Onko muilla sama ongelma - Musiikki aiheuttaa ahdistusta
Onko muilla samaa, että ei voi tai halua kuunnella musiikkia josta tykkää, koska se ahdistaa? Minulla on tämä ongelma. Vaikka pidän musiikista ja saan suosikkikappaleistani mielihyvää se kääntyy loppujen lopuksi ahdistukseksi. Tiedän, että minulla on psyykeongelmia ja se vaikuttaa tähän.
Kyllä minä kuuntelen musiikkia silloin kun minulla on hyvä olo, mutta lopetan sen yleensä lyhyeen, sillä en enää pysty kuuntelemaan, kun se herättää minussa niin suuria tunteita. Sanoinkuvaamatonta ahdistusta, kaipuuta jonnekin muualle ja pois täältä, missä nyt olen. Jonkun sellaisen ihmisen luokse, joka saa minut tuntemaan itseni kokonaiseksi.
Olenko ainoa tällainen?
Kommentit (34)
Minua alkaa ahdistamaan, kun kuulen nuoruuteni lempimusiikkia. Ahdistaa vanheneminen ja kaipuu.
Mua monesti ahdistaa suomenkielinen musiikki, sanat jotenkin porautuvat liian syvälle. Englannin kielinen musiikki ei ahdista, vaikka ymmärtäisin sanat. Varmaan liittyy siihen että äidinkieli on tunnekieli.
Kun minulla tuli mt-ongelmieni kanssa toipumisvaihe, aloin pitkästä aikaa kuuntelemaan musiikkia. Mutta en samaa, mitä kuuntelin nuorena. Nyt 10 vuotta myöhemmin en pysty kuuntelemaan samoja kappaleita, mitkä olivat minulle silloin aluksi "voimabiisejä". Prosessin edetessä musiikkityylit ovat vaihtuneet. Vielä en ole jazziin ja bluesiin sekaantunut, mutta ehkä sekin vielä tulee.
Olen viisastunut sen verran ja ymmärtänyt, ettei surullisia ranteet auki kappaleita kannata kuunnella. Vain piristävää, iloa tuovaa musiikkia on hyvä kuunnella. Energiat ovat tärkeitä asioita ihmisen hyvinvoinnille.
Mulla on samaa. Kärsin masennuksesta ja olen ikään kuin rakentanut muurin sydämeni ympärille, en halua tuntea tai ajatella mitään syvällisempää. Tietynlainen musiikki sitten suunnilleen räjäyttää nämä muurit ja padot ja tunteet alkavat virrata hallitsemattoman ylitsevuotavina. Ei. En kestä sellaista.
Nykyään kuuntelen vaan humalassa musaa, selvinpäin tahdon hiljaisuutta ja ikääkin kun on tullu, niin ei musiikki merkkaa enää niin paljoa kuin nuorena, ei vaan herätä enää mitään erikoisempia tuntemuksia, kaikki lempparibiisit on kuultu jo sen miljoonakertaa ja niihinki on jo kyllästyny.
Haulla löytyi tämä ketju, nostan. Olen etenkin viimeiset vuodet kärsinyt vaihtelevasti tästä vaivasta. Musiikin kuunteleminen vie jotenkin ylikierroksille, kuten joku tuolla aiemminkin kuvasikin.
Musiikki nostaa jotenkin hirveän voimakkaasti pintaan viettejä ja tunteita ja ne ikään kuin ajavat järjen ja tasaisuuden yli, ellei niille ajoissa pistä stoppia. Juuri nyt sisälläni pyörii ihmeellinen ahdistus jo siksi, kun listasin paperille parin biisin nimet kaveria varten ja muistelin, miten biisit alkavat.
Ymmärrän täysin, miksi viihdemusiikin on joskus sanottu olevan paholaisesta ja vievän ihmisen sielun ja itsehillinnän! Kuin musiikilla olisi suora yhteys järjen ohi viettien ytimeen.
Huono musiikki aiheuttaa ahdistusta, joo.
Ei sitten se ei ols sinun musiikki makuasi, Musiikin tehtävä on päin vastoin tuottaa iloa ja rentouttaa!
Eli mitä suotta kiusaat itseäsi, pakotat kuunetemaan jos tulee sinulle päin vaatanen olo , ahdistusta !
Eli kuuntele mieluiten vaikka lintujen ääniä se varmasti on , parempaa se kun kiussaat itseäsi !.
Itse tykkään kuunnella suomalaista iskelmää ja Italiasta oopperaa myös , kurosovitusta,
Oikeastaan fiiliksen mukaan mutta en rokkia, räppiä enkä hevay metalli, enkä tyypillisiä ala pää ja muita alhaisia lauluja ,
Muka huumori lauluja , kuten Jaakko Teppo
Ja muita huumori laulajien lauluja jossa on ala pää juttuja koko ajan!
En siis tykkää Tyynestä ja Martasta heidän laulunsa, ovat inhottavia!
Vaan myös esim, Raimo Laukan, Jyrki Anttila, ym
lauluja tykkään kuunnella.
Jos oikein on p.päivä kuuntelen
Tockata midordin täysillä ( kirkko uruilla)
Siis metalli musiikin sijaan kyllä olo on helpompi.
Myös urkutaituri Kalevi Kiviniemi kun youvtubes yhdellä videol soittaa elokuva musiikkia se vasta poikaa on !
Hyvää toukousta päivää sinulle piristystä päiväädi nyt .
🎼🎶🦃🐓
Järviradiosta musiikkia yrittänyt kuunnella mutta niiden soitin taitaa jotenkin vouvata kun kaikissa kappaleissa sama veivaus ja tulee niin ikävät fiilikset aika äkkiä.
Viimeisrtään sulkeutuu silloin kun juontaja alkaa tankkaamaan lukemaansa tekstiä ja joutuu senkin korjaamaan. Puheen rytmitys päin ahteria.
Itsellä sama. Mutta johtuu stressistä enkä jaksa kuunnella kappaleiden sanoja. Kauniskin kappale ei sovi.
Nykyään kuuntelen klassista. Ei olis ikinä uskonut.