Synnytyksen jälkeisestä korjausleikkauksesta lasku - mitä mieltä?
Sain tänään laskun korjausleikkauksesta, johon jouduin tietääkseni väärin tehtyjen ompeleiden vuoksi.
Sain tyypillisesti ympäripyöreitä vastauksia kun kysyin, miksi 2 tuntia leikkaussalissa tehty ompelu synnytyksen jälkeen epäonnistui.
Yhtenä syynä sain turvonneet paikat, mutta kun kysyin, että eikö silloin kuuluisi tarkistaa ompeleet esim. parin viikon kuluttua, niin kuulemma niitä ei koskaan tarkisteta(!!)
Eli kysymykseni onkin, että jos ja kun synnytyksen jälkeisessä ompelussa on jäänyt onkaloita ja koko alapää on kuin " pommin jäljiltä" , niin kuuluuko sen korjaamisen kustannukset todellakin minulle?
Tiedän, ettei Suomessa makseta kivusta ja särystä, mutta mielestäni olen maksanut lääkärin virheen tai hoitolaitoksen välinpitämättömyyden 5 kuukauden tuskalla ja kivuilla, mitkä ekat 3 kuukautta olivat aivan järkyttävät.
Tuntuu vain kovin käsittämättömältä... omassa ammatissakin, jos teen virheen niin ei asiakas sitä joudu maksamaan vaan minä/yritys.
Kommentit (19)
Lohjan sairaalassa. Ja välilihan leikkaushaava oli luokiteltu toisen asteen repeämäksi ja muut 1 asteen repeämäksi, joten siksi kovasti kummastuttaa mikä oikeasti meni pieleen, että tarvitsin korjausleikkauksen.
Tuosta Lohjan sairaalasta haluan kuitenkin vielä sanoa sen, että henkilökunta noin muuten oli siellä todella ystävällistä ja ihmisläheistä.
toiseksi haet yksityiseltä (tunnetulta) gynekologilta arvion vammoista. Jos (ja kun potilasasiamies tyrmää sinut), niin otat yhteyttä asianajajaan (tai varojen puutteessa oikeusaputoimistoon). Vammasi eivät ole " normaalin rajoissa" lukemani perusteella ja ne pitää saada korjatuksi ilman sinun kustannuksiasi. Rohkeasti vain liikkeelle,oikeutta saa jos kovasti purnaa.
Mulla tehtiin korjaus nukutuksessa. En osaa sanoa kauanko toipuminen siitä kesti koska nyt korjausleikkauksesta aikaa 1,5 vuotta mutta ongelma ei ole pahemmin helpottunut ts. korjausleikkaus ei oikein onnistunut. Mulla kans kaikki sairaalan lääkärit oli sitä mieltä että ei tuossa eppariompelussa mitään vikaa ole (kait ne nyt sanoo niin koska ompelija oli ollut heidän pomonsa eli ylilääkäri) mutta yksityisen sektorin gynet joilla kävin oli kaikki sitä mieltä että huonosti ommeltu: liian kireälle ja liian tiukkaan.
Potilasaisamies varoitti mua että näissä tapauksissa ei yleensä korvauksia myönnetä mutta ehdottomasti pitää silti valitus tehdä. Odotan päätöstä vieläkin ja olen valmis viemään asian tosi pitkälle, niin paljon mua sapettaa. Mulle sanottiin että jos tämä homma olisi tapahtunut esim käden tai jalan ompelussa niin korvausten saaminen olisi todennäköisempää mutta nämä synnytysasiat on vähän sellaisia tabuja että niistä ei paljon korvailla.
Suuret sympatiat kohtalotovereille.
Senna
.. Itse aijon kyllä ottaa potilasasiamieheen yhteyttä ihan vain senkin takia, että silloin ehkä tallentuu johonkin tieto siitä, että potilas on tyytymätön synnytyksen jälkeiseen ompeluun/hoitoon...
Siis jos ei näitä asioita tuoda esille niin mistä kukaan tietää että jokin on ehkä mennyt pieleen...
Eli tuo termi pommin jäljiltä taitaa kuvastaa minunkin alakertaa tällä hetkellä. Ekan synnytyksen jälkeen näytin suht normaalilta mutta nyt kun viimein uskaltauduin kurkkaamaan, en meinaa " toosaani" tunnistaa. Miten pääsit asiassa eteenpäin? Kenen luo menit ensin näytille? Omasta synnytyksestäni on viitisen viikkoa ja ensin tuntui, että paranin hyvin ja nyt olen sitten ottanut reilusti takapakkia.
Kiitti etukäteen kommentista.
