Keskelläviikkoa Toukokuiset!!
Kommentit (15)
Ei ole vähään aikaan tullut tänne kirjoiteltua, mutta se johtuu kyllä ihan siitä että on ollut niin kertakaikkisen uupunut olo ja kaikki veto pois. Töissä on tuskaista ja illalla tekis mieli mennä nukkumaan jo kahdeksan aikoihin! No, onneksi oon toistaiseksi säästynyt pahemmalta pahoinvoinnilta, eli siinä mielessä menee oikein hyvin! Mutta eväät pitää olla mukana aina ettei pääse nälkä yllättämään, ja nyt on uutena oireena alkanut myös se vessassa ravaaminen. Ensimmäiseen ultraan olis vielä reilu viikko ja se tuntuu ihan hurjan pitkältä ajalta. Ihanaa olis nähdä jo pikkuinen, vaikka eipä kai siitä paljon muuta näy kuin piste, mutta edes se! :)
Äitiyspakkauksesta oli ollut juttua, ja me ilman muuta otetaan se kun on eka lapsi kyseessä. Ihan huippua saada niin paljon kamaa valmiina, varsinkin kun me ei varmaan hirveästi mitään saada sukulaisilta tai kavereilta käytettynä. Mitään en ole vielä uskaltanut ostaa, mutta ehkä sitten jos ultrassa on kaikki hyvin¿ Kauheasti kyllä kaupassa vetää puoleensa ne hyllyt missä on suloisia tosi tosi pieniä vaatteita!
T: Meriheppa rv 6+4
Täällä tänään taas pitkän poissaolon jälkeen.
Ihan ulalla kaikesta, sori..
Tänne kuuluu kova mahan kasvu ja pahoinvointi..
Mitkään omat housut ei mene enää jalkaan..kiva..
ja nyt on sitten pitänyt turvautua hehto- tai äippähousujen käyttöön.
Koulussa muut ovat jo huomanneetkin että perheenlisäystä on tulossa..
Hiipinyt jo mieleen että onkohan siellä OIKEASTI enemmänkin kuin yksi, kun tuo maha tuosta vaan turpoaa turpoamistaan :D
Jokainen aamu alkaa oksennuksen merkeissä..nyt viime viikkoina oksentelu on tiheentynyt ihan jokapäiväiseksi riesaksi..
kyllä odotan niin sitä aikaa kun ei tarvitse enää juosta vessanpyttyä halailemassa.. ehkäpä sellainenkin päivä koittaa ;)
Vielä olisi aikaa seuraavaan neuvolaan..(16.päivä)
ja tulikin siitä mieleen, että oletteko te muut ottaneet miehenne/tulevan isän mukaan myös neuvolan lääkärikäynneille?
Itse kun toisaalta tahtoisin että myös mies kuulisi sydämenlyönnit, mutta miten sitten on sitten käytäntö??
Ekaa kun odotellaan niin on kaikki ihan uutta, joten neuvokaahan tietämätöntä?
Mutta nyt jatkamaan opiskelun pariin, päivänjatkoja kaikille!
Sussu + Tinpu rv 8+4
Ihan varmasti kaikissa neuvoloissa nykyään toivotetaan isät tervetulleiksi. Meillä mies oli mukana lähes jokaisella käynnillä ensimmäistä odottaessamme, toisen kanssa enää muutamalla neuvolakäynnillä ja ultrissa, kolmannesta ei enää käynyt mukana, eikä tästä neljännestäkään. Eli nyt hän jää kotiin lastenvahdiksi sillä aikaa kun menen ultraan tai lääkärineuvolaan, normaaliin neuvolaan aion ottaa 2-vuotiaan mukaan.
Lähes kaikilla toukomammoilla taitaa olla tällä hetkellä jollakin tapaa tukalat oltavat, ei voi muuta kuin odottaa sitä hehkeää keskiraskautta:)
Kolmeplusyks ja 9+6
Tsemppiä! ja käytä aikasi suruun niin kauan kuin tarvitset. Itsellä sama takana viime huhtikuussa, kuten olen jo kertonut. Olen todella pahoillani!
Hetan äiti rv 8+6
Mäkin pääsin jo tähän aikaan kirjottelemaan, kun täällä sairaslomalla makaan.. Huomasinpa äsken että ampiainen oli tullu sisälle! Äkkiä makkariin ja ovi kiinni. Onneksi kaveri aiko tulla pyörähtää tässä 12 maissa, jospa se uskaltas tappaa sen..=)
Niin kyllä kai sinne neuvolaan isät saa nykyään mukaan tulla millon vaan.. Onhan mukavaa isällekin, varsinki jos on eka kerta..=)
Mä kävin aaamulla ekaa kertaa neuvolas, ja oli kyllä ihan älyttömän kiva täti siellä! Harmi vaan, että hän on sijaisena.. =( Että ensi kerralla ei varmaan enää ole.
