Lue keskustelun säännöt.
Naapuriperhe muutti pienestä maaseututaajamasta suureen kaupunkiin
07.04.2022 |
Nyt perheen äiti itkee puhelimessa, että muutto oli suuri virhe. Kukaan perheessä ei sopeudu, meteli on jatkuvaa, lapsilta katosi vapaus, koulu on 10 kertaa suurempi kuin vanha koulu, asuntolaina tuplana isompi jne. Miehen työn perässä päättivät muuttaa.
Ihmisistä, ajoneuvoista, koirista jne johtuen koskaan ei kuule hiljaisuutta. Pelkää tulevansa hulluksi. Lapsia ei uskalla päästää omasta pihasta lähtemään, koska liikenne ja sekaisin olevat ihmiset. Kaikki ei pysähdy liikennevaloissa, ajetaan punaista päin, narkkeja, alkoholisteja tai mielenterveysongelmaisia pyörii ympäriinsä.
Lasten luokassa on 40-50 oppilasta! Työrauhaa ei ole. Lapset eivät pysty rauhoittumaan koulussa eivätkä kotona. Kaikki haluavat viipymättä muuttaa takaisin, mutta asuntoa varten on juuri otettu jättilaina.
En tiedä, miten neuvoa? Itselle ei tulisi koskaan mieleenkään muuttaa keskelle kaupunkia, varsinkaan lasten kanssa, mutta entä jos se on jo tehty ja työt, koulut yms aloitettu. Täällä saa kuunnella täydellistä hiljaisuutta, lapset saavat olla turvassa ja kulkea itsenäisesti. Asuntolainaa ei tarvita paljon. Ainoa miinus on, että työpaikat kaukana. Vaikea tilanne.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Kaupungeissakin on kovin monenlaisia asuinalueita. Ei tarvitse asua ytimessä. Osa työkavereistani kulkee 2 × 60-80 km työmatkan päivittäin.
Jep. Mun iskäkin kulki 14 vuoden ajan ainakin töissä Lahesta Vantaalle töihin ja takaisin arkipäivittäin ennen kuin muutti mun toisen isosiskon kanssa yhteen silloisen naisystävänsä kanssa Vantaalle. Nykyään asuu nykyisen naisystävänsä kanssa pienessä maalaiskylässä 4 km päästä Sipoon kuntakeskuksesta ja kulkee töissä vähän yli 100 kilometrin päässä Kotkassa. Toki omistaa myös nykyään kämpän Kotkasta, kun on aika varakas ja hyvässä asemassa työpaikallaan. Opiskelee nykyään töiden ohessa jotain metsä- ja maataloustutkintoa vissiin etänä savonlinnalaisessa ammattikoulussa, kun ilmeisesti haaveilee vielä joskus vuosien päästä viljelevänsä jotain vanhempiensa eli mun iskän puolen isovanhempien tilalla Joroisissa, josta on alunperin lähtöisin. Iskän puolen ukkini on ollut siis maanviljelijä ja viime kesänä edesmennyt Karjalasta evakkona tullut mummo maatilan emäntä. Biologiset vanhempani ovat siis eronneet 18 vuotta sitten eivätkä silloin aikoinaan halunneet jatkaa maatilan pitoa, kun molemmat kouluttautuivat toiselle alalle ja äiti on alunperin kaupunkilainen tyttö.
T: junantuoma savolaissukujuurinen kieltenopiskelija Helsingin yliopistosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupungissa se elämä on enimmäkseen neljän seinän sisällä. Aina seinät ei ole omat, mutta sisällä ollaan kuitenkin. Liikkumisen vapautta ei ole kuin aikuisilla, se pitää ymmärtää ja siinäkin on miehillä iltaisin riski tulla puukotetuksia ja naisilla raiskatuksi. Se pitää ottaa huomioon kun miettii missä kulkee. Joten tottakai se on vaikeaa. Minäkin pyrin heti pois kaupungista kun käyn siellä asioilla. Mieluiten tilaan netistä ja pidättäydyn poistumasta maaseudulta. Se on sinkulle ihan hyvä paikka, mutta ei lapsiperheelle.