... menin terveyskeskuksen lääkärille, joka tosin vasta neljännen kerran jälkeen myönsi, että ei ole oikein tyytyväinen siihen kuinka mut on tikattu. Hän laittoi mulle lähetteen gynekologille, joka totes, et onkaloita on jäänyt ja laittoi lähetteen leikkaukseen.
Nyt jos itselleni tapahtuisi sama asia, eli näkisin/epäilisin, ettei kaikki ole kunnossa niin menisin suoraan luotettavan gynekologin puheille...
... niin oli kyl yks aika iso onkalo, kun ylettyi emättimen suulta lähes peräreikään asti.... Taisi leikkaava lääkärikin luulla korjaavansa pelkästään, jotain välilihan leikkaushaavaan jäänyttä onkaloa, mutta edessä odottikin koko helahoidon parsiminen kasaan.
Taidanpa aloittaa siitä, että soitan huomenna Kättärille ja kysäisen mitä sieltä tuumaavat. Oikeasti vähän pelottaa, että jos kursitaan nyt uudelleen, niin kuinkahan kipeää se mahtaa käydä...
... et ei välttämättä aleta heti kursimaan uudelleen. Mut jos sulle tarttee tehdä korjausleikkaus niin kuulemma ne tehdään aina " nukutuksessa" .
Mun " nukutus" oli spinaali - toimi oikein hyvin, en tuntenut mitään kipua...
Mut noiden korjausleikkaustenkaan kanssa ei pitäis liian kauan odottaa, ettei paikat pääse liian pitkään parantumaan, varsinkin, jos meinaavat parantua väärin - kuten mulla.
... sanoa oliko tää mun korjausleikkaus täysin onnistunut. Mut ainakin, jos unohtaa miltä tikit näyttää tuolla alakerrassa niin ainakin nyt se muistuttaa jo paljon enemmän sitä miltä se näytti ennen synnytystäkin. Ja ehkä hivenen paremmaltakin! Sisemmät häpyhuulet kun on nyt pienemmät... lääkäri kun joutui käyttämään niitä kun rakenteli paikat kuntoon...
vaikka koko korjailu johtuisi lääkärin/kätilön hutiloinnista. Mutta: minä tein asiasta potilasvahinkoilmoituksen jolla siis vaadin sairaalalta rahoja takaisin. EIkä ainoastaan tätä leikkausta koskevaa laskua vaan myös kaikkia niitä lääkärikäyntejä ja muita hoitoja mitä tämä asia on aiheuttanut. Eli kaikki laskut mitä huonosti tehty ompelu on tuonut tullessaan meni sairaalalle. Päätöstä tosin odottelen vieläkin.
Joo, tiedän mitä on kun on alapää pommin jäljiltä. Mulla tosin yhtään paremman näköiseksi sitä ei saatu mutta liian kireitä ompeleita löysättiin ja sumppaantunutta kudosta availtiin. Ja kaikki tämä siis huonosti tehdyn ompelun takia... voi ihanaa.
enna
Miten voi tehdä tuon potilasvahinkoilmoituksen?
Entä tiedätkö voiko sairaalalta vaatia selvitystä siitä miksi synnytyksen jälkeinen ompelu meni pieleen?
Niin ja kovasti onnea toiseen raskauteesi!
Eli jokaisessa sairaalassa on olemassa potilasasiamies, johon saat yhteyden soittamalla vaikkapa sairaalan keskukseen. Hän avustaa ja antaa neuvoja miten edetä. Jos teet valituksen potilasvahinkolautakuntaan ja valituksesi hyväksytään potilasvahingoksi, sinulle korvataan kaikki asiasta johtuneet lääkärikäynnit, hoidot myös jatkossa.
Luulin olleeni ainoa, jolla epparihaava on tuonut tuskaa ja kipua. Olen menossa marraskussa korjausleikkaukseen, koska toisten lääkärien mielestä haava oli väärin ommeltu ja toisten mielestä mun arpikudoksessa on vikaa. Joka tapauksessa ihan tuskaa on ollut 3kk ja leikkaus siis vasta kuukauden päästä.
Eli mulla olis pari kysymystä korjausleikkauksesta. Tehdäänkö se nukutuksessa vai spinaalissa? Mitä sulle siinä tehtiin, vedettiin haava auki ja uudelleen ommneltiin? Mulla kai laserilla poistetaan polyyppia ja veitsellä myös. Kuinka kauan kestää, että leikkauksesta oikeesti toipuu? Tää kolme kk on ollu yhtä tuskaa, enkä millään jaksaisi käydä samaa vaihetta uudelleen. Lääkäri sanoi, että siitä toipuu kuulemma nopeaa. No, varmaan nopeampaa kuin 3kk.
