Lue keskustelun säännöt.
Miten kertoa läheisille olevansa homo?
20.09.2015 |
Tämä kysymys on siis suunnattu lähinnä homoseksuaaleille miehille tai naisille, jotka itse ovat jo kertoneet läheisilleen omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan. Haluaisin kuulla teidän tarinoitanne kuinka kerroitte ja kuinka kauan vei, että uskalsitte ottaa asian puheeksi. :)
-M
Kommentit (40)
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:53"]
No mun mielestä siihen ei ole tarvetta ennen kuin on seurustelukumppani, tai aika hiljalleen esitellä tämä. Oman lapsen kohdalla vaikka tämä minulle oli kertonut, katsoin parhaaksi olla kertomatta isälleen ja muille ennen kuin oli pakko, ennen kuin kuuluu korviin toista kautta. Ja ajattelin siinä vaiheessa että on parempi että minä otan asian puheeksi isän kanssa.
[/quote]
Kiitti vastauksesta. Juu, oon itsekin miettinyt juuri sitä, että onko tarvetta kertoa, jos ei ole seurustelukumppania. Toisaalta miettii välillä, että olisi jotenkin helpompi olla, jos vaikka vanhemmat tai edes toinen heistä tietäisi, kun toisinaan saattaa tulla jotain kommenttia "mistä sinulle tyttöystävä löydettäisiin?" yms. Niin tuntuu jotenkin rasittavalta sellanen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukuni on täynnä tätä "homot pitäs viedä suljetulle saarelle ja lääkitä"-kansaa. Äidilleni uskalsin kertoa paperilapulla. Muut eivät tiedä enkä tiedä tulevatko koskaan tietämäänkään. Niiden lausunnot on senverran rankkoja, etten tiedä pitäisikö pelätä vaiko ei.
Ystävistä osa tietää ja osa tulee sitten joskus tietämään, kunhan seurustelemaan alan. Kerroin näille osalle vaan, että en kenties ole ihan hetero.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:00"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:53"]
No mun mielestä siihen ei ole tarvetta ennen kuin on seurustelukumppani, tai aika hiljalleen esitellä tämä. Oman lapsen kohdalla vaikka tämä minulle oli kertonut, katsoin parhaaksi olla kertomatta isälleen ja muille ennen kuin oli pakko, ennen kuin kuuluu korviin toista kautta. Ja ajattelin siinä vaiheessa että on parempi että minä otan asian puheeksi isän kanssa.
[/quote]
Kiitti vastauksesta. Juu, oon itsekin miettinyt juuri sitä, että onko tarvetta kertoa, jos ei ole seurustelukumppania. Toisaalta miettii välillä, että olisi jotenkin helpompi olla, jos vaikka vanhemmat tai edes toinen heistä tietäisi, kun toisinaan saattaa tulla jotain kommenttia "mistä sinulle tyttöystävä löydettäisiin?" yms. Niin tuntuu jotenkin rasittavalta sellanen...
[/quote]
Tuohon voisi sitten heittää "tai voisihan se olla poikaystäväkin". Eiköhän siinä ole hyvä alku.
