Miksi häpeän mieheni ammattia?
Miksi minusta tuntuu, että minun pitäisi hävetä mieheni ammattia? Hän on käynyt ammattikoulun, ja on tunnollinen ja hyvä mies. Silti aina jotenkin häpeän sanoa mieheni ammatin. Johtuukohan se siitä, että olen viettänyt liian paljon aikaa vuosien saatossa av-palstalla? Vai onko status vain niin naurettavan tärkeä minulle?
Kommentit (33)
Minulle ei ole häpeän aihe. Mieheni on rakennusmestari ja se on ihan kunniallinen ja hyvä ammatti. Minulla on hyvä mies, eikä hän ole sosiaalipummi ja maksaa veronsa.
Mieheni on myyntipäällikkö isossa firmassa, hyvä palkka, miinuksena paljon matkustelua työn takia.
Mieheni tekee 12 tunnin työpäiviä muutenkin. Minä hoidan lapset, harrastukset ja kodin.
Kaikki ovat tyytyväisiä ja ei hävetä :)
Miksi häpeät omaa miestäsi ?
niih. luultavasti olet, molempia.
mun mies on vahtimestari :) eikä hävetä
No oletko itse jotenkin erikoisen hyvässä työpaikassa?
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 12:48"]
Mielipiteitä? Onko normaalia, että häpeän työtä tekevää ihmistä? Onko teille miehen ammatti statuskysymys?
[/quote] Siinä ei ole mitää hävettävää jos käy töissä tai nykyyän jopa kävisi töissä mikäli töitä olisi. Jos on tahalleen lusmu on ainoa syy hävetä.
Mun mies on käynyt myös ammattikoulun ja on arvokuljettaja. Itse olen korkeammin koulutettu. En häpeä mieheni ammattia. Itse tienaan enemmän kuin mieheni.
Joo, olen huomattavasti korkeammin koulutettu. Ja nimenomaan hävettää sanoa ihmisille, jotka ovat samaa koulutustasoa kuin minä. Ihmiset tuntuvat niin tuomitsevilta enkä oikein ymmärrä miksi. Luulen, että ongelma on osittain omassa päässäni. ap
Helppoahan se on myyntipäälliköiden ja rakennusmestareiden vaimoilla. Ei ihan sama kuin amis-duunarilla :D
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:01"]Joo, olen huomattavasti korkeammin koulutettu. Ja nimenomaan hävettää sanoa ihmisille, jotka ovat samaa koulutustasoa kuin minä. Ihmiset tuntuvat niin tuomitsevilta enkä oikein ymmärrä miksi. Luulen, että ongelma on osittain omassa päässäni. ap
[/quote] Nimenomaan omissa oletuksissa ja ajatuksissasi. Ehkäpä vain oikeasti olet sitä mieltä, että miehesi ttö on häpeällinen kun et pääse lomppakolaiseksi?
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:04"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:01"]Joo, olen huomattavasti korkeammin koulutettu. Ja nimenomaan hävettää sanoa ihmisille, jotka ovat samaa koulutustasoa kuin minä. Ihmiset tuntuvat niin tuomitsevilta enkä oikein ymmärrä miksi. Luulen, että ongelma on osittain omassa päässäni. ap [/quote] Nimenomaan omissa oletuksissa ja ajatuksissasi. Ehkäpä vain oikeasti olet sitä mieltä, että miehesi ttö on häpeällinen kun et pääse lomppakolaiseksi?
[/quote]
En halua kenenkään rahoille. Kyse on pitkäaikaisesta suhteesta ja olemme naimisissakin. Asia ei siis ole minulle itselleni kynnyskysymys vaan ajattelen muiden arvottavan minua sen takia. Onkohan näin vai kuvittelenko vain, että joidenkin silmissä "arvoni alenee" kun mieheni ei ole korkeastikoulutettu ja erityisen hyväpalkkainen? Tai sitten tulkitsen näitä ihmisiä oikein, mutta haluanko olla tällaisten ihmisten kanssa tekemisissä? Onkohan yleistäkin ajatella noin? ap
Ei duunariammattia ole syytä hävetä, varsinkaan, jos hänellä on töitä.
Monessa "korkeamman statuksen" ammatissa on sen sijaan enemmän hävettävää. Itseäni hävettäisi esimerkiksi roskakuskina toimiminen vähemmän kuin vaikkapa konsultin "ammatissa" toimiminen. Syy: vain toinen näistä ammateista on aidosti tärkeä.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:10"]
Ei duunariammattia ole syytä hävetä, varsinkaan, jos hänellä on töitä.
Monessa "korkeamman statuksen" ammatissa on sen sijaan enemmän hävettävää. Itseäni hävettäisi esimerkiksi roskakuskina toimiminen vähemmän kuin vaikkapa konsultin "ammatissa" toimiminen. Syy: vain toinen näistä ammateista on aidosti tärkeä.
