Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saanko yksinhuoltajuuden?
Vierailija
10.09.2015 |
Ehdimme tapailla vain kaksi kuukautta kun tulin raskaaksi. Isä halusi pitää lapsen, mutta tiemme erosivat heti raskauden alussa. Tapasimme pari kertaa raskauden aikana ja mies tuli mukaan synnytykseen. Sovimme yhteishuoltajuudesta, mutta käytännössä olen hoitanut kaiken yksin. Mies löysi uuden lapsettoman naisen kun lapsi oli alle vuoden vanha.
Teimme tapaamissopimuksen, mutta mies ei ole sitä noudattanut, vaikka asia on otettu viranomaisten kanssa puheeksi useita kertoja. Hän on alkoholin takia jättänyt hakematta lapsen ja jättänyt minut pulaan, mm. ei hakenut lasta päiväkodista omien juhlimistensa takia jonka seurauksena olen joutunut lähtemään kesken työpäivän pois. Koskaan hän ei ole jäänyt bileistä pois, vaikka olen rukoillut häneltä apua ollessani itse pahasti sairaana.
Lapsen isä puhui lapsestaan todella rumasti kun lapsi oli vauva, koska ei olisi halunnut isäksi kuitenkaan. Minua hän rupesi vihaamaan toden teolla kun vaadin häneltä vastuullista vanhemmuutta. Elatusmaksut jouduin hakemaan käräjäoikeuden kautta. MIehen viha minua kohtaan on leimunnut kohta nelisen vuotta, ja vihaajakerhoon on liittynyt miehen naisystävä ja miehen äiti. Olen saanut vihantäyteisiä sähköposteja heiltä kaikilta. Syy vihaan on se, että olen vaatinut säännöllisiä tapaamisia, minimielarit ja luottoa siihen että mies hoitaa vanhemmuutensa ilman jatkuvaa pelkäämistä seuraavista ohareista.
Olen yrittänyt saada kunnollisia ja säännöllisiä tapaamisia, mutta niihin isä ei suostu omiin menoihinsa vedoten. Minulla ei siis ole ollut tapaamisia vastaan mitään, vaan päinvastoin olen kannustanut isää ottamaan lasta niin paljon kuin haluaa. Hän haluaa kyllä tavata, mutta vain silloin kun itselleen sopii, ja päivän parin varoitusajalla. Saattaa mennä viikkoja, ettei hänestä kuulu yhtään mitään. Hän ei ole tavoitettavissa kun tarvitsen häntä lapsen asioihin liittyen.
Olen todella väsynyt tähän taisteluun ja kynnysmattona oloon. En näe yhteishuoltajuudessa mitään järkeä. Minä vielä tyhmänä annoin lapsen ottaa miehen sukunimen. Noloa on kun koulu alkaa, ja muut sisarukset ovat eri sukunimellä. Isää vaan ei näy missään. Rakastan lasta kovasti, ja säälin että hänellä on tuollainen isä. Olisi edes reilusti sanonut silloin joskus, ettei halua olla tässä kuviossa mukana. Kuljen jatkuvasti kusi sukassa miehen edesottamusten takia. Sitä paitsi lapsi on ruvennut itkemään hysteerisesti ennen isälleen menoa. Ei halua mennä sinne. Enkä ole koskaan puhunut lapselle isästä pahaa.
Kaikista hulluinta on, että mies ihan oikeasti sanoo rakastavansa lastaan. Mutta millä tavalla se sitten näkyy? Itse epäilen koko rakkautta, olisiko vain jonkinlaista näyttämisenhalua äidilleen ja muille sukulaisilleen. Mielestäni tämä kuvio on jo lapselle vahingollinen.
Kommentit (11)
no jo on ihme jos et saa ?
et olisi koskaan saanut suostua yhteishuoltajuuteen tuióssa tilanteessa, olisit helpottanut asioita itsellesi tosi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no jo on ihme jos et saa ?
et olisi koskaan saanut suostua yhteishuoltajuuteen tuióssa tilanteessa, olisit helpottanut asioita itsellesi tosi paljon.
Onko sinulla varaa pitkään ja kalliseen prosessiin oikeudessa, jos isä päättää taistella oikeuksistaan?! Vallalla tuntuu olevan käsitys, että äiti voi automaattisesti omia lapsen itselleen. Toki näin on, jos isä ei lapsensa oikeudesta taistele. Vanhemmassa voidaan osoittaa vikoja ja puutteita äärinmäiseenkin rajaan saakka, mutta huoltajuutta ei muuteta. Koska lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa vaikka vanhempi ei ole sellainen, jonka toinen vanhempi haluaisi vanhemman olevan.. Sinähän et voi sitä isyyttä määritellä. Eli miten isä on vaaraksi lapselle?!
