Millaista on kokemasi ammatillinen väheksyntä?

Up tälle.

"Kyllä minä vastaavassa työssä sain kaiken hallittua, tiedän kyllä mitä se on. Miksi sinä et muka osaa? Katso peiliin." Hän puhuttelee minua myös nimeni sijaan aina "maisteriksi", vaikka tietää, että olen kaksoiskelpoinen (FM ja KM), eli itseasiassa häntä korkeammin koulutettu. Minulle tällä koulutusasialla ei ole väliä, toivoisin mieluummin ihan etunimen käyttöä, hän pitää sitä tällä tavoin kierosti esillä.

Kommentit ovat mieheltä naiselle. Hän on erityisopettaja, jonka pitäisi työskennellä kanssani (luokanopettaja) yhteistyössä haastavien oppilaiden suhteen. Jään toistuvasti yksin yhteisten oppilaiden tilanteiden suhteen, kun yhteistyö ei onnistu.

Yleisten puheiden perusteella ilmeisesti todella vähän. Olen siivonnut paljon, mutta aina muhun on suhtauduttu asiallisesti oli kyse sitten katsastamosta tai satojen ihmisten toimistorakennuksesta, PAITSI kun siivosin hetken halpakauppaa (Löytötavaratalo tms). Niiden myyjien silmissä olin ihan alinta pohjasakkaa. Se nyrpistely oli jo enemmän huvittavaa kuin ärsyttävää tai loukkaavaa. Olin varmaan pelkällä yo-todistuksella koulutetumpi kuin useimmat heistä.

Noo olen siivooja joten tarvitseeko enempää sanoa. Teen tätä työtä oikeastaan vain siksi, että työ on vakituinen ja saan tehdä mieleisiä vuoroja sekä työpaikka on kotini lähellä. En ymmärrä ihmisiä jotka arvottavat muita työnsä perusteella. Ei työ ole kaikille elämän suurin asia vaan pakollinen paha jotta saa laskut maksettua.

Olen varhaiskasvatuksen asiantuntija, mutta silti kohtaan tädittelyä liki päivittäin, varhaiskasvatusyksikköä jossa työskentelen kutsutaan "tarhaksi" yms. Ilmeisesti suurella osalla lasten vanhemmista ei ole oikeaa arvostusta varhaiskasvatusta kohtaan eikä tiedosteta lasten tarvetta tulla varhaiskasvatetuiksi, vaan varhaiskasvatusyksikkö on vaan joku paikka johon lapset viedään hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Yleisten puheiden perusteella ilmeisesti todella vähän. Olen siivonnut paljon, mutta aina muhun on suhtauduttu asiallisesti oli kyse sitten katsastamosta tai satojen ihmisten toimistorakennuksesta, PAITSI kun siivosin hetken halpakauppaa (Löytötavaratalo tms). Niiden myyjien silmissä olin ihan alinta pohjasakkaa. Se nyrpistely oli jo enemmän huvittavaa kuin ärsyttävää tai loukkaavaa. Olin varmaan pelkällä yo-todistuksella koulutetumpi kuin useimmat heistä.

Joo mulla oli tuota samaa, kun siivosin kaupassa! Siivoojat ja myyjät niputetaan usein samaan kasaan "p*skaduuneina" ja myyjät yrittävät rimpuilla siitä irti. Oli tosiaan surkuhupaisaa, kun mua ei jotkut edes viitsineet kutsua nimellä vaikka sen kyllä tiesivät. Olin vain siivooja. Roskat jätettiin pitkin lattioita, koska siivoojan työtä siivota. Juu onhan se, mutta voisihan sitä edes yrittää käyttäytyä vaikka miten olisi myyjä.

up

Vierailija kirjoitti:

Olen varhaiskasvatuksen asiantuntija, mutta silti kohtaan tädittelyä liki päivittäin, varhaiskasvatusyksikköä jossa työskentelen kutsutaan "tarhaksi" yms. Ilmeisesti suurella osalla lasten vanhemmista ei ole oikeaa arvostusta varhaiskasvatusta kohtaan eikä tiedosteta lasten tarvetta tulla varhaiskasvatetuiksi, vaan varhaiskasvatusyksikkö on vaan joku paikka johon lapset viedään hoitoon.