Yritti niitä verikokeita ottaa, ja sitä verta ei tullukkaan. Mä sit valahin siinä valkoseksi (tyypillistä), niin se sanoi että ei hän nyt enää yritä. Siis tosi ihana, mä tiiän että mulla ois vaan olo huonontunu.
Vein esikoisen aamulla tarhaan, ku menin neuvolaan. Pakko saada levätä, ei taitas musta paljon iloa olla sille tässä kunnossa. On vaan niin huono omatunto kun ei oo tullu nyt pojan kans touhuttua oikeen.. Ensin pahoinvointi ja väsymys ja nyt monta viikkoa jo jatkunu tää tauti. Toivon että tämä helpottas ja sitten jaksas paremmin.
Oletteko muut jaksanu lastenne kanssa hyvin? Vai olenko minä ainut, joka ei ole?
Mukavaa päivää kaikille!
Miitu78 rv 9 + 3
nti.tuikkeelle oikein paljon voimia. Halaisin, jos voisin. Olen todella pahoillani puolestasi. Hyvä, ettet joutunut kuitenkaan kaavintaan.
Laru
Ensimmäistä kertaa kirjottelen tänne.
Eilen löysin toukokuiset ja kirjauduin. Olo vaan heikkenee päivä päivältä. Ruoka ei maistu kun on jatkuva paha olo, toisaalta on vaan pakko yrittää syödä ettei tule vielä pahempi olo. Malttamattomana odotan aikaa, jolloin jaksaisi muutakin tehdä kun vain maata sohvalla ja valittaa. Mies on saanut todella kuulla kunniansa viimeisen viikon aikana moneen kertaan ja aina välillä ihmettelen miten hyvin se jaksaa kaiken kiukun kestää.
Neuvolaan meillä mies ei päässyt ensimmäisellä kerralla, mutta eipä siellä mitän erikoista ollutkaan, se kun oli jo viikolla 6+1. Ensi kerralla kun sydänäänetkin jo kuuluu, mies on innolla tulossa mukaan. Meillä neuvolan täti sanoi että mies voi tulla milloin haluaa. Minulle se oli jo itsestään selvyys, molemmathan me tätä lasta odotetaan.
Tuntuu että perhe ja ystävät on tästä paljon enemmän innoissaan kun minä. En uskalla vielä täysillä iloita koska vielä on suuri keskenmenon riski, odotan että vk12 tulee ja riski alenee suuresti. Slloin varmaan tuntuukin muutenkin jo paljon todellisemmalta ja olokin on jo parempi. Pystyy siis iloitsemaan täysillä.
Iloista keskiviikkoa kaikille!!
Eilen kirjottelin, että on niin hyvä olo. Vähän sen jälkeen tuli ekan kerran tosi huono olo. En kuitenkaan oksentanut. Tollasta kuvotusta oli viime raskaudessakin, en kyllä oksentanut kertaakaan. Mä en yleensä oksenna vatsataudissakaan.
Mä kerroin tänään töissä! Pomo otti oikein mukavasti ja rupesi myöhemmin miettimään, että missä vaiheessa kannattais sijaista ruveta hommaamaan. Kun musta ei tiedä missä vaiheessä joudun jäämään töistä pois. Tässä mun työssä on sellanen juttu, että tähän on pakko jonkun tulla tuuraamaan ja sen pitäis saada kunnon perehdytys sitä ennen. Siis kun mulla oli se edellinen raskaus sellanen että paikat aukes rv 22 ja pojat synty rv 24+0. Se oli kyllä monikkoraskaus, että voihan olla, että nyt menee kaikki oikein hyvin. Lääkärit on kuitenkin sanonut, että koska noin aikasin paikat aukes, niin täytyy ottaa huomioon, että voi olla kohdunkaulan heikkoutta.
Kerroin siis näin aikasin, koska meillä on tällä viikolla töissä sellanen tilanne, että pitäis raahata kaikkea raskasta esim. huonekaluja siirrellä oikeille paikoille. Miehet kyllä siirtää ne osoitteesta toiseen, mutta ei ne kuitenkaan heti mene kohdilleen, joten niitä sitten pyöritellään. En enää halua kantaa mitään painavaa. Ihan varmuuden vuoksi. Pidätte varmaan ihan hysteerisenä :)
Tänään tulee jo täys kuusi viikkoa :) Tasan viikon kuluttua on eka ultra.
