Minkälainen oli ensimmäinen joulusi ilman vanhempiasi?

Haha, mä oon 35 ja meinasin vastata, että en ole vielä kokenut joulua ilman vanhempiani, mutta oonhan sentään, silloin kun olin vaihto-oppilaana.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 21:49"]

Haha, mä oon 35 ja meinasin vastata, että en ole vielä kokenut joulua ilman vanhempiani, mutta oonhan sentään, silloin kun olin vaihto-oppilaana.

[/quote]

Kerro lisää :) Millainen joulu siellä vietettiin?

Helvettiä. Elämä heitti silloin häränpyllyä ja joulu meni ankeissa tunnelmissa syöden saarioisen kinkkukiusausta. Ja niidenkin paketit olivat viallisia, rikki jo tehtaalta lähtien.

Olin 24v ja Unkarissa kavereiden luona. Vietin siellä perhejoulua unkarilaisessa perheessä. Ensimmäisen ihan omassa kotona vietetyn joulun vietin varmaanki n. 28-vuotiaana, kun mieheni oli joulun töissä enkä minä viitsinyt lähteä vanhemmilleni itsekseni joulunviettoon. Appivanhemmilla ei käynyt mielen vieressäkään pyytää minua sinne, vaikka asuivat muutaman kilometrin päässä. MIes kävi nukkumassa päivät kotona ja oli yöt töisä.

Oli kai meillä kaupan rosollit ja laatikot sekä pieni kinkku. Olin varannut itselleni paaaaljon elokuvia (videoita) ja suklaata sekä lukemista. Hyvin kului aika :) Joulu on joulu, vietti sen missä tahansa. Oma mieliala on se tärkein.

Onko jouluna mielestänne OK tavata kavereita ja käydä vaikkapa baarissa vai pitäisikö se "pyhittää" vain omalle väelle?

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 21:51"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 21:49"]

Haha, mä oon 35 ja meinasin vastata, että en ole vielä kokenut joulua ilman vanhempiani, mutta oonhan sentään, silloin kun olin vaihto-oppilaana.

[/quote]

Kerro lisää :) Millainen joulu siellä vietettiin?

[/quote]

Oli kuuma, katsottiin muistaakseni aika paljon telkkaria ja syötiin vesimelonia :) Se on sielläpäin jouluruokaa. En muista oikeasti kauhean yksityiskohtaisesti. 

Vähän päälle parikymppisenä olin joulun veljen luona Irlannissa, sen jälkeen aloinkin seurustella keskieurooppalaisen miehen kanssa, joten valtaosa jouluista meni muualla kuin vanhempien seurassa. Ei ollut mitenkään outoa tai vaikeaa. 

Järjestin perinteisen joulun kuusineen, kinkkuineen ja herkkuineen. Paistoin pipareita ja laitoin joulukoristeita ja hankin joulukukkia.
Rennosti otettiin miehen kanssa, pukeuduttiin kyllä juhlavammin ja kuunneltiin klassista ja joulumusiikkia, ja mikä tärkeintä: olin tosi onnellinen koko joulun ajan. Tosi haikeaa oli siivota joulu pois kyllä, mutta ihanaa oli. Harmi että yleensä joudun velvollisuudesta vanhempien luo. Tai siis aina. Tuo yksi oli poikkeus. Olin silloin 29-vuotias.

Mä vietin viime joulun ekaa kertaa niin, etten päässyt äidin notkuvan joulupöydän ääreen :(
Mies halusi, että vietämme joulun oman perheen kesken. Tottapuhuen en saanut joulufiilistä millään, vaikka yritin. Oli joulukuusi, pukki toi lahjat lapsille (silloin 3- ja 1-vuotiaat), oli jouluruokaa, mutten ole niin hyvä kokki kuin äitini. Haluan ehdottomasti tänä vuonna viettää joulun äitini luona lasteni ja sisaruksieni kanssa, ja salaa toivon että miehelle nasahtaa työvuoro jouluaatolle (se nimittäin mahdollista), jottei minun tarvitsisi kertoa miehelle, etten saa joulufiilistä ilman perinnettä. Joo olen kamala, mutten mikään äidissä roikkuja vaikka tästä voisi niin päätellä.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 22:13"]Mä vietin viime joulun ekaa kertaa niin, etten päässyt äidin notkuvan joulupöydän ääreen :(
Mies halusi, että vietämme joulun oman perheen kesken. Tottapuhuen en saanut joulufiilistä millään, vaikka yritin. Oli joulukuusi, pukki toi lahjat lapsille (silloin 3- ja 1-vuotiaat), oli jouluruokaa, mutten ole niin hyvä kokki kuin äitini. Haluan ehdottomasti tänä vuonna viettää joulun äitini luona lasteni ja sisaruksieni kanssa, ja salaa toivon että miehelle nasahtaa työvuoro jouluaatolle (se nimittäin mahdollista), jottei minun tarvitsisi kertoa miehelle, etten saa joulufiilistä ilman perinnettä. Joo olen kamala, mutten mikään äidissä roikkuja vaikka tästä voisi niin päätellä.
[/quote]

Painu vaan yksin sinne mamman luo, miehes voi viedä lapset omille vanhemmilleen tai sitten olla lasten kanssa kotonanne viettämässä perhejoulua.

