Jos sairaanhoitajista pulaa niin miksei kouluteta enemmän

Tästä näkee sisäänpääsymääriä https://yle.fi/uutiset/3-10868141 käsittämätöntä että hakijoita olisi vaikka kuinka mut opiskelemaan pääsee harva

Toisessa sh koulussa 300 hakijaa, sisäänpääsi 30... Eli samalla kaavalla eri puolella suomea. Nyt vaan lisää koulutuspaikkoja niin saadaan tekijöitä. Ennemmin liikaa.

Miksei kouluteta enemmän?

Katsoitteko edes tilastoja? On kouluja, johon on päässeet kaikki ensisijaiset hakijat. Tietenkään noissa suosituimmissa koulutuspaikoissa ei kaikki voi päästä sisälle, kilpailu on kovaa. Ja aina osa noista valituista lopettaa kesken, ehkä puolet tai 3/4 osaa valmistuu ammattiin. Ei opiskelijakiintiötä voi loputtomasti kasvattaa, hoitajan opinnoista tulee kolmas osa työssä oppimisen kautta. Harjoittelupaikkoja on nytkin liian vähän. Eikä tuonne hoitajaksi ihan ketä tahansa voi ottaa, kyllä joku taso pitää valituissa opiskelijoissa olla että opinnot on oikeasti mahdollisia käydä läpi. Kyse on kuitenkin AMK-tutkinnosta johon kuuluu opinnäytetyö ja kaikki. Ihan tarpeeksi töissä näkee harjoittelijoita, joilla ei ole motivaatiota alalle tai ihan perus osaaminen puuttuu eikä monen viikon harjoittelunkaan aikana näy merkittävää kehitystä enkä voi sanoa mistä kiikastaa. Ikävä sanoa, mutta en sellaista kollegaa haluaisi työkaveriksi.

Vierailija kirjoitti:

Katsoitteko edes tilastoja? On kouluja, johon on päässeet kaikki ensisijaiset hakijat. Tietenkään noissa suosituimmissa koulutuspaikoissa ei kaikki voi päästä sisälle, kilpailu on kovaa. Ja aina osa noista valituista lopettaa kesken, ehkä puolet tai 3/4 osaa valmistuu ammattiin. Ei opiskelijakiintiötä voi loputtomasti kasvattaa, hoitajan opinnoista tulee kolmas osa työssä oppimisen kautta. Harjoittelupaikkoja on nytkin liian vähän. Eikä tuonne hoitajaksi ihan ketä tahansa voi ottaa, kyllä joku taso pitää valituissa opiskelijoissa olla että opinnot on oikeasti mahdollisia käydä läpi. Kyse on kuitenkin AMK-tutkinnosta johon kuuluu opinnäytetyö ja kaikki. Ihan tarpeeksi töissä näkee harjoittelijoita, joilla ei ole motivaatiota alalle tai ihan perus osaaminen puuttuu eikä monen viikon harjoittelunkaan aikana näy merkittävää kehitystä enkä voi sanoa mistä kiikastaa. Ikävä sanoa, mutta en sellaista kollegaa haluaisi työkaveriksi.

Tuo sama on joka alalla, ei sairaanhoito ole mikään poikkeus.

Luulen, että ongelma lähtee jo kaukaa... Nykyään lapsilta ja nuorilta ei saa vaatia mitään. Seurauksena nuoria, jotka ei osaa mitään. Toki aina on niitä luonnostaan tekeviä, kuten myös sellaisia, jotka on tumpeloita, vaikka kuinka olisi lapsesta asti harjoitellut, mutta ne välimaastoon jäävät olisi ollut mahdollista opettaa työntekoon.

Rytköselle ei passaa että koulutuspaikkoja lisätään

Muistakaapa sitten, että jos koulutuspaikkoja lisätään niin samassa suhteessa pitää lisätä ohjausta ja opettajia. Terveydenhoidossa ei todellakaan kannata joustaa opetuksen tasosta yhtään enempää, jos halutaan että alalle päätyy osaavia tekijöitä. Mitkään massaluennot ei tällä alalla toimi kovin hyvin, kun pitäisi esimerkiksi opetella kädentaitoja tai lääkkeenjakoa. Ja kuten joku sanoi, hoitoala vaatii ihan eri tavalla harjoittelupaikkoja kuin moni muu ala. Joka vuosi on oltava viikkoja harjoittelussa eri paikoissa syksyllä ja keväällä. Opiskelijoiden pitää saada kokemusta erilaisista potilasryhmistä ja ikäryhmistä. Tämä ei toteudu nytkään kaikkien osalta, en tiedä miten toteutuisi jos vielä enemmän olisi opiskelijoita etsimässä harkkapaikkoja.