Tänään oli näin omaa napaa. Kirjoittelen ehkä vielä myöhemmin lisää.
Laru rv 6+0
Tuikkeelle pahoittelut ja voimahalit " haliii"
Minua väsyttää edelleen iltapäivisin aivan hirveesti. Ja alavatsaa juilii, välillä tuntuu kuin pissataudilta, mutta pissatessa ei satu, vessassa ravaan kiitettävästi. Jopa niin, että koulukaverit ovat alkaneet epäilemään raskautta, enpä oo kieltänyt en myöntänyt. Saivat siitä vielä kimmokkkeen kun sanoin ruokailussa parin ruoka-aineen maistuvan oudon voimakkaalle. Ennen ei oo ollut makuaistissa noin suuria heittoja. Viime raskaudessa hajut teki pahaa. Tänään oli vähän etova olo ja pelkään, että taas alkaa ponnistusvaiheeseen asti kestävä oksetus :( luulen, että väsymystä.
Harmittaa kun neuvola vasta kuun lopulla, kun ei jaksas odottaa todennusta tälle asialle vaikka sydänäänien muodossa.
Mies on todella innoissaan tästä raskaudesta, tuntuu pakahtuvan omiin testosteroneihinsa:( ja minä taas pimahdan omista hormooneistani. Tulkoon vain neuvolaan jos kiireiltään ehtii, siinäpähän pillitetään molemmat jos sydänääniä kuuluu.
Tervetuloa uusille!
AatuEetu 6+4 ja piipero 2vee
NTI.TUIKE täältäkin halaus ja paljon jaksuja sinne!!ikävää että noin kävi:(
MIITU78 tosta lasten kans jaksamisesta....tai mulla yks lapsi,mut välillä ihan poikki!!ja kun poika ei vielä kävele ja painoa yli 10kiloo niin kantaa saa reippaasti joka paikkaan.mitä nyt täälä kotona se menee ite joka paikkaan ja kaahii niin et koko ajan saa olla perässä!sit vielä tää et se löytää jostain kummasta aina jotain suuhunpantavaa....tänäänkin oon kaivanut sen suusta cd kotelon palasen!!sillä on älyttömän paljon voimaa hampaissa,järsii kaikki rikki! huoh kyllä välillä ottaa voimille vaipan vaihtokin ku ei jaksais!! ja kaupassa käynti..eiiih millään aina jaksais!mut pakkohan se on jaksaa. onneksi ei mitään suurempaa pahoinvointia mulla ole eikä huonoa oloa.
te joilla on pahoinvointia ja vielä lapsi/lapsia hoidettavana niin voin kuvitella miten rankkaa aikaa.....ei käy kateeks kenenkään pahoinvointi:) ja työssäkäyvät kans,kyl voimia tarvitsette varmaan!!
onneks ei tartte miettiä töihinpaluuta vähään aikaan. tosin sitä oon jo miettinyt miten pomolle ilmotan etten tuukkaan reiluun vuoteen töihin vaan jään uudestaan mammalomalle!heh ei auta ku vaan soitella asiasta sitte lähempänä=)
Tänne ei mitään uutta,huomenna neuvola....jee:) mut eipä sielä kai mitään kummempia. meillä ukko ei tuu mukaan,on töissä eikä niin helppo lähtee sieltä. ei ollu viime odotusaikanakaan yhdelläkään neuvola käynnillä,rakenneultrassa vaan oli mukana. varmaan ultriin yrittää tälläkin kertaa päästä:) pojallekki sain huomiseksi neuvola-ajaksi hoitajan...pääsen yksin:)
mutta nyt pitää mennä....hyviä vointeja kaikille:)
HEI VAAN KAIKKI !
Tässä sateisina päivinä on tuntenut itsensä vielä väsyneemmäksi ja aikaansaamattomammaksi. Kyllä nyt tuo syksy ja alkuraskaus tuntuu rankemmalta, kuin esikoista odottaessa. Nyt kyllä on hommaakin enemmän, kun tyttö on flunssassa ja vaatii syliä enemmän. Jätin kyllä kahvinkin pois ja nyt kyllä maistuisi sekin.
Alamahaa on juilinut tänään enemmän kuin ennen ja kuvottavaa oloa on myös esiintynyt koko päivän aikana. Oon kyllä yrittänyt syödä tiheään tahtiin ja onneksi se ruoka + herkut maistuukin, varsinkin nuo herkut.
