Ai tällaistakin voi olla!

Oon harvoin kipeänä. Mut silloin kun olen, on mieheni ollut sitä jotenkin vaikea kestää. Hänellä on juuri silloin _todella_ paljon töitä. On ollut turha odottaa, että hän osallistuisi mihinkään kotona millään tavalla. Tai että hän tarjoaisi mulle mahdollisuuksia lepoon. Onneksi en siis sairastu usein.

Mut nyt! Nyt olen koronassa. Hän oli aiemmin, selvisi parin päivän oireilla. Mullakaan ei mikään paha, mut lämpöilyä kolmatta päivää. Hän huolehtii yhtä äkkiä kaikesta! Tekee ruoat, pesee pyykit ja ostaa mulle pieniä herkkuja. En tiedä, mitä on tapahtunut, mutta aika kivaa on. Arvostan ja nautin! Ja kiitän häntä myös ääneen.