6, tässä on kyse huoltajuuden muutoksesta käytännön takia. Kyse ei ole tapaamisten rajaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 12:46"]
Onko sinulla varaa pitkään ja kalliseen prosessiin oikeudessa, jos isä päättää taistella oikeuksistaan?! Vallalla tuntuu olevan käsitys, että äiti voi automaattisesti omia lapsen itselleen. Toki näin on, jos isä ei lapsensa oikeudesta taistele. Vanhemmassa voidaan osoittaa vikoja ja puutteita äärinmäiseenkin rajaan saakka, mutta huoltajuutta ei muuteta. Koska lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa vaikka vanhempi ei ole sellainen, jonka toinen vanhempi haluaisi vanhemman olevan.. Sinähän et voi sitä isyyttä määritellä. Eli miten isä on vaaraksi lapselle?!
[/quote]
Ykisinhuoltajuuden saa kyllä, jos voi osoittaa, että vanhempien yhteistyö ei suju nimenomaan siksi että toinen sitä vaikeuttaa kaikin keinoin. Ap:lla on erinomaiset mahdollisuudet yksinhuoltajuuteen, koska hän on se vanhempi, joka yrittää saada lapselle säännöllisiä tapaamisia ja huolehtii, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Se vanhempi, joka ajattelee vain itseään ja omia mielitekojaan, on tässä asiassa heikoilla.
Olisin voinut hakea aika monta kertaa yksinhuoltajuutta, jos olisin hakenut sitä sillä perustella että lapsi alkaa itkemään kun lähtee isälleen.
Vaikka saisit sen yksinhuoltajuuden nuo asiat ei poistu. Isällä on edelleen oikeus tavata lastaan.
Säälit lastasi jolla on tuollainen isä. Millainen äiti sinä sitten olet?! Nolostut siitä kun koulun alkaessa lapsella on erisukuni. Teetkö nyt isättömyydestä vähän turhan ison asian. Kautta aikojen on kasvanut terveitä aikuisa isättömistä perheistä.
Jos isän syyttelyn sijaan hakisit tukea omaan vanhempuuteesi niin se ei olisi niin noloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 12:54"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 12:46"]
Onko sinulla varaa pitkään ja kalliseen prosessiin oikeudessa, jos isä päättää taistella oikeuksistaan?! Vallalla tuntuu olevan käsitys, että äiti voi automaattisesti omia lapsen itselleen. Toki näin on, jos isä ei lapsensa oikeudesta taistele. Vanhemmassa voidaan osoittaa vikoja ja puutteita äärinmäiseenkin rajaan saakka, mutta huoltajuutta ei muuteta. Koska lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa vaikka vanhempi ei ole sellainen, jonka toinen vanhempi haluaisi vanhemman olevan.. Sinähän et voi sitä isyyttä määritellä. Eli miten isä on vaaraksi lapselle?!
[/quote]
Ykisinhuoltajuuden saa kyllä, jos voi osoittaa, että vanhempien yhteistyö ei suju nimenomaan siksi että toinen sitä vaikeuttaa kaikin keinoin. Ap:lla on erinomaiset mahdollisuudet yksinhuoltajuuteen, koska hän on se vanhempi, joka yrittää saada lapselle säännöllisiä tapaamisia ja huolehtii, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Se vanhempi, joka ajattelee vain itseään ja omia mielitekojaan, on tässä asiassa heikoilla.
[/quote]
Miten isä on hankaloittanut niitä asioita, jotka liittyvät huoltajuusmuotoon. Tapaamiset ei esim. poistu. Onko isä puuttunut lapsen asuinpaikaan, passiin, pankkitiliin, kouluun, uskontoon, harrastuksiin.
Tässä on asiat esitettynä ap lasien läpi katsottuna, eikä ne ole noin mustavalkoisia. Ei esim. oikeudessa riitä, että paha paha isä silkaa pahuuttaa kiusaa kilttiä äitiä. Isääkin kuullaan ja hän lasien läpi asia on ihan toisenlainen niin ei tälläiseen voi sanoa onko se helppoa tai vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä. Otin yhteyttä oikeusapuun ja sain sinne ajan. Edelleen korostan että en ole viemässä isältä tapaamisia, vaan haluan niihin tolkkua. Jos isä ei suostu yhteistyöhön, niin kuin en usko enää näiden vuosien jälkeen tapahtuvan, laitan asian oikeuden päätettäväksi. Jos en saa yksinhuoltajuutta, niin ainakin edes jonkunlaisen järjen tapaamisiin ja muiden lapsen asioiden hoitoon. Ei voi olla oikein, että toinen vanhempi saa pyörittää muiden kustannuksella omaa sirkustaan ja toiset hyppii kun käsketään. En ole vihainen, en katkera, eikä minulla ole tarvetta korottaa itseäni mitenkään. Tahdon vain mielekkään elämän lapselleni ja itselleni, sekä muulle perheelleni.
Alue: Aihe vapaa
Aina kannattaa kokeilla, että saako sopimusta muutettua. Mene asianajajan puheille. Vaikka oikeusaputoimistoon.