Kumpi sopii mielestänne Asperger-nuorelle paremmin; lukio vai amis?

Riippuu siitä mikä häntä kiinnostaa, ja pystyykö hän pääsemään lukioon.

Jos on fiksu niin lukio ja yliopisto.

Varmaan karkeasti ottaen niin, että jos on kirjojen ja lukemisen kanssa viihtyvä nuori, niin lukio ja jos on enemmän käytännöstä innostuva, niin amis. Niinkuin kaikilla ei-aspergereilläkin.
Tunnen lukion käyneitä asseja ja amis-asseja. Kaikissa tapauksissa niin, että siellä on pärjätty, mikä on tuntunut omalta jutulta.

Lukio tietenkin. Ei kai amiksessa pysty keskittymään mihinkään teoreettiseen. Kokemukseni mukaan asseilla on vaikeuksia nimenomaan kaikissa käytännön puuhissa.

Useimmiten amis, mutta ainahan poikkeukset vahvistavat säännön.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1443520835693.html

Lähihoitajaksi vaan.

Lukio. 

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 21:01"]

Lukio tietenkin. Ei kai amiksessa pysty keskittymään mihinkään teoreettiseen. Kokemukseni mukaan asseilla on vaikeuksia nimenomaan kaikissa käytännön puuhissa.

[/quote]

Tämäkin riippuu niin paljon linjasta. Varmasti ns. tekniset alat (auto, sähkö, raksa, kone- ja metalli ym.) ovat käytäntöpainotteisia, mutta sen sijaan esim. liiketaloudessa, tietojenkäsittelyssä sekä sosiaali- ja terveysalalla on lähes pelkästään teoriaa.

Jos on ongelmia toiminnanohjauksessa, niin amis. Jos taas on itseohjautuvampi, niin lukio.

Meikä-aspergerille lukio ja sen jälkeen yliopisto oli paras. Olen täysin tumpelo kaikissa käytännön hommissa ja ihmisten kohtaamisessa. Lukemisessa ja laskemisessa olen aina ollut hyvä. Tietokoneohjelmoija minusta tuli, erittäin hyvin as:lle sopiva ammatti.

Ruumisarkku.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 21:09"]

Ruumisarkku.

[/quote]

Sulle sopii vielä paremmin.

Meidän asperger on "jokuasentaja" ja nyt amk:ssa, ohjelmoijaksi hänkin haaveilee ja on siinä osaava. Akateeminen vapaus ei sovi, amk:ssa on kuitenkin säännöllisempi lukujärjestys, vaikka vaihtuukin välillä. Pikkuvelikin oli sitä mieltä, että lukio kaikkine esseeineen ei ehkä olisi sopinut, vaikka kielissä ja matikassa onkin hyvä. 

Stereotyyppisesti ajateltuna ehkä lukio, mutta tiedän kyllä paljon myös amisasseja. Taitaa olla loppujen lopuksi kuitenkin varsin yksilöllinen asia.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 21:12"]

Meidän asperger on "jokuasentaja" ja nyt amk:ssa, ohjelmoijaksi hänkin haaveilee ja on siinä osaava. Akateeminen vapaus ei sovi, amk:ssa on kuitenkin säännöllisempi lukujärjestys, vaikka vaihtuukin välillä. Pikkuvelikin oli sitä mieltä, että lukio kaikkine esseeineen ei ehkä olisi sopinut, vaikka kielissä ja matikassa onkin hyvä. 

[/quote]

Meitä on tosiaan erilaisia. Itselleni taas aina kaikki rutiinit ja kuri/pakot on olleet ihan myrkkyä jotka saavat mielen kiukuttelemaan eikä mistään tule mitään. Akateeminen vapaus sopi minulle siksi erittäin hyvin, kun sain itse valita menenkö luennolle vai en, milloin otan minkäkin kurssin, kuinka pitkään aion opiskella (valmistuin maisteriksi 4 vuodessa).

Amis. Siellä kun saa keskittyä pääosin yhteen asiaan. Eikös asseilla juuri ole vaikeuksia kokonaisuuksien hahmottamisessa ja yhtäaikaa moneen asiaan keskittymisessä?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 21:28"]

Amis. Siellä kun saa keskittyä pääosin yhteen asiaan. Eikös asseilla juuri ole vaikeuksia kokonaisuuksien hahmottamisessa ja yhtäaikaa moneen asiaan keskittymisessä?

[/quote]

Osalla nämä vaikeudet koskevat vain käytännön asioita. Esim. minun on kyllä hyvin vaikea selvitä tavallisista kotiaskareista tai muistaa maksaa laskut jne, mutta opintojen vaatimat eri aineiden yhtä aikaa opiskelut eivät ole koskaan tuottaneet mitään ongelmia. Joskus naureskelenkin, että olisin onnellisempi ilman fyysistä ruumista, pelkkänä mielenä, koska minun mieli toimii todella hyvin, mutta kaikki mihin täytyy käyttää kehoa, tökkii ;)

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 21:01"]

Lukio tietenkin. Ei kai amiksessa pysty keskittymään mihinkään teoreettiseen. Kokemukseni mukaan asseilla on vaikeuksia nimenomaan kaikissa käytännön puuhissa.

[/quote]

ja taas unohtu se yksilöllisyys... Ei me kaikki olla samanlaisia.

Aperger-tuttuni kävi amiksessa raksa-linjan, mutta sen jälkeen hän pääsi konservatorioon ja hänestä tulikin ammattimuusikko.

Riippuu ihan yksilöstä. Molemmissa opiskelleita tiedän. Toisille asseille lukio voi hyvinkin sopia, mutta osa hyötyy paremmin amiksen strukturoidummasta opetuksesta. Kannattaa ottaa huomioon, ettei Asperger rajoitu kaikilla pelkkään sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuteen/poikkeavuuteen, vaan monella on haasteita myös toiminnanohjauksessa, keskittymiskyvyn valikoivuudessa jne., jotka eivät ole välttämättä ihan ihanteellisia ominaisuuksia varsin paljon omatoimisuutta vaativissa lukio-opinnoissa, joissa pitää osata keskittyä moneen asiaan samanaikaisesti. Varsinkin nykyaikana, kun on ns. luokaton lukio.