Te, joiden lapsiluku jäi sittenkin vain yhteen
Vastoin aiempia suunnitelmia tai toiveita. Haluan kuulla mikä muutti mielenne?
Kommentit (22)
Suurista lupauksista huolimatta mies ei osallistunutkaan vauvan hoitoon, yöheräämisten hoitamiseen tai oikein minkään sellaiseen.
Raskausmyrkytys. Ei todellakaan napannut alkaa sitä ruljanssia uudelleen.
Ei mikään muuttanut mieltäni. Mutta lapsia ei ikävä kyllä pelkällä halulla saada.
Vierailija kirjoitti:
Suurista lupauksista huolimatta mies ei osallistunutkaan vauvan hoitoon, yöheräämisten hoitamiseen tai oikein minkään sellaiseen.
"Yllättävää", että tämä kerää yläpeukkuja mammoilta :D:D:D
Sama kuin nrolla 5. Pettymys vei eroon lapsen ollessa 4 (on aikuinen jo).
Raskaus, synnytys ja vauvan ensimmäiset kuukaudet oli mulle henkisesti todella raskasta. Masennus ja hysteeriset pelot otti vallan. Ei vaan ollut mitään mielenkiintoa alkaa siihen enää uudelleen. Onneksi on yksi aivan ihana lapsi.
Mies ei halunnut enempää lapsia ja tämä on yksi syy, miksi eroamme. Olen jo 40, joten se siitä toisesta lapsesta.
Uuden vuosituhannen kymmeneen käskyyn kuuluu: Älä tee enempää kuin yksi lapsi.
Meillä jotenkin ei ikinä vaan tullut ”sitä oikeaa aikaa” toiselle lapselle. Nyt ainokainen on kohta 18 ja avioliittokin mennyttä ja ikääkin jo ihan liikaa.
Lapsen isä paljastui homoksi tai siis tykkää miehistä ja naisista ja kärysi pettämisestä...semmosta
Vierailija kirjoitti:
Naisen elämänkaari:
0-20v: harjoitellaan nukkeleikkiä
20-30v: mangutaan nukkeleikkiä mieheltä
30-45v: nukkeleikki
45-55v: nuppi sekoaa kun nukkeleikki on takana -> häiriökäyttäytymistä
55v->: mangutaan nukkeleikkiä lapsiltaan
Ja miehen elämänkaari tässä:
0-20v: harjoitellaan p*llun vonkaamista
20-30v: vongataan p*llua naiselta
30-45v: vongataan p*llua naiselta
45-55v: nuppi sekoaa kun p*llua ei saada -> häiriökäyttäytymistä
55v-> eli s e t ämiesikä: vongataan p*llua nuorilta tytöiltä
Kaksi keskenmenoa ja ikä lähemmäs 40. Onneksi on edes tuo yksi.