Fiksut ihmiset pystyy viihtymään maalla ja kaupungissa
Kuulostaa ihan Helsingiltä, muuttikohan lähelle rauttista, itistä vai kallioon. Niihin viittaa tuo meteli, narkit yms.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan jolla on ollut auto, ei myisi sitä pois ja olettaisi, että sillä kompensoisi isoa asuntolainaa. Etenkään joka on tottunut käyttämään autoa päivittäin. Tämä ei nyt ihan toimi.
Miten niin ei kompensoisi? Asun maalla halvassa omakotitalossa, auto on ihan uusi. Maksan siitä lyhennystä enemmän kuin asuntolainasta. Jos autoja on 2 perheessä+mahdolliset mopoautot, niin helposti niihin uppoaa rahaa enemmän kuin kaupunkiasuntoon. Ajatushan tuossa on ollut juuri se, että autoihin ei mene sitten yhtään rahaa. En itsekään tarvinnut enkä omistanut autoa kun asuin kaupugissa. Se on sitten jokaisen itse harkittava, pärjääkö ilman ja mitä haluaa ja pystyy maksamaan autostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä lande asuin ja kävin töissä 20 vuotta isoissa kaupungeissa. 10 vuotta sitten muutin takaisin maalle ja olen tyytyväinen päätökseeni.
Isoissa kaupungeissa on isojen kaupunkien hyvät ja huonot puolet, maalla maaseudun hyvät ja huonot puolet.
Nyt kuitenkin tuntuu sille, että elämäni on asuinpaikasta johtuvien hyvien ja huonojen puolien suhteen aika mallillaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan Helsingiltä, muuttikohan lähelle rauttista, itistä vai kallioon. Niihin viittaa tuo meteli, narkit yms.
Rauttis :D? Tule nyt edes kerran elämässä pois sieltä peräkammarista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko noin suuria koululuokkia jossain nykyisin?
On, ihan jopa pienissä kaupungeissa.
No ei ainakaan Espoossa. Täällä on selkeät rajat luokkien koolle, alakoulussa lasten luokalla oli alle 20 lasta, yläkoulussa painotetuilla luokilla 24
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungeissakin on kovin monenlaisia asuinalueita. Ei tarvitse asua ytimessä. Osa työkavereistani kulkee 2 × 60-80 km työmatkan päivittäin.
Eivät asu ihan ydinkeskustassa, mutta keskustan alueella kuitenkin. Sillä ajatuksella, että autoa ei tarvitse ja saa sillä tapaa vähän kompensoitua tuplaantunutta lainamäärää. Ap
Kannattaako työnperässä muuttaa jos lainamäärä tuplaantuu mutta tulot ei?
Voi hyvinkin kannattaa. Lainan lyhennys ei ole kenenkään ainoa elinkustannus.
Elimkustamnukset on jotenkin muuten halvemmat siellä missä on asunnot kalliita? Jotenkin en ihan usko tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko noin suuria koululuokkia jossain nykyisin?
Suurempiakin https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/11/24/jopa-sadan-oppilaan-jattiluoka…
Nykyäänhän rakennetaan avoimia kouluja avokonttoreiden tyyliin. Luokassa on monta opettajaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaupungissa se elämä on enimmäkseen neljän seinän sisällä. Aina seinät ei ole omat, mutta sisällä ollaan kuitenkin. Liikkumisen vapautta ei ole kuin aikuisilla, se pitää ymmärtää ja siinäkin on miehillä iltaisin riski tulla puukotetuksia ja naisilla raiskatuksi. Se pitää ottaa huomioon kun miettii missä kulkee. Joten tottakai se on vaikeaa. Minäkin pyrin heti pois kaupungista kun käyn siellä asioilla. Mieluiten tilaan netistä ja pidättäydyn poistumasta maaseudulta. Se on sinkulle ihan hyvä paikka, mutta ei lapsiperheelle.
Missä noin vaarallista on? Sinun päässäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan jolla on ollut auto, ei myisi sitä pois ja olettaisi, että sillä kompensoisi isoa asuntolainaa. Etenkään joka on tottunut käyttämään autoa päivittäin. Tämä ei nyt ihan toimi.
