Lue keskustelun säännöt.
Mitä eroa on kuninkaalla, ruhtinaalla ja keisarilla?
18.09.2015 |
Miksi useimpien monarkioiden miespuolista hallitsijaa kutsutaan kuninkaaksi, mutta joidenkin maiden (esim. Monacon ja Liechtensteinin) hallitsijaa sanotaan ruhtinaaksi? Muinoin Rooman valtakuntaa ja nykyisin Japania johtaa keisari. Mitä käytännön eroa on kuninkaalla, ruhtinaalla ja keisarilla?
Tuli myös mieleen kysymys: Miksi Pohjois-Korea kutsuu itseään tasavallaksi ja sen johtajaa kutsutaan presidentiksi, vaikka valta on periytynyt isältä pojalle?
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venäjää johti ennen tsaari. Sana tsaari on etymologisesti samaa alkuperää kuin keisari: molemmat ovat peräisin Caesar-nimestä.
Nimitykset vaihtelee kielialuettain. Onhan vielä ollut tsaari ja shaahi, on emiiri yms. Keisari tietty tulee Caesarista. Ei nimellä väliä
Pohjois - koreassa oikeastaan luodaan jumakulttia.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 22:30"]
Venäjää johti ennen tsaari. Sana tsaari on etymologisesti samaa alkuperää kuin keisari: molemmat ovat peräisin Caesar-nimestä.
[/quote]
Venäjällä on "siteet" Roomaan. Bysantin viimeisen keisarin sukulaisnainen naitiin Venäjän tsaarin toimesta. Jos Venäjällä ei olisi tullut kommunistien vallankumousta, sen tsaariperheellä olisi suora side Rooman perintöön.
pohjois-Koreassa tasavalta on nimellinen: kansalla on oikeus äänestää ennakkoon päätettyjä ehdokkaita vastaan, mutta siellä ei ole vaalisalaisuutta ja vastaan äänestäminen voi olla rangaistavaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutaman arabimaan (esim. Brunein) johtajaa sanotaan sulttaaniksi.
Eikö kuningatar Viktoria ollut Intian keisarinna?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisen monarkin poikia sanotaan aina prinsseiksi ja tyttäriä prinsessoiksi riippumatta siitä, millä arvonimellä monarkkia itseään kutsutaan.
Keisarius on katsottu korkemmaksi arvoksi ja hallitsejuudeksi kuin kuninkuus. Joissain kulttuureissa keisarius on ollut lähes/jopa jumalallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös Saksan ja Ranskan keisarit katsoivat olevansa Rooman valtakunnan perillisiä (Venäjän lisäksi) sen sijaan Kiinan tai Japanin keisareilla ei ole ollut mitään tekemistä Rooman kanssa. Nykyisin ainoastaan Japanissa on keisari.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 22:50"]
Jokaisen monarkin poikia sanotaan aina prinsseiksi ja tyttäriä prinsessoiksi riippumatta siitä, millä arvonimellä monarkkia itseään kutsutaan.
[/quote]Tsaarin lapset olivat suuriruhtinaita/suuriruhtinattaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 22:52"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 22:50"]
Jokaisen monarkin poikia sanotaan aina prinsseiksi ja tyttäriä prinsessoiksi riippumatta siitä, millä arvonimellä monarkkia itseään kutsutaan.
[/quote]Tsaarin lapset olivat suuriruhtinaita/suuriruhtinattaria.
[/quote]
Kiitos korjauksesta.
Sen tiedän, että Monacon ruhtinaan lapset ovat prinssejä ja prinsessoja.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 22:40"]
Muutaman arabimaan (esim. Brunein) johtajaa sanotaan sulttaaniksi.
[/quote]
Ei kai Brunei ole arabimaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 22:56"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 22:40"]
Muutaman arabimaan (esim. Brunein) johtajaa sanotaan sulttaaniksi.
[/quote]
Ei kai Brunei ole arabimaa?
[/quote]
Olet oikeassa. Enemmistö bruneilaisista onkin malaijeja. Enemmistö on myös muslimeja.
Wikipedian sivu sulttaanikunnista:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luokka:Sulttaanikunnat
Nykyisistä itsenäisistä valtioista kolme on sulttaanikuntia, ja niistä kaksi, Marokko ja Oman, ovat arabienemmistöisiä, ja Brunei on malaijienemmistöinen.
On pohjois-koreassa presidentti, joka ei ole Kim Jong-Un. Ikuinen presidentti on Kim Il Sung ja lisäksi on joku Pak.
