Sain sitten raivarin
Mies jutteli päivät pitkät mukavia, flirttaili ja sellaista. Siis päivittäin ja ison osan päivästä. On kehunut ulkonäköä ja puhunut kropastakin ihan positiiviseen sävyyn. Siis minun.
Tähän väliin huomautus, ettei tyyppi ole mikään peluri, ei ole ihan niin korkealla tasolla ja ylipainoakin on.
Sivulauseessa otti kuitenkin puheeksi toisen naisen ja silloin minulla napsahti. Jotenkin minulle on liikaa se, että ensin kehutaan ja ollaan niin mukavaa minulle, ja täysin puskista puhutaan toisesta naisesta vielä mukavampaan sävyyn.
En ymmärrä itseäni. En alkuunkaan. Enhän ole edes ihastunut.
En sitten pyytänyt mitään neuvoa, vaan kerroin vain tämän tänne. Kun nämä av:n kommentithan tiedetään...
Kommentit (18)
Siis millainen oli ollut tuttavuutenne tätä ennen? Mullakin tuollainen kokemus, siis ensin oikein lirkutellaan, sitten yks kaks ei mitään, kun minä oikein odotin, että saan elämäni suhteen. Se oli siis niin kamalla, etten ole toipunut vieläkään. Haluaisin miehestä eroon, mutta en pääse, kun mulla on tunteita! Ihan kauheaa. Mä en siis tuu tuomitsemaan mitään, mitä sä kerrot :)
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 20:04"]Siis millainen oli ollut tuttavuutenne tätä ennen? Mullakin tuollainen kokemus, siis ensin oikein lirkutellaan, sitten yks kaks ei mitään, kun minä oikein odotin, että saan elämäni suhteen. Se oli siis niin kamalla, etten ole toipunut vieläkään. Haluaisin miehestä eroon, mutta en pääse, kun mulla on tunteita! Ihan kauheaa. Mä en siis tuu tuomitsemaan mitään, mitä sä kerrot :)
[/quote]
No se tässä onkin ehkä nolointa, mutta ihan kaveruudesta ollaan puhuttu eikä ukko ole ihan minun tyyppiäni 110 %...... Luonne on oikein hyvä mutta ulkonäkö ja eräs toinen asia eivät ole ihan sitä mistä minä sytyn. Mutta jotenkin se että jos ulkonäkööni "kajotaan" huonosti ilmaistuna.. Se on minulle sen verran henkilökohtainen asia että silloin jotenkin... En osaa edes selittää.
Siis jos mies kehuu minulle ulkonäköäni niin se on minulle ikään kuin merkki... Kelpaisit minulle.. Ja sitten yhtäkkiä täysin puskista puhutaan vielä mukavampaan sävyyn toisesta naisesta. Eli se viestittää minulle että kelpaisit muuten, mutta tämä toinen on sata kertaa parempi ja haluan sinun tietävän sen. Suuttumus ei ota laantuakseen... Olen omituinen... Varmaan kaikkien mielestä...
Jotenkin ei enää edes tee mieli jatkaa samalla tavalla. Yhteydenpitoa. Joku mättää.
Omituinen olo. En ole ihastunut mutta jotenkin syvästi loukkaantunut. Eihän minun kai pitäisi välittää? En tiedä. Myönnän että hän vaikutti mielestäni vähän ihastuneelta jossain vaiheessa. Ja mielestäni ulkonäön kehuminen on liian henkilökohtaista. Itselleni se ei ole platonista, paitsi jos kehun naisia. Ei vain tuntuisi luontevalta kehua miestä tyyliin "oho, oletpas viehättävän näköinen ;D" ja silti laittaa hänet kaverikuplaan?
Kun sitten taas ymmärrän että vanhojen ystävysten kanssa voi kehaista ilman mitään sen suurempaa. Milemmat tuntevat toisensa. Tässä vaiheessa me EMME tunne niin hyvin toisiamme. Siksi ulkonäön kehuminen ei mielestäni ole platonista tässä kohtaa.
Sitä kutsutaan mustasukkaisuudeksi.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 22:00"]Sitä kutsutaan mustasukkaisuudeksi.
[/quote]
Mutta se tuntuu oudolta koska en tunne sellaista vetoa... Luonne on, kuten sanoin oikein hyvä ja itselleni sopiva mutta ulkonäkö ei ole ihan sitä mistä miehessä sytyn. Siksi en ymmärrä mustistelua...
On luienut jonkun tyhmän rules-kirjan tai kuunnellut ääliökaverin neuvoja.