Onko täällä ketään joka imettäisi samalla kun on raskaana ? Kysyin asiasta neuvolassa ja kertoivat tämän kerran päivässä imetyksedn olevan ihan turvallista raskaudellekin. Olen kyllä pikkuhiljaa ajatellut lopetella tuota iltaimetystäkin, mutta se tuntuu olevan tytölle vielä niin tärkeää. Tyttö siis täytti 1-v 24.9. Mutta sitten täytynee lopettaa imetys, jos alkaa liikaa nippaamaan mahaa.
Nyt menen kattomaan hetkeksi töllöä ja sitten unille. Meillä nimittäin nyt joku ihme yöllä hillumis-buumi. Tyttö on ollut jo 4 yötä hereillä 03-05. Nukkuu sitten tuosta viidestä 8-8.30 asti. Mutta raivostuttavaa tuo kahden tunnin juttu. Ei kitise, touhuaa vain. Vaikkakin nukkuu omassa huoneessa, niin olen niin herkkäuninen ja kuulen kaiken.
Mutta öitä kaikille ja kuulumisiin !
Nti.Tuike olen todella pahoillani:( On niin väärin, että tuollaista tapahtuu.
Miitu78 lapsien kanssa jaksamisesta: Joinain päivinä tulee kyllä hyvin syyllinen olo, kun on taas ollut huono ja väsynyt äiti, mutta tuskin lapsi siitä kuitenkaan kärsii.
Laru: Minä en ainakaan ole sitä mieltä, että olisit hysteerinen. Sinun on nyt kuitenkin ajateltava oman vauvasi parasta ja painavien huonekalujen siirtäminen ei varmasti ole hyväksi.
ON: Täällä jatkuu jatkuva kuvotus ja väsymys on palannut kuvioihin. Jotenkin tulee sellainen ajatus, että jos tämä osoittautuisikin tuulimunaksi, niin olisi kaikki tämä siis kärsitty ihan turhaan. No tänään tuli ultra-aika postissa ja olisi tiistaina 24.10. Toivottavasti aika sopii miehelle, joka siis saa jäädä kotiin hoitamaan 2-vuotiasta. Mies on ollut tiistaiaamusta asti työmatkalla (siis vasta kaksi päivää) ja jo tänään meinasi mennä hermot useaan otteeseen, mitenköhän kestän sunnuntaiaamuun asti:) Meillä kun mies tekee periaattessa aina päivällisen, niin olen voinut alkaa heti lepäilemään kun hän on tullut kotiin noin 4-5 paikkeilla. Olen siis oppinut liian helpolle ja nyt kun joudun pinnistelemään ruoan ja kaiken muun kanssa, niin heti pääsee valitus (tänään jo söimmekin ulkona, heko heko).
Kolmeplusyksi ja 9+6
Vaikka virallinen diagnoosi paljastui vasta eilen, aloitin jo ensimmäisten keskenmeno-oireiden jälkeen surutyön (taisi olla jo lauantaina tai sunnuntaina). Olen saanut valtavasti tukea ystäviltä ja äidiltäni, kun kerroin hänelle. Hän ei siis edes tiennyt minun olleeni raskaana.
Olo on haikea ja surullinen, mutta uskon myös, että saamme vielä lapsia. Usko tulevaisuuteen alkaa jo palautua muutaman itketyn ja unettoman yön jälkeen. Kyllä ne tuntuivatkin pitkiltä.
Kiitos teille, en millään haluaisi luopua tästä palstasta :)
nti.tuike
pahoitteluni kaikista mahdollisista poikkeavista muotoseikoista!
En ole viime aikoina konetta juurikaan käynnistellyt, on ollut vieraita käymässä ja muuta tohinaa...
Lääkärissä kävin viime viikolla ja LAksi sai 9.5, mut laskeevat täällä Ranskassa sen viikkoa myöhemmäksi kuin Suomessa. Ultra on myös varattu, se on 23.10.
Elämä on nyt helppoo, kun ei enää väsytä ja paholokin yllättää enää tosi harvoin! Nyt lähdetään auto hakemaan juna-asemalta, kun mies sen sinne aamulla ajoi lähtiessään työmatkalle... Pitkiä päiviä siis tiedossa!
Palaan myöhemmin lukemaan aikaisempia pinoja niin pääsee taas juttuun mukaan!
Oli muuten hyvää, kun anoppi leipoi kuopuksen synttäreille ihan Suomalaisen perinteisen kermakakun, NAM =D
päivän jatkoja, Reemis 8+6 ja tytöt 11/03, 09/05