Lähäriksi pääsi ja pakotettiin muutama vuosi sitten kaikki työttömät.

Karua jälkeä katsella.

Vierailija kirjoitti:

Katsoitteko edes tilastoja? On kouluja, johon on päässeet kaikki ensisijaiset hakijat. Tietenkään noissa suosituimmissa koulutuspaikoissa ei kaikki voi päästä sisälle, kilpailu on kovaa. Ja aina osa noista valituista lopettaa kesken, ehkä puolet tai 3/4 osaa valmistuu ammattiin. Ei opiskelijakiintiötä voi loputtomasti kasvattaa, hoitajan opinnoista tulee kolmas osa työssä oppimisen kautta. Harjoittelupaikkoja on nytkin liian vähän. Eikä tuonne hoitajaksi ihan ketä tahansa voi ottaa, kyllä joku taso pitää valituissa opiskelijoissa olla että opinnot on oikeasti mahdollisia käydä läpi. Kyse on kuitenkin AMK-tutkinnosta johon kuuluu opinnäytetyö ja kaikki. Ihan tarpeeksi töissä näkee harjoittelijoita, joilla ei ole motivaatiota alalle tai ihan perus osaaminen puuttuu eikä monen viikon harjoittelunkaan aikana näy merkittävää kehitystä enkä voi sanoa mistä kiikastaa. Ikävä sanoa, mutta en sellaista kollegaa haluaisi työkaveriksi.

Tämä. Suurten kaupunkien AMK:n hakjoita riittää, mutta pienemmissä kaupungeissa sitten tilanne on jo toinen. 

Sinänsä Suomen kaava työvoimapulaan on ollut koko ajan lisätä aloituspaikkoja. Kai se idea sitten on, että olet päivällä rakennusinsinööri ja illalla sairaanhoitaja ja sitten opiskelet vielä röngtenhoitajaksi ja teet sitä viikonloput. 

Vierailija kirjoitti:

Rytköselle ei passaa että koulutuspaikkoja lisätään

Tästä kannattaisi enemmin huomauttaa lääkäriliitolle. AMK:n ei ole muuta tehtykään kuin lisätty aloituspaikkoja. 

Pari vuotta sitten juttelin entisen työkaverini, nykyisen terveydenhuoltoalan opettajan kanssa. Kertoi, että hakijoita sh:ksi on, mutta taso on osittain niin surkea, että aloituspaikkoja ei meinaa saada täytetyksi. Esim. jos haastattelussa ei hakija katso kertaakaan silmiin (näitäkin on kuulemma paljonkin) ei voida valita sh-koulutukseen... minkä hyvin ymmärrän.

Ja toisaalta lisäkouluttaminen ei riitä, jos väki pitää sitä vaan välivaiheena matkalla muualle. Jos nytkin Suomessa on yli 70000 koulutettua hoitajaa muissa hommissa, niin kyllähän alan vetovoimassa on silloin jotain vikaa, pahasti.

Itse lähdin sairaalasta omaehtoiseen kotihoitoon kun hoitaja antoi minulle toisen potilaan lääkeet. Joku taso noissa koulutukseen otettavissa pitäisi olla.

Hei, onko niitä paikkoja auki. Onko työnantajilla tarjota työtä? Montako paikkaa jää täyttämättä.

Lisäksi, mitä enemmän koulutetaan, sitä enemmän tulee myös niitä, jotka a) jättävät koulun kesken, b) työn aloitettuaan huomaavat ettei tämä ollutkaan kivaa ja lähtevät muualle.

Vierailija kirjoitti:

Hei, onko niitä paikkoja auki. Onko työnantajilla tarjota työtä? Montako paikkaa jää täyttämättä.

Lisäksi, mitä enemmän koulutetaan, sitä enemmän tulee myös niitä, jotka a) jättävät koulun kesken, b) työn aloitettuaan huomaavat ettei tämä ollutkaan kivaa ja lähtevät muualle.