Kyllä mä myin auton pois hei kun sain tietää, että pääsen Helsinkiin töihin. En kylläkään asuntolainan takia, mutta päättelin että turha kapistus. Ja olin oikeassa.
Mutta aloitushan on siis Helsinkivihaajan hölinää, että ei pitäisi näihin tarttua.
Lapset kyllä kiittää sitten kun elämänsisällöksi ei enää riitä käpylehmillä leikkiminen. Kunhan vaan äiti antaisi heidän sopeutua eikä hysteeraisi turhasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kukaan keksinyt, että siellä maalla tai pienessä kunnassa voi myös muuttaa sen työpaikan viereen/lähelle.
Koskaan en ole nähnyt tätä mainittavan, aina väitetään, että maalla pitkät matkat töihin, kaupungissa lyhyet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungeissakin on kovin monenlaisia asuinalueita. Ei tarvitse asua ytimessä. Osa työkavereistani kulkee 2 × 60-80 km työmatkan päivittäin.
Eivät asu ihan ydinkeskustassa, mutta keskustan alueella kuitenkin. Sillä ajatuksella, että autoa ei tarvitse ja saa sillä tapaa vähän kompensoitua tuplaantunutta lainamäärää. Ap
Kannattaako työnperässä muuttaa jos lainamäärä tuplaantuu mutta tulot ei?
Voi hyvinkin kannattaa. Lainan lyhennys ei ole kenenkään ainoa elinkustannus.
Elimkustamnukset on jotenkin muuten halvemmat siellä missä on asunnot kalliita? Jotenkin en ihan usko tätä.
En minä niin väittänyt, vaan että muutto voi silti kannattaa jos lainamäärä tuplaantuu ja tulot ei. Jos esimerkiksi nyt lainaan menee 600€ kuussa ja jatkossa 1200€, samalla palkka nousee 5000€:sta 7000€:oon niin hyvinkin kannattaa.
Ex töistä kun pääsi pyhäpäivänä 05.45 yövuorosta niin yli 2 tuntia kesti 10km matka 2-vaihdolla julkisilla, eli kaupungissa voi aika lyhytkin matka kestää pitkään, kun vaan tarpeeksi pirullisiin työvuoroihin laitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan keksinyt, että siellä maalla tai pienessä kunnassa voi myös muuttaa sen työpaikan viereen/lähelle.
Koskaan en ole nähnyt tätä mainittavan, aina väitetään, että maalla pitkät matkat töihin, kaupungissa lyhyet.
Oletkos koskaan tajunnut että esimerkiksi puolisot eivät välttämättä ole samassa paikassa töissä? Tai että lähin kauppa voi olla vaikka 15km päässä siitä työpaikasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungeissakin on kovin monenlaisia asuinalueita. Ei tarvitse asua ytimessä. Osa työkavereistani kulkee 2 × 60-80 km työmatkan päivittäin.
Eivät asu ihan ydinkeskustassa, mutta keskustan alueella kuitenkin. Sillä ajatuksella, että autoa ei tarvitse ja saa sillä tapaa vähän kompensoitua tuplaantunutta lainamäärää. Ap
Kannattaako työnperässä muuttaa jos lainamäärä tuplaantuu mutta tulot ei?
Voi hyvinkin kannattaa. Lainan lyhennys ei ole kenenkään ainoa elinkustannus.
Elimkustamnukset on jotenkin muuten halvemmat siellä missä on asunnot kalliita? Jotenkin en ihan usko tätä.
En minä niin väittänyt, vaan että muutto voi silti kannattaa jos lainamäärä tuplaantuu ja tulot ei. Jos esimerkiksi nyt lainaan menee 600€ kuussa ja jatkossa 1200€, samalla palkka nousee 5000€:sta 7000€:oon niin hyvinkin kannattaa.
Eihän se kaupunkiin muuttaminen palkkaa nosta, se jos saat paremmin palkatun työn niin se voi tapahtua yhtä hyvin siellä maallla, taulukkopalkatkin on samat vaikka asuinkulut on 2 tai 3 kertaiset joidenkin kaupunkien välilllä.
Mulla on täällä helsingissä brutto 1400e, että mitähän näillä kaupungissa tienaa jutuilla tarkoitetaan?
Trolli