Lapsettomuudesta valittavat
Miksi et ole valmis adoptoimaan lasta ulkomailta?
Miksi lapsen pitää olla vauva?
Jos todella olet lapsirakas ja haluaisit enemmän kuin mitään olla vanhempi, miksi et adoptoi?
Oletko tietoinen siitä, että vanhemmuus ei ole helppoa joten käytätkö syynä sitä että adoptiolapsen kanssa on haastavaa? Tiedätkö, että oma lapsi voi olla erityislapsi tai vaikeasti vammainen joten koskaan ei tiedä mitä vanhemmuus tuo mukanaan?
Käytätkö sittenkin syynä odottamista tai prosessia paperityön kanssa? Mihin sinulla on kiire jos luonto ei suo omaa lasta?
Linkkisivujen lapset odottavat jotakuta ihmistä joka soisi heille elämän ja halun olla vanhempi. Ukrainassa on paha tilanne meneillään ja orpojen määrä kasvaa:
http://ukraineadopt.com/waiting-children.html
http://childrenofallnations.com/adoption-programs/europe/poland-adoption/#waiting
http://adoption.com/photolisting?page=1&search_type=region&range=Europe
Yllä muutama esimerkki viehättävistä lapsista jotka ovat Euroopassa ja tarvitsevat kipeästi kotia ja rakkautta. Miksi ette auta?
Maailmalla on järkyttävä määrä lapsia ilman kotia, vanhempia tai tulevaisuutta. Tiesittekö, että Euroopan alueella useissa maissa on kokonaisia sisarusparvia vailla perhettä?
Jokainen joka tuntee piston sydämessään haluaa vain itsekkäistä syistä lapsen. Minä adoptoisin ja aion adoptoida eikä lapsen tarvitse olla vauva.
Lapset odottavat. Odotatko sinäkin jotain mikä ei koskaan tapahdu ja kostat lapsettomuutesi sillä ettet auta? Silloin luonto on valinnut kohdallasi oikein.
Kommentit (9)
No hohhoijaa.. et taida tietää kuinka hankalaa lapsen adoptoiminen ulkomailta on?
enkä tiedä, kuinks jalo teko lapsen repinen juuriltaan on kun monessa lähtömaassa olot ovat parantuneet.
Yhtä hyvin voisi kysyä, että miksi helposti lapsia saavat eivät adoptoi, vaan itsekkäästi hankkivat oman.
Oletko 4 täysin tolvana? Aika itsekästä ajatella noin mutta huomaa kyllä, että negatiivisuus siellä puhuu.
Sanoja mutta ei tekoja ja helppo syytellä muita.
Vaikeus sen asian sitten määrittelee? Et tajua vanhemmuudesta ainakaan yhtään mitään jos pidät sitä helppona. Jos jotain haluaa saada niin ei sen mitään helppoa kuulu ollakaan. Adoptio mahdollistaa lapsen saannin mutta jos ei siihenkään ole valmis niin ole ilman lasta sitten. Ei ole mistään jaloudesta kyse vaan rakkaudesta kun antaa lapselle kodin. Lapsi oppii kyllä kielen.
Mahtaako ap edes tietää, paljonko adoptio maksaa? Ei köyhille...
No ehkä on aika muutenkin unohtaa lapsentekotoiveet jos mies lähestyy viittäkymppiä eikä ole ensimmäistäkään. Tämä on ihan omaa syytäsi miehen valinnalla, ei kenenkään muun tai järjestelmän. Älytöntä tukea jotain mummo-ja pappavanhemmuutta.
En täytä adoptiokriteerejä. Siksi en adoptoi.
Tuolla samalla periaatteella pitäisi kannustaa kaikki lasta haluavia adoptoimaan, kun mietitään maailman ylikansoittumista yms.
Adoptioon liittyy myös monia eettisiä ongelmia, esim. Afrikassa lapsia kidnapataan ja myydään adoptioon, ja Kiinassa vanhemmilta ostetaan adotiolapsia. Kyse on siis puhtaasta ihmiskaupasta, ja me perinteiset länsimaiset ihmiset kuvittelemme tekevämme adoptiolla jonkinlaisenn suurisydämisen teon. Suomessa puolestaan adoptioon tulee vuosiattain n. 50 lasta, joista suurin osa menee lähisukulaiselle adoptioon.
Myös lukuisat sairaudet voivat estää adoption ulkomailta, ja adoptio ylipäätään on hyvin pitkä ja kallis prosessi, jokaa vaatii ihmiseltä sekä henkisesti että materiaalisesti enemmän kuin normaali lapsen saanti aina. Adoptoidun lapsen kotiinsaamisen ihanuus ei aina olekaan itsestäänselvyys, sillä et ole voinut olla mukana raskaus- ja syntymäprosessissa jotka valmentavat normaalisti vanhemmuuteen. Lähes kaikilla pariskunnilla on myös pitkä tausta lapsettomuushoitojen ja osalla keskenmenojenkin parissa, jotka varmasti hankaloittavat sopeutumista vanhemmaksi. Kun kymmenen vuotta on käsitelty sitä omaa lapsettomuutta, niin ei luonnollisesti olekaan helppo nakki ryhtyä vanhemmaksi. Suomessa adoptoida saa myös ainoastaan lapsettomuudesta kärsivä pariskunta, ja lapsettomuushoidot lopettanut sellainen. Lapsettomuushoidoista luopuminenkin voi olla raskas prosessi.
Suomessa adptoidaan varsin hyvin ja jonot ovat pitkiä. Normaali adotiolapsen odotusaika on useampi vuosi, ja useimmat pariskunnat karsiutuvat lähtökriteereissä pois. Sinänsä koen kyllä huvitusta siitä, että joku on huolissaan adoption vähyydestä, kun adoptiovanhempia on Suomessa enemmän tarjolla kuin adoptoitavia. Mutta joo, ajattelin minäkin noin 15-vuotiaana, kun en tiennyt yhtään mitään adoptiosta (enkä ylipäätään elämän monista käänteistä ja aikuisuudesta). Nyt onneksi tulossa oma pienokainen maailmaan pitkän odotuksen jälkeen!
No, lukaisepa adoption kriteerit tse, niin ymmärrät, että se ei todellakaan ole helpoin tie. Itse tilanteessa, jossa miehellä ikää jo 47v, aviossa ollaan oltu vasta vuosi. Sopivat maat siis vähissä eikä saataisi pientä lasta. neuvonnan ja odotusaajan puitteissa mies olisi jo yli 50 ja on tiukat kriteerit lapsen ja vanhemman ikäerosta ms.