Ensin kolme vuotta lukiota ja sitten 5 vuotta yliopistoa. Kun sitten on työelämässä, niin näköjään olen vaan sitä varten, että puen kurahousuja ja annan vauhtia keinussa.

Väheksyntää joo. Siinäkin mielessä, että kun ei ole mennyt loistavasta ylioppilastutkintotodistuksesta huolimatta yliopistoon niin on täysi nolla.

Sitten sellaista väheksyntää, että tavallaan on mukamas hyvinkin tärkeä tekijä työketjussa, mutta sitten toisaalta ei olekaan yhtään mitään muuta kuin nolla.

Kääntäjänä kolme asiaa:

- miten siihen noin kauan menee?

- minunkin lukiolaiseni osaa tosi hyvin englantia, voisikin alkaa kääntäjäksi

- käänsin tämän itse googlekääntäjällä, voisitko vain vilkaista, että se on hyvä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen varhaiskasvatuksen asiantuntija, mutta silti kohtaan tädittelyä liki päivittäin, varhaiskasvatusyksikköä jossa työskentelen kutsutaan "tarhaksi" yms. Ilmeisesti suurella osalla lasten vanhemmista ei ole oikeaa arvostusta varhaiskasvatusta kohtaan eikä tiedosteta lasten tarvetta tulla varhaiskasvatetuiksi, vaan varhaiskasvatusyksikkö on vaan joku paikka johon lapset viedään hoitoon.

Ensin kolme vuotta lukiota ja sitten 5 vuotta yliopistoa. Kun sitten on työelämässä, niin näköjään olen vaan sitä varten, että puen kurahousuja ja annan vauhtia keinussa.

Ongelma on se että simppelille työlle on alettu vaatia arvostusta ylikouluttamalla sen tekijät.

Olen arkistonhoitaja (FM). Mun työ on aina turhaa (kummasti huuto alkaa jos papereita ei saada heti).

Mut pitäisi korvata tekoälyllä, mun työ pitäisi osa-aikaistaa ja kuka tahansa osaa vahtia paperia (mun työ toki sisältää paljon muutakin, mutta miten vain).

Jatkuva hämmästelyn aihe on myös se miksi pitää olla ylipäänsä koulutus saati maisterin koulutus (erilaiset säilytysolosuhteet eri tuotteille ja jotenkin kellään ei taivu esim 1600-luvun käsiala, vanha ruotsi tai symbolit, myöskään ei ole kykyä ymmärtää asiakirjaa kontekstissaan) Harva myöskään osaa tarkistella mitä säilytetään ja mitä heitetään pois.

Tiivistettynä ihmisten mielipiteet: mun työ on yhtä tyhjän kanssa ja istun vain pölyssä vanhojen paperien keskellä tekemättä mitään.

Olen Suomen pääministeri ja kaikki vaan haukkuu.

Olin kerran eräässä myyntitilaisuudessa konsulltina. Mukana meiltä asiakkuusvastaava (mies), myyjä (mies), toinen konsultti (mies) ja vastapuolella pöytää vain miehiä. Neukkariin tuotiin kahvitarjoilut, jolloin asiakasyrityksen henkilö sanoi ("vitsikkäänä"), että "tavallisesti meillä naiset tarjoillee kahvia, mutta ota nyt vain ensin" tjsp... Ja kun omaa osuuttani esittelin, tarkentavat kysymykset esitettiin toiselle (eri alan) konsultille.

