Lue keskustelun säännöt.
En osaa nukahtaa ennen kuin mies tulee nukkumaan :(
25.09.2015 |
Ei ole kovin kummoisen ongelman kuuloinen, mutta häiritsee arkea silti aika tavalla. Eli en saa nukahdettua ennen kuin mies tulee nukkumaan ja mies tulee huomattavasti myöhemmin, lähempänä puoltayötä. Pieniä lapsia perheessä, jotka heräilevät öisin joten unet kortilla muutenkin ja aikalainen univelka päällä. Harmittaa etten saa nukuttua kaikkea sitä aikaa, joka teoriassa olisi mahdollista, koska vaan pyöriskelen sängyssä siihen asti kun mies tulee petiin. En tosiaankaan pelkää nukkua yksin tai mitenkään erityisesti kaipaa miehen läheisyyttä, mutta jos joskus olenkin vähän torkahtanut, niin viimeistään herään siihen kun peitot kahisee ja mies 'tömähtää' viereen jos en sitä ennen jo nariseviin portaisiin (makkarit yläkerrassa).
Mies ei ymmärrettävästi tykkää jos painostan häntä nukkumaan ennen kuin itse haluaisi tulla. Haluaa lueskella alakerrassa yms. Ainoa mikä tässä toimii nukahtamistani ajatellen on se, että mies menee eri huoneeseen nukkumaan, kuten aina meneekin silloin kun hänellä on tosi aikainen aamuvuoro ja kello soi ennen kuutta (yksi lapsista nukkuu vielä kanssamme samassa makkarissa) enkä halua että hän herää kelloon liian aikaisin). Noina öinä kun tiedän ettei mies ole tulossa makkariin, osaan olla odottamatta häntä ja rentoutua ja nukahtaa heti kun menen sänkyyn. ONko ainoa vaihtoehto alkaa nukkua pysyvästi eri huoneissa :(. Onko kellään muulla tätä ongelmaa? Itse menisin siis mieluiten sänkyyn jo heti kymmenen jälkeen.
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi kamalaa! Miehet pallo jalassa.
Mulla sama ongelma kuin ap:llä.En saa nukahdettua, jos tiedän, että mies tulee nukkumaan x ajan kuluttua. Koska pelkään, että sitten kun se tulee viereen, niin ovi kolahtaa ja sänky hytkähtää = mä herään. Mies kaiken lisäksi kuorsaa ja yskähtelee unissaan. Ja jos ei muuta tee, niin pieree kovaäänisesti tai lähtee työmatkalle klo 04 / tulee työmatkalta klo 01.
Tästä aiheutuu se, että mä nukun omassa huoneessani ja mies omassaan. Ihan siitä syystä, että mä en ihan oikeasti jaksa olla kokoajan väsynyt siitä syystä, että olen tosi herkkäuninen. Jotta voitas nukkua samassa huoneessa, pitäisi nukkumaanmenoaika olla miehellä sama kuin mulla + miehen elo siinä vieressä pitäisi olla täysin äänetöntä. Koska tähän ei päästä, niin vaihtoehdot on vähissä.
Järjestely on siinä mielessä harvinainen, että ollaan nuoria, alle 40v. Olen tosi kateellinen normaaleille ihmisille, joille tämmönen ei oo pulma. Onneksi saan melko hyvin nukuttua omassa ylhäisessä yksinäisyydessäni :)
Siis ihan selvää toisen kyttäämistä ja kyykyttämistä joka verhotaan siihen kun muka ei voi nukkua ja on ikävä. Miehellä ei saa olla omaa elämää vaan vaimo päättää koska nukutaan ja koska saa omassa kodissa lukea kirjaa kaikessa rauhassa HUH!
Omien lasten nukkumaan menosta saa päättää muttei sentään puolison!