MIEHET, ÄLKÄÄ KÄYKÖ PELAAMAAN. SE ON AIVAN VITUN ÄRSYTTÄVÄÄ. MULTA SAATTE MONOA HETI.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 22:06"]On luienut jonkun tyhmän rules-kirjan tai kuunnellut ääliökaverin neuvoja.
MIEHET, ÄLKÄÄ KÄYKÖ PELAAMAAN. SE ON AIVAN VITUN ÄRSYTTÄVÄÄ. MULTA SAATTE MONOA HETI.
[/quote]
En tahtoisi ajatella häntä pelurina, hän ei ole todellakaan valtavirran maun mukainen. Itsekään en ole ihastunut. Silti... Silti tuntuu paskalta. Toivonpa että toinen nainen löytää paremman ja mies jää nuolemaan näppejään. Tällä hetkellä en toivo mitään hyvää.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 22:27"]Mitä helkkaria :D huutis
[/quote]
Huutis? Öm...
Keskusteleeko tässä joku yks tyyppi yksinään?
Ai että kaverimiesten ei sovi sanoa mitään positiivista ulkonäöstä? No mulla on sitten ihan omituinen kaveripiiri, kun siinä voi miehetkin sanoa naiselle, että oho, oot leikannu tukan, onpa hyvännäkönen. Tai että noi housut sopii sulle tosi hyvin. Tai että kyllä näkee että oot urheillut säännöllisesti, alat olla tosi timmissä kunnossa. Ja ihan ilman flirttailua voi toiselle sanoa kohteliaisuuksia. Ja voi myös kehua jotain toista naista, eikä tulisi mieleenkään vetää mitään herneitä nenään.
Oot sä ap aika kummallinen.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 19:53"]Enhän ole edes ihastunut.
[/quote]
Sittenhän tuo tapahtunut on ihan yhdentekevä sinulla.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 22:03"]
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 22:00"]Sitä kutsutaan mustasukkaisuudeksi. [/quote] Mutta se tuntuu oudolta koska en tunne sellaista vetoa... Luonne on, kuten sanoin oikein hyvä ja itselleni sopiva mutta ulkonäkö ei ole ihan sitä mistä miehessä sytyn. Siksi en ymmärrä mustistelua...
[/quote]
Jossain mielessä voisi ajatella, että mustasukkaisuus on paljon laajempi tunne kuin mihin käyttöön sitä käsitteenä on rajattu. Joku mies joskus tunnusti, että ensimmäinen reaktio kun näkee tuntemattoman, raskaana olevan naisen on mustasukkaisuus. Että kuka piru tuonkin jo vei. Vaikkei mitään mielenkiintoa herättäisi kyseinen nainen itsessään.
Mutta mun mielestä tässä on enemmän kysymys ihan siitä, että tunnereaktiot joskus saavat voimansa siitä, miten suuri ristiriita vallitsee odotuksen ja toteutuman välillä. Jos odottaa hyvää ja saa pahaa, suuttuu ja pettyy rajusti. Jos se vielä tulee ihmiseltä, jota pidät itseäsi alempana (=et syttynyt hänen ulkonäöstään, joten katsoit olevasi häntä parempi saalis), mukaan tulee loukkaantuminen: mikä sinä olet minua nöyryyttämään. Ristiriitaa lisää hämmennys - miksi minua kehnompi kuvittelee voivansa kääntyä minua ylemmäs/alemmas. Jos pidät toista naista itseäsi ylempänä, koet että sinua on hassutettu ja olit vain välipalaviihdettä, joten sinulla ja ajallasi ja ehkä myös asemallasi muiden silmissä on leikitelty. Jos taas pidät häntä itseäsi huonompana, olet vihainen, koska toinen on valehdellut sinulle olevansa parempaa laatua kuin itsekin tiesi olevansa. Ehkä hän suorastaan vihjaa, että hän on koko ajan puhunut sinulle kuin äidilleen, imarrellakseen ja saadakseen siitä nostetta itsetunnolleen, ja että sinun tunteesi eivät ole tilanteessa näytelleet mitään osaa.
Tai sitten suuttumuksesi on hyvinkin moraalista laatua. Et itse menisi kohtelemaan noin typerästi ketään, ja olet nyt ehkä vihainen siitäkin, että olet mennyt pitämään toista ihmisenä, vaikka tämä ei sitä olekaan. Mukana voi siis olla myös pettymystä itseesi.
Ota siitä sitten selvä...
Ja kyllä tarkoitus olisi jatkaa yhteydenpitoa, kunhan päästään yhteisymmärrykseen. Silti sisälläni kiehuu...