukisi ollenkaan uutisia...On vahvemmalla ja heikommalla psyykellä siunattuja, näin se on ja pelkääminen ei ole mikään valintakysymys
Onhan se osittain. Pelkoaan voi yllyttää ja ruokkia tai sitä voi opetella hallitsemaan ja hoitamaan. Jos on eläkkeellä, niin on paljon päivässä vapautta, jonka voi käyttää paremmin tai huonommin.
Juuri tuo avuttomuudentunne lievittyy sillä, kun tajuaa voivansa tehdä jotain olotilalleen. Uskomuksiaan voi miettiä. Ylimitoitettu kuolemanpelko on pitkälle kontrollipakkoa. Siihen voi vaikuttaa.
Et ole yksin, meitä on paljon, jotka olemme yksin ja kärsimme hiljaa, ilman että kukaan tietää...