Yliopisto-opinnot

Anteeksi kirjoitan kännykällä

ap

Ammattikoulusta on lähes mahdotonta päästä yliopistoon (2% sisäänpäässeistä). Sinuna lähtisin nyt lukioon

No mitä alaa olisit yliopistossa ajatellut? Vaihtelee aika hurjasti että millaisia ne opinnot ovat. Joillakin on läsnäolooakkoa ja toiset voivat opiskella maisteriksi tarvitsematta välttämättä ottaa kontaktia kenenkään kanssa.

Omalla alallani osalla luennoista on läsnäolopakko. Joitain kursseja voi suorittaa etänä tai kirjatenttinä.

Joo riippuu ihan tosi paljon alasta. Itse olen luonnontieteilijä, ja meillä ei luennoilla ollut läsnäolopakkoa, mutta esiml labratöissä tietenkin oli ja osassa laskuharjoituksia oli pakko käydä. Eli about puolet opinnoista varmaan oli läsnäolopakkoa. Mutta esim. oikeustieteellisessä tentitään tosi paljon itsenäisesti. 

Up! En osaa vastata kun en ole yliopistoa käynyt, mutta minuakin kiinnostaa :)

Miksi näihin aloituksiin ei voi kirjoittaa sitä alaa, jolle haluaisi hakeutua? Täysin typerää edes kuvitella, että kukaan pystyy vastaamaan yliopistokysymyksiin tietämättä, mikä ala on kyseeessä.

Ap:n kysymykseen on yhtä mahdoton vastata kuin olisi kysymykseen "millaista on töissä". Määrittele ensin ala.

Mutta se on totta, että suorita ensin lukio. Amispohjalta yliopistoon on todella haastavaa päästä, ja alasta riippuen ainakin englanti ja ruotsi pitäisi sujua lukiotasoisesti, usealla alalla käytännössä vaaditaan muistakin oppiaineista (esim. matematiikka) lukiotason osaamista. Käy vaikka iltalukio, jos et päivälukioon enää halua mennä.

[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 08:45"]

Ap:n kysymykseen on yhtä mahdoton vastata kuin olisi kysymykseen "millaista on töissä". Määrittele ensin ala.

Mutta se on totta, että suorita ensin lukio. Amispohjalta yliopistoon on todella haastavaa päästä, ja alasta riippuen ainakin englanti ja ruotsi pitäisi sujua lukiotasoisesti, usealla alalla käytännössä vaaditaan muistakin oppiaineista (esim. matematiikka) lukiotason osaamista. Käy vaikka iltalukio, jos et päivälukioon enää halua mennä.

[/quote]

Hyss. Täällä lukiovihapalstalla amis ja lukio ovat yhtä hyviä. Taidottomat amikset luulevat, että lukiosta saatavalla yleissivistyksellä ei tee ikinä mitään ja amiksen nollapapereilla pääsee vaikka kuuhun.

Itse olen suorittanut amiksrn keskivertotuloksin ja nyt 25 veenä aion suorittaa etälukion samalla kun olen lapsien kanssa kotona, ei mahdotonta, jos motivaatiota on :)

Riippuu tosiaan alasta. Itse luin lähinnä kieliä, ja varsinaisia luentokursseja oli aika vähän. Niissäkin oli yleensä läsnäolopakko (usein 80 % luennoista), ja monet kurssit olivat sellaisia, joissa tehtiin tehtäviä, kirjoitettiin esseitä, luettiin aineistoja ja keskusteltiin niistä jne. Yleensä kurssin suorittamiseen vaadittiin vielä näiden lisäksi kotitentti tai pidempi essee ja tentti. Välillä oli myös ryhmätöitä. Opintopisteiden eteen piti tehdä todella paljon töitä verrattuna moneen muuhun alaan.

Lukio ja yliopisto ovat täysin turhia ja ajanhukkaa.
Ammattitutkinto on se joka valmistaa ammattiin ja jolla pääsee töihin rahaa ansaitsemaan.

Riippuu niin alasta. Joissakin tiedekunnissa voi suorittaa melkein kaikki opinnot ilman sosiaalisia kontakteja, vaikka kotona. Luennolla voi istua hiljaa takarivissä silloin, kun niitä ei voi seurata kotona etänä.

On niitäkin opintoja, joihin kuuluu pakollisia harjoituksia ja läsnäoloa. Luokanopettajakoulutus lienee se koulumaisin, ja lääketieteellisessäkin on paljon läsnäoloa. Oikeustieteellinen onkin jo mainittu, mutta monia muitakin sellaisia opintoja löytyy, joissa saa suorittaa itsekseen ja yksinään melkein kaiken. Vasta seminaareissa edellytetään läsnäoloa ja ryhmässä istumista.

Kenelle yliopisto-opinnot sopii?

Riippuu alasta, joten en oikein osaa vastata tähän mitään. Jotkut alat vaativat lukemista, lukemista ja lukemista eli näin ollen pitkäjänteisyyttä tms. Joillakin aloilla on taas hieman koulumaisempaa opetusta, kuten lääkiksessä, jossa oman vuosikurssin kanssa opiskellaan todella tiiviisti. En osaa kertoa paremmin, mikä ala sua kiinnostaisi?

Millaista opiskelu käytännössä on? Olen ymmärtänyt, että osallistutaan luentoihin, mutta läsnäolopakkoa ei ole.

Valtiotieteellisessä opiskelu on lukemista, lukemista ja lukemista. Riippuu oppiaineesta, mutta meillä on jonkin verran luentoja (, joissa ei pääsääntöisesti ole läsnäolopakkoa), seminaareja, menetelmäopintoja tilasto-ohjelmilla tehtynä ja esityksiä. Muissa kuin luennoissa on aina läsnäolopakko (80 % oltava paikalla kerroista).