Kaupassa kun olen töissä niin tyttöttelyä saa kyllä usein kuulla. Pahempaa taas sattui jokunen vuosi sitten, kun hyllyttämässä ollessani olin puolittain kumartuneena järjestämään tavaroita hyllynperälle, niin humalainen täysin vieras äijä tuli takaapäin, otti tiukasti lanteistani kiinni ja alkoi itse tehdä "sitä kuvaavia liikkeitä". Onneksi vartija oli seuraillut sivummalta sen äijän tekemisiä ja tuli lopettamaan tilanteen.

Erityiskoulunkäyntiavustajana ollessa.

Opettajat käskytti ja piti palvelijanaan, olivat todella lapsellisia ja ilkeitä. Vanhat työntekijät olivat ärsyyntyneitä asemastaan ja ilkeili positivisille ihmisille. Omaa ammattitaitoani, näkemyksiä ym ei pätkääkään arvostettu vaan suorastaan paneteltiin päivästä nro 1. Usea täysin kouluttamaton neuvoi kuin mulla ei olisi koulusta, ikää tai ammattitaitoa lainkaan.

Lopulta yks teinin asteelle jäänyt kollega uhkaili väkivallalla ja kun kerroin tästä rehtorille rehtori sanoi että vaikuttaa että sinua kiusataan, mutta pari pvää tästä rehtori tekaisi musta lapun jossa oli noin 20 kohtaa mitä olen tehnyt väärin (mm en osaa työtä, olen vaarantanut henkiä jne). Irtisanouduin ja jouduin työsuojeluun jossa tuomittiin toiminta, mutta sanottiin että minua yritettiin ehkä suojella näin.

Rehtori poisti lapulta sen että olisin aiheuttanut vaaraa muille. Irtisanouduin ja lähdin parempiin hommiin.

Väheksyn itse itseäni. En kyllä oikeastikaan osaa juuri mitään. 

Terv. IT-konsultti

Pääsin työsuojeluun*

Vierailija kirjoitti:

Erityiskoulunkäyntiavustajana ollessa.

Opettajat käskytti ja piti palvelijanaan, olivat todella lapsellisia ja ilkeitä. Vanhat työntekijät olivat ärsyyntyneitä asemastaan ja ilkeili positivisille ihmisille. Omaa ammattitaitoani, näkemyksiä ym ei pätkääkään arvostettu vaan suorastaan paneteltiin päivästä nro 1. Usea täysin kouluttamaton neuvoi kuin mulla ei olisi koulusta, ikää tai ammattitaitoa lainkaan.

Lopulta yks teinin asteelle jäänyt kollega uhkaili väkivallalla ja kun kerroin tästä rehtorille rehtori sanoi että vaikuttaa että sinua kiusataan, mutta pari pvää tästä rehtori tekaisi musta lapun jossa oli noin 20 kohtaa mitä olen tehnyt väärin (mm en osaa työtä, olen vaarantanut henkiä jne). Irtisanouduin ja jouduin työsuojeluun jossa tuomittiin toiminta, mutta sanottiin että minua yritettiin ehkä suojella näin.

Rehtori poisti lapulta sen että olisin aiheuttanut vaaraa muille. Irtisanouduin ja lähdin parempiin hommiin.

Kuulostaa kauhealta. Opettajissa on kyllä paljon piruja.

Olen aloittanut työn kaupan kassalla nyt keski-ikäisenä ja tykkään siitä oikeastaan tosi paljon. Saa mm. jutella erilaisten ihmisten kanssa ja työ on paljon monipuolisempaa kuin mitä voisi luulla.

Jostain syystä tuttavat eivät kuitenkaan ole samaa mieltä, kuulostaa kovasti siltä että ilmeisesti tämä ei vaan mitenkään voi olla mun loppuelämän työ. Tässä siis pieni vinkki: älkää olettako toisten työn sisällöstä tai mielekkyydestä mitään vaikka olisi kyseessä homma jonka "kaikki tietää". Ikävää kuulla jopa tiedusteluja siitä mitä olen ajatellut seuraavaksi tehdä.