Miten välttää katkeroituminen

Välillä tai aika useinkin tuntuu että lähipiiriini verrattuna minulla on kaikki asiat huonommin. Muut, kuten vaikka lapsuuden ystävät, lähipiirissä olevat sukulaisnaiset, työkaverit ja yleensäkin lähes kaikki naiset joiden kanssa olen tekemisissä ovat saaneet elämässään kaiken tekemättä juuri mitään.

Todella monella on se tilanne, että puoliso elättää, eikä itse tarvi tehdä töitä tai voi käydä töissä vaan "harrastuksena" (eli joku kiva Tupperware ettei ihan tylsisty). Saa sisustaa, harrastaa, tehdä omia juttuja ja mies elättää ja hoitaa lapset. Tai vaihtoehtoisesti on omat/puolison vanhemmat siinä ihan jatkuvasti apuna, eli lapset voi jättää rajattomasti muualle hoitoon.

Mua alkaa katkeroittaa pikkuhiljaa tämä tilanne jossa itsellä sairas puoliso (minkäs sille mahtaa mutta silti), pienet lapset kokonaan mun kontolla, omat vanhemmat jo niin vanhoja etteivät voi autella, puoliso ei tekemisissä omien vanhempiensa kanssa ja sairauden takia itsellä tosiaan lähes kokonaan myös taloudellinen ja kaikki muukin arjen vastuu.

Tiedän että tämä on pikkumaista, mutta joskus en pysty edes katsoa niitä vasta värjättyjä hiuksia ja rakennekynsiä, kun ikinä ei itsellä olisi aikaa ja varaa moiseen, ja toiset ne vaan saa elämässä kaiken tekemättä itse mitään.

Mites välttää katkeroituminen? Olen vielä kohtuullisen nuori, alle 40v, mutta elämä tuntuu ihan hukkaan heitetyltä.