Mihin kurssin suorittaminen perustuu? Tentteihin (voiko joku selvittää tämän rakennetta tarkemmin), muihin kurssitehtävien tekemiseen (mitä nämä esimerkiksi ovat) Olen amis, mutta mietin voisivatko korkeakouluopinnot sopia paremmin. 

Luentokurssi perustuu usein tentin, oppimispäiväkirjan tai esseen (tai näiden kaikkien) tekemiseen. Joskus voi olla myös projektitöitä. Tentissä usein muutama kysymys, joihin kaikkiin vastattava esseetyylisesti ja kirjallisuutena siis luentodiat ja kirjat tai vai jommat kummat. 

Seminaarityö perustuu seminaari-istuntoihin, esitelmien pitämiseen, opponointiin ja ryhmätöiden tekemiseen. Välillä ollaan hyödynnetty PBL-tapaa eli problem based learning, jossa ryhmälle annetaan tehtäviä, joita täytyy yhdessä selvittää ja ratkaista. Lopussa on usein mittavan seminaarityön tekeminen ja joskus myös luentotentti sen lisäksi.

Menetelmäopintokurssit: harjoitellaan tilastomenetelmiä käyttämällä esim. SPSS- tai R-tilasto-ohjelmia. Tehdään tehtäviä ja lopuksi usein harkkatyö.

Yleensä yliopisto-opiskelu sopii niille, jotka pitävät oppimisesta ja uuden opettelusta monenlaisilla erilaisilla tavoilla ja ovat kiinnostuneita siitä, miten itse kukin oppii eri asioita. Ei siis riitä pelkästään se, että on kiinnostunut opiskeltavasta oppiaineesta tai aiheesta. Ts. Yliopistossa on monia eri oppimistapoja, jossain määrin niiden väillä voi valita - joka onnistuu paremmin, jos tietää, miten itse oppii - mutta kaiken aikaa ei voi valita ja siksi useampia eri opiskelutapoja joutuu käyttämään. Nyt jos suhtautuu edes johonkin opiskelutapaan kovin kielteisesti, tämä voi käydä voimille. Paremmin onnistuu, jos on kiinnostunut saamaan selville, miten eri opiskelutavoista voi hyötyä.

Yliopisto sopii myös niille, jotka osaavat liikkua sujuvasti detalijfaktojen ja soveltavien kokonaisuuksien välillä. Ne faktat pitää osata ja se osaaminen pitää näyttää, mutta se ei vielä riitä mihinkään, niitä on osattava myös soveltaa kokonaiskuvaan ja tuottaa lisää tietoa. Molemmissa ääripäissä - pelkillä faktoillaj ja detaljeilla tai pelkällä soveltavalla tajunnanvirralla - joutuu ongelmiin, eikä pääse kursseita läpi tai ainakin saa surkeita arvosanoja. yhdistelyn kyky on tärkeä

Kiitos erityisesti nro 15. Sain sinulta minua tyydyttävän vastauksen jokaiseen kysymykseen.

nro 16, olisin kaivannut esimerkkejä eri oppimistavoista

Terkuin ap.

Tosiaan ihan alasta riippuvainen. Itse olen opiskellut tietojenkäsittelyoppia ja vastaan siltä pohjalta. 

"Kenelle Yliopisto-opinnot sopii?"

Lähes kelle vaan ketä vaan kiinnostaa. Vastoin yleistä luuloa, ei tarvita mitään huippuälykkyyttä tai superkiinnostusta asiaan jota opiskelee. Esim. itse menin opiskelemaan vain kun en muutakaan keksinyt, ja niin se tutkinto tuli sisulla tehtyä ilman kiinnostusta.

"Millaista opiskelu käytännössä on? Olen ymmärtänyt että osallistutaan luentoihin mutta läsnäolopakkoa ei ole."

Luennoilla ei ollut meillä läsnäolopakkoja, mutta toisaalta monesta aineesta oli demoja eli laskuharjoituksia, joissa oli läsnäolopakkoa tietty % kerroista. Niissä joutui kukin vuorollaan esittämään luokan edessä oman ratkaisunsa kotitehtäviin ja selittämään sen muille. Erityissyistä, kuten kaukana asuminen, pienen lapsen hoito, ehkä sosiaalinen fobiakin, useat demojen pitäjät hyväksyivät kyllä tehtävien kirjallisenkin palautuksen. 

"Mihin kurssin suorittaminen perustuu? Tentteihin (voiko joku selvittää tämän rakennetta tarkemmin), muihin kurssitehtävien tekemiseen (mitä nämä esimerkiksi ovat) "

Meillä oli niin että jotta saa tenttioikeuden, pitää kurssin mahdollisista laskuharjoituksista ollut tehty riittävän paljon, tai jos kurssiin liittyi jokin ryhmä- tai erikoistyö, sen piti olla tehty. Tentti sitten kuitenkin oli se mikä lopulta määräsi käytännössä arvosanan ja läpipääsyn kurssista.

Toivoton tapaus et ap varmasti ole. Itsekin olin nuorena sosiaalisten tilanteiden pelkoinen ja paniikkihäiriöinen, mutta niin vaan sain opiskeltua. Valitsin alankin ei siksi että it-ala olisi kiinnostunut, vaan siksi että sillä alalla on muitakin sulkeutuneitä nörttejä, eikä tarvi olla paljoa ihmisten kanssa tekemisissä :D Hyvin on toiminut.