2
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:06"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:00"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:53"] No mun mielestä siihen ei ole tarvetta ennen kuin on seurustelukumppani, tai aika hiljalleen esitellä tämä. Oman lapsen kohdalla vaikka tämä minulle oli kertonut, katsoin parhaaksi olla kertomatta isälleen ja muille ennen kuin oli pakko, ennen kuin kuuluu korviin toista kautta. Ja ajattelin siinä vaiheessa että on parempi että minä otan asian puheeksi isän kanssa. [/quote] Kiitti vastauksesta. Juu, oon itsekin miettinyt juuri sitä, että onko tarvetta kertoa, jos ei ole seurustelukumppania. Toisaalta miettii välillä, että olisi jotenkin helpompi olla, jos vaikka vanhemmat tai edes toinen heistä tietäisi, kun toisinaan saattaa tulla jotain kommenttia "mistä sinulle tyttöystävä löydettäisiin?" yms. Niin tuntuu jotenkin rasittavalta sellanen... [/quote] Tuohon voisi sitten heittää "tai voisihan se olla poikaystäväkin". Eiköhän siinä ole hyvä alku. 2
[/quote]
Hyvä huomio. Olen joskus miettinytkin, että vastaisin tuolla tavalla, mutta jotenkaan en sitten ole kyennyt. Joskus itse asiassa kun puhuin jostain miespuolisesta kaveristani vanhemmille, niin toinen heistä heitti, että meinaan siis tavata poikaystäväni, johon vastasin vaan "niinpä"... mutta silloinkin juttu jäi siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:00"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:53"]
No mun mielestä siihen ei ole tarvetta ennen kuin on seurustelukumppani, tai aika hiljalleen esitellä tämä. Oman lapsen kohdalla vaikka tämä minulle oli kertonut, katsoin parhaaksi olla kertomatta isälleen ja muille ennen kuin oli pakko, ennen kuin kuuluu korviin toista kautta. Ja ajattelin siinä vaiheessa että on parempi että minä otan asian puheeksi isän kanssa.
[/quote]
Kiitti vastauksesta. Juu, oon itsekin miettinyt juuri sitä, että onko tarvetta kertoa, jos ei ole seurustelukumppania. Toisaalta miettii välillä, että olisi jotenkin helpompi olla, jos vaikka vanhemmat tai edes toinen heistä tietäisi, kun toisinaan saattaa tulla jotain kommenttia "mistä sinulle tyttöystävä löydettäisiin?" yms. Niin tuntuu jotenkin rasittavalta sellanen...
[/quote]
Jos äitisi kysyy, kysy no mistä sinulle. Tai jos isä, kysy mistä sinulle löytyisi mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:35"]
Näytä heille tämä video:
[/quote]
Kiitos, kun annoit mun nauraa tänään! Ehkä juurikin tällä laululla voisin kertoa suuntautumisestani :D
-ap
Mikä ihme tarve teillä homoilla on tulla ulos sieltä kaapista?
Ei kukaan halua kuunella teidän avautumisia seksuaalisuuntauksistanne.
Pitäkää omat asiat omana tietonanne.
Heitä homo voltti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:47"]
Mikä ihme tarve teillä homoilla on tulla ulos sieltä kaapista?
Ei kukaan halua kuunella teidän avautumisia seksuaalisuuntauksistanne.
Pitäkää omat asiat omana tietonanne.
Heitä homo voltti.
[/quote]
Tiedätkö, että suurella osalla homofoobikoilla, kuen sinä, on itsellä vähän epäselvää kenestä tykkää?
Kerro ensin yhdelle. Sille, johon eniten luotat. Sitten seuraavalle ja seuraavalle. Tsemppiä. Kauheinta on elää kulissielämää, ole rohkea ja reipas. Jos joku ei hyväksy, anna olla hyväksymättä. Kyse on sinun ja vain sinun elämästäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:53"]
Kerro ensin yhdelle. Sille, johon eniten luotat. Sitten seuraavalle ja seuraavalle. Tsemppiä. Kauheinta on elää kulissielämää, ole rohkea ja reipas. Jos joku ei hyväksy, anna olla hyväksymättä. Kyse on sinun ja vain sinun elämästäsi.
[/quote]
Kiitos ihanasta ja kannustavasta kommentistasi! Lienee helpointa juuri tuolla mainitsemallasi tavalla, eli askel askelelta. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kerroin ensin yhdelle veljelleni, jonka tiesin liberaaliksi. Otti asian tosi hyvin ja oli ajettellutkin minun ehkä olevan homo. Sen jälkeen siskolleni, joka kertoi tienneensä asian aina. Lopulta aloin seurustella ja kerroin toisellekin veljelleni, joka melkoinen homofobikko. Hänkin asian lopilta sulatti, vaikka vaikeaa oli. Vanhemmat olivat jo kuolleet, joten heile ei tarvinnut kertoa. Suvulle, jota näen harvoin ei ole myöskään tarve kertoa, koska asia ei heille kuulu.
