Onko väliä suhteen kannalta, kuinka osapuolten ulkonäöt sopivat yhteen?
Onko ne suhteet parempia joissa osapuolet muistuttavat ulkoisesti toisiaan? Eli samantyyppiset kasvot, suunnilleen samaa väriä olevat hiukset, ei merkittävää pituuseroa ja vartalotyyppikin samankaltainen?
Uskotko, että onnellisimmissa parisuhteissa osapuolet muistuttavat toisiaan sekä fyysisesti että henkisesti?
Kommentit (15)
Uskon siihen, että kasvoiltaan toisiaan muistuttavat sopivat toisilleen paremmin kuin aivan erinäköiset. Mutta tuo ominaisuus ei kuitenkaan tuo onnellisuutta ilman, että pari muutenkin sopisi yhteen.
Kannattaa pariutua ihmisen kanssa jolle oma naama/vartalo ei ole niin tärkeä, että laittaa kaiken energiansa ulkonäkönsä riittävyyden pohtimiseen.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 11:16"]On merkitystä.
[/quote]
Fyysisillä tekijöillä ei ole merkitystä, muilla sitten enemmänkin.
Itse en usko noin tarkkaan ulkonäköjen täsmäävyyteen. Sen sijaan suhdetta voi helpottaa osapuolten yhtäläinen hyvännäköisyys, eli se että kummatkin ovat esimerkiksi keskivertoja tai 9-10 arvoisia ulkonäöltään. Kaduilla näkee myös pareja joissa toinen osapuoli on selkeästi toista rumempi näin suoraan sanottuna. Se ei välttämättä ole este suhteelle, mutta ulkopuolisten kommentit voivat aiheuttaa suhteeseen kitkaa ja itsetunto-ongelmia rumemmalle puoliskolle.
On väliä. Itse olen keskivertoa alempana asteikossa ulkonäöllisesti ja samalla tasolla olevat miehet ovat tehneet selväksi etten riitä heille. Ts. Se 187 cm hoikka mies edellyttää naiselta extratimmiyttä tai kauniita rintoja, keskiverto naama edellyttää naiselta kauniita feminiinisiä kasvoja ja niin edelleen.
Onhan se kummallekin osapuolelle miellyttävämpää ettei ole suuria ristiriitoja jos mukamas käy niin, että jompikumpi joutuisikin tyytymään omaa tasoaan alempana olevaan.
Jos haluaa "taistelupariliiton" pitää olla jonkinlainen itsetuntokombinaatio tietysti, mihin voi liittyä ulkonäköyhteisyyden tuomaa valtaa. Mutta onko se pitkässä juoksussa ja sielutasolla hyväksi... Pinnalliselle ja kovasti treenaavalle naiselle se ainakin voi olla ainoa tapa pysyä kasassa.
No ei ole väliä tuolla tavalla esitettynä. Mä olen 168cm ja en todellakaan haluaisi yhtä lyhyttä miestä :D Eikä miehen ja naisen vartalon saa muistuttaa toisiaan...
Mutta siis siinä mielessä totta, että nättinä naisena en voisi ihastua rumaan mieheen.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 08:01"]No ei ole väliä tuolla tavalla esitettynä. Mä olen 168cm ja en todellakaan haluaisi yhtä lyhyttä miestä :D Eikä miehen ja naisen vartalon saa muistuttaa toisiaan...
Mutta siis siinä mielessä totta, että nättinä naisena en voisi ihastua rumaan mieheen.
[/quote]
Kyllä nätti nainen voi ihastua rumaan mieheen. Itse et ehkä näe siinä mitään pointtia, mutta joku muu voi nähdä.
En ole asiantuntija, mutta evoluution kannalta saattaisi olla jopa haitallista pariutua oman "kaksoisolentonsa" kanssa. Pahimmassa tapauksessa kumppanin samannäköisyys voisi johtua sukulaisuudesta, jolloin geenien samankaltaisuuden vuoksi jälkeiläisistä tulisi sairaita ja heikkoja. Täten olisikin kannattavaa kiinnostua piirteiltään mahdollisimman erinäköisestä ihmisestä.
Toinen seikka on se, että miehen ja naisen ei edes kuulu näyttää samalta. Esi-isiemme aikaan miehen vartalo oli kova ja jäntevä, naisen taas pehmeä ja naisellinen. Tämä ei tietenkään päde nykyajan pullamössöihmisten keskuudessa. Siltikin pullamössöt päätyvät helpommin yhteen ja urheilulliset alfat muodostavat keskenään pareja.
En siis usko että samannäköisyys tuo onnellisuutta, vaan samanarvoisuus, jolloin toistensa tasoiset ihmiset päätyvät yhteen
Kyllä, on sillä väliä että olisi vähän ns. samantasoiset, siis omasta mielestään. Olisin aiemmin väittänyt että ulkonäöllä ei ole väliä. Olen aiemmin tottunut siihen että olen se näyttävämpi puolisko, ja kuvittelin että asiat on hyvin niin päin. Siinä kuitenkin ottaa suosionsa aika itsestään selvänä, ja tajuan nyt ettei yritä niin tosissaan. Kun nykyinen miesystäväni on omasta mielestäni upea, mielestäni laadukkaampi kuin minä 6-0, kyllä se antaa lisäterää siihen että ponnistelen pitääkseni hänet, ja pitääkseni hänet tyytyväisenä kaikin puolin. Kiinnitän paljon enemmän huomiota siihen että pysyisin edes joltisenkin kiinteänä ja laitettuna, ja hmm, muutenkin panostan hänen tyytyväisyyteensä. Onneksi hän kokee toistaiseksi myös olevansa onnekas ja että minä olen näyttävä, joten on aika win-win tilanne tällä hetkellä. Meillä on paljon ns. naimanäköä, hän on pitkä, tumma ja lihaksikas, minä tumma pitkätukkainen ja naisellinen/kurvikas. Koitan pitää itsetuntoni kuosissa vaikka hän tapaa timmejä mimmejä kaiken aikaa.
Luulisin että tärkeää on siis että molemmat kokee olevansa lottovoittajia toisen kanssa, syystä tai toisesta. -9
On merkitystä.