Mua ahdistaa tää asia paljon, koska niin inha vaiva, joka ei saa loppua koskaan. Olis siis kia jakaa kokemuksia, kun todella luulin olevani ainoa :(
Voi ei... kuulostaa siltä, että olet kävelemässä samaa tuskaista polkua jota olen itse jo tallustellut 5 kuukautta!!
Korjausleikkaus tehtiin minulle spinaalissa - en tuntenut mitään. Vaikka leikkaus kestikin odotettua kauemmin ja spinaali alkoi jo hälvetä (pystyin liikuttamaan vähän jalanteriäni), niin en tuntenut yhtään mitään kun antoivat jotain muuta puudutusta vielä spinaalin tueksi.
Puolessa välissä leikkausta he tarjosivat myös jotain mikä olisi nukuttanut, mutta ne halunnut sitä.
Mulla paksua arpi kudosta poistettiin jostain en tiedä tarkalleen mistä. mm sisemmistä häpyhuulista rakennettiin osittain siltaa emätinsuuaukon ja peppuaukon väliin, siinä kun mulla oli synnytyksen jälkeen enää vajaa 2 cm, kun siinä pitäisi olla 4cm.
Synnytyksen jälkeen mulla oli sellainen n. 4cm pitkä (ainakin) eppari haava, josta nyt näkyy enää vajaa kaksi senttiä. Joten jotain siinäkin on tapahtunut... olisko se arpikudos poistettu juuri siitä... ja sit kun toi koko rakenne alapäässä on oikeanlainen eikä " auki oleva" .
En osaa vielä sanoa kuinka kauan kestää tää toipuminen, koska mulla tulee kaksi viikkoa täyteen vasta perjantaina. Vielä tää on aika inhottavaa. Varsinkin vessassa käynnit on ihan helvettiä. Mut en mielestäni ole läheskään niin kipeä kuin synnytyksen jälkeen.
Lääkäri sanoi, että voin varautua siihen, että vielä pari viikkoa voi aivan hyvin olla kipua. Ikäviä tuntemuksia voi olla pidempääkin.
Mä kans toivon, et tähän toipumiseen ei menis kolmea kuukautta eikä edes kahta. Silloin synnytyksen jälkeen kun ekat kaks oli ihan helvettiä ja sit seuraava jo vähän siedettävämpi ja sit kaks vikaa kuukautta meni ihan kohtuullisesti.
Tuntuu niin ikävältä, et suurin osa tästä äitiyslomasta on mennyt kärsimyksessä mikä osaltaan ottaa pois sitä ainutlaatuista hetkeä jonka voisi täysillä viettää lapsensa kanssa.
Jos haluat jutella lisää tai kaipaat vertaistukea niin voidaan vaihtaa sähköpostejakin jos haluat.
Tiedän täsmälleen kuinka ikäviä asioita joudut käymään lävitse ja se jo helpottaa kun tietää ettei ole ainoa.
Voima haleja lähetellen,
Iluvatar-76
jos teet potilasvahinkoilmoituksen niin todennäköisesti siitä alkaa monen vuoden taistelu jonka todennäköisesti häviät....Anteeksi pessimismi mutta omakohtaista kokemusta on alkaen vuodesta 2002 ja edelleen ketuttaa. Mulle siis tuli totaalirepeämä sulkijoihin jota ei huomattu kuin vasta 9 kk:tta synnytyksestä. Aikaa meni puoltoista vuotta ennenkuin korjattiin ja korjauksesta huolimatta pidätyskykyni on toooodella huono. Ja edelleen alapää näyttää siltä että kranaatti on sinne heitetty.... Tein potilasvahingosta ilmoituksen, odotin vuoden päätöstä joka oli kielteinen ja valitin lautakuntaan. Odotin taas vuoden ja sain kyllä sitten myönteisen päätöksen mutta ansionmenetyskorvaukset jätettiin vielä auki. Tein taas selvityksen ja sain kielteisen päätöksen. Vein asian lautakuntaan, kielteisenä tuli takasin vuoden odottelun jälkeen. Nyt sitten uusia lausuntoja metsästämässä ja mahd. edessä käräjöinti.... Aivan loputonta enkä usko " oikeutta" koskaan saavani. Tsemppiä kuitenkin!
En ole ollut tällä palstalla pitkään aikaan ja vasta kirjoitettuani ensimmäisen viestin huomasin, että olit kirjoittanut toiseenkin pinoon. Oot kyllä saanut kärsiä paljon tuskaa, mutta toivotaan että nyt paranet leikkauksesta hyvin!
