Lue keskustelun säännöt.
Onko suhteesi esim. karkkiin ollut aina normaali?
05.04.2022 |
Minulla oli lapsena ehdoton karkkipäivä ja jatkoin valitettavasti samaa nuorena aikuisena. Söin vaikka kokonaisen karkkipussin lauantaina. Sitten viisastuin ja aloin pitää karkkia kotona aina ja ottaa muutaman karkin silloin kun siltä tuntui. Paljon järkevämpää. Voi mennä viikkoja, etten syö yhtään karamelliä.
Lapsuudenkodilla on suuri vaikutus ihmisen suhteelle karkkiin ja herkkuihin.
Kommentit (23)
Mun lapsella ei ollut karkkipäivää. Ostettiin jos ostettiin, sitten sai syödä. Pikku karkkiaski tai purkkaa. Ei hän edes halunnut, ei kysellyt. Nyt aikuisen joskus ostaa, tai tuo mulle ja sitten puoliks syödään.
Joskus voisilimäpullaa. Ei muita makeita.
Ite ostan jos ostan. Mutta pullaa yms ei tee mieli, olin koko nuoreen aikuisuuteen asti pullapaikassa töis ja pullakahvi oli luontaisetu, on siis kiintiö täysi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ollut lapsena karkkipäivää ja muutenkin karkinsyönnistä syyllistettiin tosi paljon. Vanhempani eivät koskaan ostaneet karkkia vaan sain joskus sukulaisilta. Sekin oli hirveå synti.
Teini-ikäisenä kahmin karkkia kaksin käsin, kun ansaitsin omaa rahaa. Vieläkään, 5-kymppisenä, en osaa syödä kohtuudella vaan vedän koko pussin kerralla. Siksi ostankin vain hyvin pieniä pusseja tai vähän irtokarkkeja, jottei mene yli.
Pyrin syömään makeat herkut, karkit jne. ruokailun yhteydessä ihan mun oman hammasterveyden takia. En harrasta napostelua, vaan olen kuin boa, joka syö kaiken mahdollisen kerralla.