[/quote]
Olipas harvinaisen typerä kommentti.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:24"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:10"]
Ei duunariammattia ole syytä hävetä, varsinkaan, jos hänellä on töitä.
Monessa "korkeamman statuksen" ammatissa on sen sijaan enemmän hävettävää. Itseäni hävettäisi esimerkiksi roskakuskina toimiminen vähemmän kuin vaikkapa konsultin "ammatissa" toimiminen. Syy: vain toinen näistä ammateista on aidosti tärkeä.
[/quote]
Olipas harvinaisen typerä kommentti.
[/quote]
Miten niin?
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:07"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:04"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:01"]Joo, olen huomattavasti korkeammin koulutettu. Ja nimenomaan hävettää sanoa ihmisille, jotka ovat samaa koulutustasoa kuin minä. Ihmiset tuntuvat niin tuomitsevilta enkä oikein ymmärrä miksi. Luulen, että ongelma on osittain omassa päässäni. ap [/quote] Nimenomaan omissa oletuksissa ja ajatuksissasi. Ehkäpä vain oikeasti olet sitä mieltä, että miehesi ttö on häpeällinen kun et pääse lomppakolaiseksi?
[/quote]
En halua kenenkään rahoille. Kyse on pitkäaikaisesta suhteesta ja olemme naimisissakin. Asia ei siis ole minulle itselleni kynnyskysymys vaan ajattelen muiden arvottavan minua sen takia. Onkohan näin vai kuvittelenko vain, että joidenkin silmissä "arvoni alenee" kun mieheni ei ole korkeastikoulutettu ja erityisen hyväpalkkainen? Tai sitten tulkitsen näitä ihmisiä oikein, mutta haluanko olla tällaisten ihmisten kanssa tekemisissä? Onkohan yleistäkin ajatella noin? ap
[/quote]
Omassa päässähän se on, ympäristön paine. Minä myönnän nyt että ekan avomieheni kouluttamattomuutta häpesin. Hän oli ihan hyvä mies, ahkera ja perhekeskeinen, jonkun muun mielestä varmaan ihan saalis. Koska itse arvostan koulutusta ja olin tehnyt tosi paljon töitä saavuttaakseni omani, niin jotenkin se arvostus olikin minun omassa päässäni. Olen itse duunaritaustasta, joten minulle on lapsesta saakka teroitettu koulutuksen merkitystä. Tavallaan olen sisäistänyt että jos on älliä ja kunnianhimoa, pyrkii kouluttautumaan niin pitkälle kuin ikinä pystyy, ettei tarvitse nyrkit savessa töitään tehdä vaan pääsee siisteihin sisätöihin. Ehkä siitä on sitten jäänyt jotain takaraivoon.
Nykyinen mies ei ole aivan niin koulutettu kuin minä, mutta se nyt on tavallista miehillä, he pääsevät pidemmälle vähemmälläkin kouluttautumisella, joten sitä ei ikään kuin lasketa. Hän on kuitenkin siisteissä sisätöissä, mikä nähtävästi minun alitajunnalle tai jollekin riittää.
Kouluttamaton duunariavomieheni ei kyllä myöskään ollut kiinnostunut kulttuurista eikä tuntenut sitä ylipäätään. Ehkä häpeäni kertoi siitä myös että olin miehen kanssa joka ei täyttänyt niitä kumppanin tarpeitani enkä kokenut että olimme samanlaiset.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:07"][quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:04"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:01"]Joo, olen huomattavasti korkeammin koulutettu. Ja nimenomaan hävettää sanoa ihmisille, jotka ovat samaa koulutustasoa kuin minä. Ihmiset tuntuvat niin tuomitsevilta enkä oikein ymmärrä miksi. Luulen, että ongelma on osittain omassa päässäni. ap [/quote] Nimenomaan omissa oletuksissa ja ajatuksissasi. Ehkäpä vain oikeasti olet sitä mieltä, että miehesi ttö on häpeällinen kun et pääse lomppakolaiseksi?
[/quote]
En halua kenenkään rahoille. Kyse on pitkäaikaisesta suhteesta ja olemme naimisissakin. Asia ei siis ole minulle itselleni kynnyskysymys vaan ajattelen muiden arvottavan minua sen takia. Onkohan näin vai kuvittelenko vain, että joidenkin silmissä "arvoni alenee" kun mieheni ei ole korkeastikoulutettu ja erityisen hyväpalkkainen? Tai sitten tulkitsen näitä ihmisiä oikein, mutta haluanko olla tällaisten ihmisten kanssa tekemisissä? Onkohan yleistäkin ajatella noin? ap
[/quote]
Loppupäässä pointti. Miksi kaipaisitkaan elämääsi niin pikkusieluisia ihmisiä, että he arvottavat ihmisiä ammatin perusteella?