Vaikka tätä ei muille toivoisi, niin itseäni auttaa kuulla etten ole ainoa. Jälkitarkastuksesta lääkäri kysyi, että olenko masentunut ja sanoin en, mutta pian olen jos haava ei parane..Mulla se on edelleen osittain auki ja verta tulee koko ajan, koska se ei ole kokonaan arpeutunut ja myös sitä arpikudosta on kehittynyt paljon, mikä täytyy myös poistaa haavan sisältä ja ulkoa. Vessassa en uskalla vieläkään pyyhiä, vaan suihkutan jo kolmatta kuukautta, koska siellä on se polyyppi ja haava osittain auki.
Tää oli mun eka synnytys, mutta jo alusta asti tiesin, että haavassa on jotain mätää kirjaimellisesti. Näytin haavaa aina neuvolassa, jossa sanottiin, että kyllä se paranee ja ensisynnyttäjällä kestää toipua epparista jne. kunnes menin terveyskeskukseen ja kävin yhden lausunnon ottamassa myös yksityisellä. Kauan on aikaa mennyt ja monta gynekäyntiä vailla toipenpiteitä, mutta nyt onneksi on aika leikkausaliin varattu. Yksi lääkäri myös sanoi, että harvoin tällaista sattuu..
Nyt onneksi pystyn istumaan, mutta ensimmäiset 2 kk en istunut ja seisominen kiristi niin paljon, etten pystynyt käymään vaunulenkillä kuin 5 min, kun oli pakko päästä lepuuttamaan haavaa. Ymmärrän täysin sanasi, jossa sanoit, että et ole pystynyt täysillä nauttimaan vauvasta, kun ei pysty tekemään kaikkea kuukausi tolkulla. Henkinen puoli on ottanut koville, kun kukaan ei aluksi näyttänyt tekevän mitään asian eteen, vaikka kaikki sanoivat, ettei sen " tuollaiselta kuulu näyttää" tai edelleen vuotaa jne.
Yksi lääkäri myös sanoi, että koska arpikudokseni on huonosti arpeutuvaa, niin voi olla, ettei eka leikkaus paranna, vaan voi olla toinenkin edessä. En tiedä jaksanko mennä leikkuukierteeseen, vaikka voihan se parantua.
Mulla ei ole kuin yksi sähköpostiosoite, jossa näkyy etu- ja sukunimi, joten voisin luoda uuden anonyymin osoitteen, kun en viitisi tänne palstalle laittaa omaa nimeä. Kiitos tuesta!!
Toivottavasti paranet hyvin ja pääset pian nauttimaan elämästä ilman tätä vaivaa! Kaikkea hyvää! Myös Joannalle, jonka tarina on ollut yhtä taistelua!
... Näköjään sullekin on sitten vain sanottu, et kaikki näyttää normaalilta ja kuuluu synnytyksen jälkeisiin maininkeihin vaikka totuus on aivan toista.
Aika huvittavaa suorastaa kun terveyskeskuksen lääkäri sanoi mulle kun kävin valittamassa, et joku on pielessä, et kaikki hyvin ja et näyttää just miltä pitää... kunnes sit neljännellä kerralla totes ettei olekaan ihan tyytyväinen. Sit se korjausleikkauslääkäri sanoi korjauksen jälkeen et nyt se näyttää siltä kuin sen pitää.
Niin ja näinhän mä itsekin sen ettei näytä siltä miltä pitäisi, mut jotenkin sitä ajatteli, et ehkä synnytyksen jälkeen paikat näyttää vähän erilaiselta... No nyt kun mut on parsittu kasaan niin voin todeta, ettei kyllä niin erilaiselta ku itte näytin.
No joka tapauksessa ajattelin kyllä ottaa yhteyttä siihen potilasasiamieheen, vaikkei juttu koskaan menis sitä edemmäs.
Monesti me suomalaiset vain valitetaan eikä koskaan tehdä asian eteen mitään, joten toivottavasti tää mun valitus jää sitten edes johonkin arkistoon ja tilastoihin...
Salamana.... jos haluat tosiaan jutella ihan kahden kesken niin voit laittaa mulle viestiä sähköpostiin wolfiina@hotmail.com.
Mikä on muuten polyyppi?
Missä sairaalassa olette synnyttäneet ja repeivätkö paikat oikein kunnolla synnytyksessä. Itse synnytin ekani ulkomailla ja olin jälkitarkastuksessa Suomessa ja gynekologi kehui, kuinka siistiä jälkeä on tehty. Nyt pelottaakin synnytys Suomessa kun olen kuullut monia huonoja kokemuksia Suomessa synnyttämisestä (kaverin pelottelua) ja kaveri sanookin, että synnytä toinenkin täällä ulkomailla. Kotona Suomessa kun haluaisin synnyttää. Kyllä se niin on, että täällä sitä kannetaan todella hyvää huolta kaikessa, Vaikka ei neuvolaa löydykkään niin asiat hoidetaan hienosti yksityisellä ja vakuutus korvaa, 10 % jää itselle maksettavaksi.