Keisari on itsevaltias aina.kuninkaat ovat jotkin itse valtiaita mutta yleensä.valta jakautuu aateliston kesken.kuningas voi olla myös vaaleilla valittu.ruhtinas on taas aatelia ja kaikkein ylin aatelis arvo.ruhtinas on korkeampi vielä kuin esim jaarli ja herttua.ruhtinaan tittelin saa yleensä vain hyvin luotettava ja menestynyt kuninkaan sukulainen.nää tällaiset euroopan pienet ruhtinaskunnat ovat eronneet emämaastaan genovasta ranskasta ja flanderin muinaisesta kuningaskunnasta.ruhtinaat oli niin rikkaita ja saivat niin suuret läänitykset että jotkut ruhtinaat erosivat kuningas kunnasta itsenäisiksi pikkuvaltioiksi.keisarin venäjällä oli myös ruhtinaan arvo.mutta keisari oli kitsas sitä myöntämään.jotkut sen saivat.viimeisin keisari piti itseään myös suurruhtinaana kun suomi oli venäjän vallan aikana luokiteltu suurruhtinas kunnaksi.keisari ei luottanut sukulaisiinsa joten hän julisti itsensä myös suomen suurruhtinaaksi.ja oli samalla venäjän keisari.tsaari on yhtä kuin keisari ja on venäjän kansan puhekieltä.
Länsimaiden historiassa kuningas on tietyn kuningaskunnan jumalan määräämä johtaja ja edustaja. Osa kuninkaista on perinnöllisiä, osa on vaaleilla valittuja (esim Ruotsin kuningas oli vaaleilla valittu aina 1557 asti).
Kuninkailla voi olla alaisinaan ruhtinaita, mutta osa ruhtinaista oli myös itsenäisten vsltioiden johtajia samalla tasolla kuin kuninkaat. Kuningaskunnissa ruhtinaat olivat yleensä ylhöisaatelistoa ja kuninkaan sukulaisia - tai sitten kuningas omi nekin nimitykset itselleen.
Keisarit taas olivat useista kuningas/ruhtinaskunnista koostuvien keisarikuntien johtajia. Keisarinkin asema oli osin perinnöllinen, mutta esim Pyhässä Roomalaisessa keisarikunnassa (eli keskiaikaisessa ja uuden ajan alun Saksassa) oli vaaliruhtinaita ja vaalikuninkaita, joiden nimi kertoi siitä, että he olivat sitä joukkoa, joka valitsi joukostaan keisarin - tosin lähinnä vain silloin kun selvää perillistä ei ollut. Tuohon aikaan tosin perillisistä oli aika helppo päästö eroon, joten vaaleja vaativa saatettiin hyvinkin järjestää, jos joku vaaliruhtinaista halusi lisää valtaa ja luuli voivansa sitä saada. Siitä, kelpuutetaanko Venäjän tai Novgorodin tsaareja keisareiksi ollaan montaa mieltä juuri siksi, että oikeastaan siellä ei ollut näitä monia kuningaskuntia, joita se keisarikunta olisi yhdistänyt. Tsaarit vain halusivat kutsua itseään komeammalla tittelillä.
Vierailija kirjoitti:
Keisari on itsevaltias aina.kuninkaat ovat jotkin itse valtiaita mutta yleensä.valta jakautuu aateliston kesken.kuningas voi olla myös vaaleilla valittu.ruhtinas on taas aatelia ja kaikkein ylin aatelis arvo.ruhtinas on korkeampi vielä kuin esim jaarli ja herttua.ruhtinaan tittelin saa yleensä vain hyvin luotettava ja menestynyt kuninkaan sukulainen.nää tällaiset euroopan pienet ruhtinaskunnat ovat eronneet emämaastaan genovasta ranskasta ja flanderin muinaisesta kuningaskunnasta.ruhtinaat oli niin rikkaita ja saivat niin suuret läänitykset että jotkut ruhtinaat erosivat kuningas kunnasta itsenäisiksi pikkuvaltioiksi.keisarin venäjällä oli myös ruhtinaan arvo.mutta keisari oli kitsas sitä myöntämään.jotkut sen saivat.viimeisin keisari piti itseään myös suurruhtinaana kun suomi oli venäjän vallan aikana luokiteltu suurruhtinas kunnaksi.keisari ei luottanut sukulaisiinsa joten hän julisti itsensä myös suomen suurruhtinaaksi.ja oli samalla venäjän keisari
Nääh, ihan shaibss. Keisarit eivöt mitenkään itsestään selvästi ole ollutt eivätkä ole nykyään itsevaltaisia.
Nimi.