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:01"]
Joo, olen huomattavasti korkeammin koulutettu. Ja nimenomaan hävettää sanoa ihmisille, jotka ovat samaa koulutustasoa kuin minä. Ihmiset tuntuvat niin tuomitsevilta enkä oikein ymmärrä miksi. Luulen, että ongelma on osittain omassa päässäni. ap
[/quote]
Mitä tarkoittaa "huomattavasti paremmin koulutettu"? Jos sinulla on joku maisterintutkinto, kuten hemmetin monella suomalaisella, niin ei sinunkaan koulutustaustasi ole erityisen korkea. Suomalaisista menee nykyisin toisen asteen koulutuksen jälkeen (lukio/ammattikoulu) 60% korkean asteen koulutukseen (amk/yliopisto).
Eikö loppupeleissä ole kuitenkin tärkeintä se, että miten kemiat kohtaavat? Minunkin vaimokkeellani on "vain" kandidaatintutkinto ja itselläni tohtorintutkinto. Tulisiko minun siis "hävetä" hänen puolestaan?
Pinnallisia kaikki ketä hävettää puolison ammatti/tulot.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 14:52"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:07"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:04"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 13:01"]Joo, olen huomattavasti korkeammin koulutettu. Ja nimenomaan hävettää sanoa ihmisille, jotka ovat samaa koulutustasoa kuin minä. Ihmiset tuntuvat niin tuomitsevilta enkä oikein ymmärrä miksi. Luulen, että ongelma on osittain omassa päässäni. ap [/quote] Nimenomaan omissa oletuksissa ja ajatuksissasi. Ehkäpä vain oikeasti olet sitä mieltä, että miehesi ttö on häpeällinen kun et pääse lomppakolaiseksi?
[/quote]
En halua kenenkään rahoille. Kyse on pitkäaikaisesta suhteesta ja olemme naimisissakin. Asia ei siis ole minulle itselleni kynnyskysymys vaan ajattelen muiden arvottavan minua sen takia. Onkohan näin vai kuvittelenko vain, että joidenkin silmissä "arvoni alenee" kun mieheni ei ole korkeastikoulutettu ja erityisen hyväpalkkainen? Tai sitten tulkitsen näitä ihmisiä oikein, mutta haluanko olla tällaisten ihmisten kanssa tekemisissä? Onkohan yleistäkin ajatella noin? ap
[/quote]
Omassa päässähän se on, ympäristön paine. Minä myönnän nyt että ekan avomieheni kouluttamattomuutta häpesin. Hän oli ihan hyvä mies, ahkera ja perhekeskeinen, jonkun muun mielestä varmaan ihan saalis. Koska itse arvostan koulutusta ja olin tehnyt tosi paljon töitä saavuttaakseni omani, niin jotenkin se arvostus olikin minun omassa päässäni. Olen itse duunaritaustasta, joten minulle on lapsesta saakka teroitettu koulutuksen merkitystä. Tavallaan olen sisäistänyt että jos on älliä ja kunnianhimoa, pyrkii kouluttautumaan niin pitkälle kuin ikinä pystyy, ettei tarvitse nyrkit savessa töitään tehdä vaan pääsee siisteihin sisätöihin. Ehkä siitä on sitten jäänyt jotain takaraivoon.
Nykyinen mies ei ole aivan niin koulutettu kuin minä, mutta se nyt on tavallista miehillä, he pääsevät pidemmälle vähemmälläkin kouluttautumisella, joten sitä ei ikään kuin lasketa. Hän on kuitenkin siisteissä sisätöissä, mikä nähtävästi minun alitajunnalle tai jollekin riittää.
Kouluttamaton duunariavomieheni ei kyllä myöskään ollut kiinnostunut kulttuurista eikä tuntenut sitä ylipäätään. Ehkä häpeäni kertoi siitä myös että olin miehen kanssa joka ei täyttänyt niitä kumppanin tarpeitani enkä kokenut että olimme samanlaiset.
[/quote]
En siis ajattele että miehessä oli tai on mitään vikaa vai hävettävää. Silti niin tein, ja voin myöntää sen vain näin anonyymisti. Mies oli komea ja valtavan hyvä rakastaja, nykyisin vakavarainen yrittäjä ja naimisissa koulutetun naisen kanssa ja lapsia. Minä vaan en selvästi ollut oikea hänelle eikä hän minulle ja huijasin itseäni. Muutenhan en olisi tuntenut hänen kanssa olemista kiusalliseksi. Häpeä on yksi tapa itselle kertoa että teet jotain mitä ei pitäisi. 16
Mieheni on konsultti. Työantajan mielestä sen työ on arvokasta. Maksaa 8500 € kuussa. Mieheni lahja on hyvät keskustelutaidot ja tohtorin tutkinto.
Mielipiteitä? Onko normaalia, että häpeän työtä tekevää ihmistä? Onko teille miehen ammatti statuskysymys?