Eli siis kysymys kuuluu: Onko työnantaja luonut lisää resursseja, eli hoitajien toimia, vai onko työpaikka määrä sama ja väki siitä syystä liian pieni.

Koska sisään otettavien määrän lisääminen ei vaikuta valmistuvien määrään. Ja heistäkin osa lähtee muille aloille töihin.

Ei koulutusmäärien lisääminen auta, kun ei nuoret halua töihin ikäviin paikkoihin kuten vanhustenhoitoon ja päivystyksiin, vaihtavat alaa ennemmin jos muuta ei ole tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Pari vuotta sitten juttelin entisen työkaverini, nykyisen terveydenhuoltoalan opettajan kanssa. Kertoi, että hakijoita sh:ksi on, mutta taso on osittain niin surkea, että aloituspaikkoja ei meinaa saada täytetyksi. Esim. jos haastattelussa ei hakija katso kertaakaan silmiin (näitäkin on kuulemma paljonkin) ei voida valita sh-koulutukseen... minkä hyvin ymmärrän.

Ja toisaalta lisäkouluttaminen ei riitä, jos väki pitää sitä vaan välivaiheena matkalla muualle. Jos nytkin Suomessa on yli 70000 koulutettua hoitajaa muissa hommissa, niin kyllähän alan vetovoimassa on silloin jotain vikaa, pahasti.

Juurikin näin. Hakijoita on, mutta niistä pitää seuloa alalle kelpaavat. Luulisi tämän olevan ihan selvää maallikollekin, ettei haavoittuvassa tilassa olevien ihmisten kanssa voi tehdä töitä ihan millainen ihminen tahansa. Paljon on hakijoita, jotka yrittävät jotenkin hoitaa itseään samalla. Jos motivaatio on että haluaa auttaa masentuneita, koska on itsekin masentunut, niin ei kokemusasiantuntijuus oikein riitä. Tai jos haastattelussa kysytään tarkoituksella törkeitä kysymyksiä (= testataan hakijan kykyä vetää rajat oman elämän ja työn välille) ja hakija vastaa niihin vaivaantuneena ja asettaa itsensä alttiiksi häirinnän ja ahdistelun jatkumiselle, niin ei sellainenkaan ole hyvä merkki kun alalla tulee aivan varmasti vastaan paljon pahempaa ja persoonaltaan liian kiltti hoitaja jää hankalien potilaiden armoille ja hänen omat luonteenpiirteensä kääntyvät häntä vastaan.

Ehdottomasti pitäisi kouluttaa enemmän. Ja tuskin ne kaikista masentuneimmat tai päihdeongelmaiset edes jaksaa hakea mihinkään kouluun. Se ei haittaa, jos hakija on ujo. Ujoudestakin pääsee eroon (kokemusta on).

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti pitäisi kouluttaa enemmän. Ja tuskin ne kaikista masentuneimmat tai päihdeongelmaiset edes jaksaa hakea mihinkään kouluun. Se ei haittaa, jos hakija on ujo. Ujoudestakin pääsee eroon (kokemusta on).

Nuorissa hakijoissa on jonkin verran alkoholin ongelmakäyttäjiä, jotka jaksavat vielä yrittää näyttää motivoituneilta mutta eivät sitten ongelmansa vuoksi lopulta valmistu kun bileet ovat tärkeämpi juttu kuin opinnot. Sama mt-ongelmaisilla, opintojen aiheuttama stressi ja vaatimukset yleensä pahentavat tilannetta. Ja ylipäätään jos on mielenterveyden kanssa haasteita, niin ei kannata pyrkiä alalle jossa ihan oikeasti voi tulla vastaan mitä tahansa ja potilailta kuulee elämäntarinoita, joita ei olisi voinut kuvitellakaan. Tämä työ ei todellakaan paranna mielenterveyttä ja jo opiskeluaikana joutuu näkemään paljon sellaista, mitä muut eivät näe kertaakaan elämänsä aikana. Ujous ei sinänsä ole ongelma, mutta normaali katsekontakti puhuessa pitää pystyä pitämään, samoin pitää pystyä ottamaan ohjat ja menemään ensimmäisenä haastaviinkin tilanteisiin. Ja myös soveltuvuushaastattelussa (jos sellaisia enää on) on pystyttävä ylittämään tuo ujouden kynnys ja annettava itsestään kuva, että pärjää ja sopii alalle.