Oletko muuten ajatellut, että äitisi ja miksei isäsikin mahdollisesti jo aavistavat asian, mutta odottavat, että kerrot itse.
Suvulle ei tarvitse kertoa mitään, jos et halua. Etenkään, jos et ole heidän kanssaan tekemisissä muutenkaan. Toisaalta, ehkä he muuttavat suhtautumistasi homoihin, jos kerrot. Mutta onnea vaan! Voin kertoa, että oma elämäni helpottui huomattavasti ulsotulon jälkeen. Poikaystävä on esitelty jo perheenjäsenille ja pitävät hänestä kovasti. :)
Olen lesbo enkä ole ikinä ymmärtänyt miksi homous on asia, joka pitää erikseen ilmoittaa läheisille. Onko tuo jokin telkkarista opittu amerikkalaisjuttu?
Omat vanhempani saivat tietää seksuaalisen suuntautumiseni silloin, kun toin näytille tyttöystävän. Olivat vähän yllättyneitä, mutta suhtautuivat normaalisti.
Ihan hirvittävän surullista lukea että ihmisillä on esim omiin vanhempiinsa sellaiset välit että pitää ensin pähkäillä onko "normaali" ja sitten kun ehkä vuosien pähkäilyn tuloksena todennut että ei taidankin tykätä omasta sukupuolesta enemmän, pitää vielä miettiä miten milloin ja eikö ollenkaan kertoo että tykkään enemmän tytöistä vaikka nimeni on Roosa.
Nyt jokainen äiti ja isä, miettikää millaisia vanhempia olette että lapsi uskaltaa jo pohtiessaan puhua ja voitte tukea häntä.
Hassua, etteivät vanhemmat tajua kertomattakin lapsensa seksuaalista suuntautumista. Esim. Antti Holmahan kertoi, että kun hän tuli kaapista ja kertoi vanhemmilleen, nämä hymyilivät hyväksyvästi ja sanoivat, että olemme me sen aina tienneet.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:52"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:47"]
Mikä ihme tarve teillä homoilla on tulla ulos sieltä kaapista?
Ei kukaan halua kuunella teidän avautumisia seksuaalisuuntauksistanne.
Pitäkää omat asiat omana tietonanne.
Heitä homo voltti.
[/quote]
Tiedätkö, että suurella osalla homofoobikoilla, kuen sinä, on itsellä vähän epäselvää kenestä tykkää?
[/quote] Mitä yleensä tulit tänne kommentoimaan. Eikö se tuossa alussa ihan selvästi sanottu kenelle tämä kysymys oli suunnattu ja keitä keskusteluun toivottiin ottamaan osaa. Sinua ei tarvita täällä ollenkaan . Kommenttisi on luettu ja voit aivan hyvin nyt poistua tästä keskustelusta-kiitos!
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 19:37"]Olen lesbo enkä ole ikinä ymmärtänyt miksi homous on asia, joka pitää erikseen ilmoittaa läheisille. Onko tuo jokin telkkarista opittu amerikkalaisjuttu?
Omat vanhempani saivat tietää seksuaalisen suuntautumiseni silloin, kun toin näytille tyttöystävän. Olivat vähän yllättyneitä, mutta suhtautuivat normaalisti.
[/quote]
No kerroit itsekin äidillesi. Miksi, jos ei ole kerran niin tärkeä asia mielestäsi. Eikö tuo ollut ihan selkeä kaapista tulo? Ja miksi sinua ärsyttää, jos joku haluaa kertoa? Anna ihmisten tehdä niin kuin parhaaksi näkevät.
No mun mielestä siihen ei ole tarvetta ennen kuin on seurustelukumppani, tai aika hiljalleen esitellä tämä.
Oman lapsen kohdalla vaikka tämä minulle oli kertonut, katsoin parhaaksi olla kertomatta isälleen ja muille ennen kuin oli pakko, ennen kuin kuuluu korviin toista kautta.
Ja ajattelin siinä vaiheessa että on parempi että minä otan asian puheeksi isän kanssa.