Ihan samanlainen kuin muutkin joulut. Paitsi pizza piti leipoa itse.

No oli joulupöytä suppeampana. Ankeaa, surin. Sulla ei kuolemaa, joten ei tarvitse surra.

Toissajouluna 18-vuotiaana. Vietin sen (ja viime joulun) poikaystäväni, hänen perheensä ja isovanhempien kanssa. Tästä joulusta en tiedä vielä, mutta saman miehen kanssa olen edelleen.

Silloisen miesystäväni ja hänen parhaan kaverinsa kanssa vietin, koska oltiin juuri alettu seurustelemaan. Mieheni paras ystävä oli poikamies, joten luonnollista oli, että ei jätetty häntä 'yksin' jouluksi, joten kutsuttiin porukalla viettoon. Olin muistaakseni jouluaaton aamupäivän töissä, ja sitten kesti n. pari tuntia tulla miesystävälle julkisilla, muistan, että jännitti osaanko jäädä oikealla pysäkillä keskellä 'korpea' pois.

Ruoka oli pahaa, koska kaikki oli kaupan valmiita tuotteita, eikä joulumusiikkikaan ollut parasta mahdollsita, lisäksi inhosin miesystäväni asuntoa, joka oli huonosti sisustettu. Mutta muistan, että kovasti olin rakastunut, ja sain kultaisen, kalliin kaulakorun joululahjaksi.

Nyt tämä miesystävän on ollut mieheni jo yli kymmenen vuotta, ja ihanaa viettää joulua vain perhepiirissä,itsetehdyillä jouluruuilla (olen hyvä kokki), ja muutoinkin joulu menee totuttujen perinteiden mukaan, mihin olen omassa lapsuudessani tottunut, tämä käy hyvin miehelleni, joka ennen vihasi joulua, koska joulu hänelle merkitsi aina vanhempien ryyppyputkea. Nyt miehenikin on oppinut nauttimaan jouluntunnelmasta, ilman ikäviä sivufiiliksiä.

Olin 18 tai 19 silloisen avomieheni vanhempien luona. 20 v olin kavereiden kanssa talven töissä Englannissa. Siitä lähtien erilaisilla aikatauluilla vanhempieni, miehen vanhempien luona tai porukat kutsuttu meille.

Olin 24-vuotias ja saanut juuri esikoiseni. Vietimme joulun mieheni suvun kanssa. Asiat tehtiin "väärässä" järjestyksessä. Mieheni perheessä syötiin tuona jouluna jouluateria jo aamupäivällä ennen joulusaunaa ja joulupuuro illalla. Kun ihmettelin asiaa, mieheni kertoi, että heidän joulutapansa vaihtelevat. Minusta se oli outoa, koska omassa kodissani joululle oli oma "kaavansa" johtuen osittain isäni työstä. En muista erityisesti ikävöineeni sen enempää oman perheeni joulua. Muuten joulunviettotapamme ovat kuitenkin olleet melko samanlaiset, perinteiset, ruokia myöten.

Ensimmäinen vain omalla perheellä vietetty joulu oli kun meillä oli kolme pientä lasta ja halusimme jäädä viettämään joulua omaan kotiin. Toinen vaihtoehto olisi ollut satojen kilometrien ajomatka jompaan kumpaan mummolaan. Sen jälkeen olemmekin pääsääntöisesti viettäneet jouluja kotonamme. Välillä isovanhemmat ovat olleet meillä.

Ensimmäinen oli jo, kun olin 11-vuotias. Halusin mennä serkkujeni kanssa Lappiin laskettelemaan ja vietin joulun heidän perheensä ja isovanhempieni kanssa hotellissa. Vanhemmat eivät päässeet, koska pikkusiskoni oli vielä vauva ja sairaana, eivätkä he voineet tuolloin matkustaa. Se ei haitannut minua, olen aina ollut itsenäinen ja uskaltanut matkustaa yksin.

Myöhemmin 25-vuotiaana muutin mieheni kanssa neljäksi vuodeksi pois Suomesta. Kävimme täällä kerran, mutta kaikki joulut vietimme silloisessa kotimaassamme toisella puolella maapalloa. Aika perinteisiä jouluja vietettiin sielläkin, vähän sen mukaan mitä suomalaiseen joulupöytään soveltuvaa kaupoista löysimme.

Olemme Suomeen palattuammekin viettäneet pari joulua muualla. Vaikka perhejoulut ovat ihania, voi joulusta nauttia ja siihen rauhoittua ihan muunkinlaisessa ympäristössä.