Reborn-nukke

Ihania nukkeja, ostaisin jos olisi rahaa ❤

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs siinä, meneehän tuo harrastuksesta siinä missä joku muukin, jos pysyy todellisuus mielessä. Joskus katsoin jonkun ulkomaalaisen dokkarin, jossa jollain meni homma vähän yli, kun alkoi pitää sitä nukkea oikeana vauvana ja toimia sen mukaisesti.

Siinäpä se, missä kulkee harrastuksen ja todellisuuden hämärtymisen raja.

Onhan tuokin hänelle aika ahdistavaa kun pitää hävetä, että jos oma isä tulee vastaan. Luulisi hänen muutenkin tuttuja kaihtavan vaunulenkeillään.

Eihän nuoren ihmisen harrastuksen sellaista pitäisi olla.

Jotain on silloin siinä harrastuksessa pielessä tai outoa.

Missä kulkee raja onko terapiaa vaativa asia vai vain harrastus.

Yleisemmin silloin on jotain pielessä itse kulttuurissa. Suomalainen kulttuuri varsinkin on kovin herkästi toisia tuomitseva ja jyrkkä. Jos jonkun tekemiset poikkeaa vähääkään "normaalista", niin heti ollaan tuomitsemassa ja oudoksumassa. En siis yhtään ihmettele, että näitä reborn nukkeja harrastavat ihmiset ovat arkoja menemään ulos. Kuitenkin kyseessä on täysin harmiton harrastus.

Mielummin ottaisin lisää näitä reborn harrastajia, kuin alkoholin ja huumeiden kittajia, jotka tuolla oksentelee pitkin katuja, kuseskelee mihin sattuu, ajaa päissään ja tappelevat keskenään.

Tuomitsemmeko me Suomessa toisia ihmisiä jotenkin herkemmin kuin muissa kulttuureissa? Ranskalaiset naiset pysyvät hoikkina valtavan paineen takia, jos eivät pysy, ovat täysin hyljeksittyjä, Saksassa naapurit voivat tulla itsestään selvästi huomauttamaan, jos naapurin pihassa on jokin asia heidän mielestään jotenkin rempallaan, Japanissa tehdään itsemurha, jos on aiheutettu häpeää perheelle. Varmasti on suvaitsevaisempiakin paikkoja kuin Suomi, ei siinä mitään, mutta kyllä monessa muussa "sivistysvaltiossa" sosiaaliset säännöt ovat paljon tiukempia kuin täällä.

- ohis -

Itseasiassa kyllä. Suomalaiset ovat todella tuomitsevia, mutta täällä se ei ole niin suoranaista. Vai luuletko, että ihan tyhjästä on suomalaisten mielenterveysongelmat tulleet ja miten paljon täälläkin syö ihmiset masennuslääkkeitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti, voisitko kiinnostua naisesta, joka Tinder-profiilissa kertoo harrastavansa nukenhoitoa? Tai miehestä?

Kuinka moni mies leikkii aikuisena vielä legoilla, keräilee figuureja, katsoo animea, lukee mangaa, leikkii kaiken maailman kauko-ohjattavilla vempeleillä?

...mutta jos nainen hoivaa nukkea, niin tämä on outoa? 

Legojen kokoaminen, figuurien keräily yms. on kuitenkin sellainen harrastus josta voi ihan julkisesti puhua, niitä voi esitellä muille avoimest. Sitä ei tarvitse salailla ja hävetä. Legoihin tuskin tulee noin intiimiä tunnetta ja "hoitoviettiä" kuin reborn-nukkeihin.

Legot ja muut vastaavat ovat vain palikoita ja jotain kuvia. Kukaan niistä kiinnostunut ei kuvittele mitään muuta.

Tämä nukke on on todellä elävästi oikean vauvan näköinen. Siinähän ei ole tarkoitus vain leikkiä vaan todella uskottelevat hoitavansa oikeata vauvaa. He voivat alkaa kuvitella ihan muuta kuin vain leikkimistä nukeilla. Tämä pitää käsittää, että totuuden, toiveen ja kuvitelman raja voi ylittyä ihmismielessä.

Nukkien keräily ja nukkien historiasta kiinnostuminen esimerkiksi aikuisella ihmisellä on ihan hyväksyttävää ja ei tuota häpeää.

Se on on ihan eri asia kuin tämä reborn-hoivaaminen, jossa mielestäni liikutaan hiukan arveluttavissa vesissä.

Reborn-harrastuksen sisälle mahtuu monenlaista harrastajaa. Kaikki eivät hoivaa, eivätkä pidä nukkeja "elävinä" edes mielikuvituksessaan. Keräilijät hankkivat nimekkäiden taiteilijoiden töitä, toisille nuket ovat kauniita koristeita vaikkapa lavasteeksi suvun perintökehtoon. Osa valmistaa nukkeja tai niiden vaatteita myyntiin, vaikka ei itse nukeista sen enempää välitäkään. Reborn-nukkeja voi nähdä elokuvissa ja tv-sarjoissa useammin kuin uskottekaan, ja niitä valmistetaan kymmenittäin neuvola- ja sairaalakäyttöön.

Myös se parjattu vauvanuken hoivaaminen voi olla tärkeä juttu esimerkiksi kehitysvammaiselle, joka tahtoisi lapsen muttei voi oikeaa saada, tai niin nuorelle, ettei perheen perustaminen ole vielä ajankohtainen. "Kotileikki" vauvanuken kanssa voi olla myös terapeuttinen juttu. Ei siitä ole muille vahinkoa, viaton harrastushan se lopulta on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti, voisitko kiinnostua naisesta, joka Tinder-profiilissa kertoo harrastavansa nukenhoitoa? Tai miehestä?

Kuinka moni mies leikkii aikuisena vielä legoilla, keräilee figuureja, katsoo animea, lukee mangaa, leikkii kaiken maailman kauko-ohjattavilla vempeleillä?

...mutta jos nainen hoivaa nukkea, niin tämä on outoa? 

Legojen kokoaminen, figuurien keräily yms. on kuitenkin sellainen harrastus josta voi ihan julkisesti puhua, niitä voi esitellä muille avoimest. Sitä ei tarvitse salailla ja hävetä. Legoihin tuskin tulee noin intiimiä tunnetta ja "hoitoviettiä" kuin reborn-nukkeihin.

Legot ja muut vastaavat ovat vain palikoita ja jotain kuvia. Kukaan niistä kiinnostunut ei kuvittele mitään muuta.

Tämä nukke on on todellä elävästi oikean vauvan näköinen. Siinähän ei ole tarkoitus vain leikkiä vaan todella uskottelevat hoitavansa oikeata vauvaa. He voivat alkaa kuvitella ihan muuta kuin vain leikkimistä nukeilla. Tämä pitää käsittää, että totuuden, toiveen ja kuvitelman raja voi ylittyä ihmismielessä.

Nukkien keräily ja nukkien historiasta kiinnostuminen esimerkiksi aikuisella ihmisellä on ihan hyväksyttävää ja ei tuota häpeää.

Se on on ihan eri asia kuin tämä reborn-hoivaaminen, jossa mielestäni liikutaan hiukan arveluttavissa vesissä.

Mutta tuo on kulttuuriasia. Kaikki leikit, mitä miehet ovat leikkineet lapsina on "hyväksyttyjä", mutta taas naisten leikit, varsinkin nukeilla leikkiminen katsotaan taas oudoksi. Että miehet saavat ylläpitää ja ruokkia sisäistä lastaansa legoilla aikuisena, mutta naisen pitää olla aikuinen ja unohtaa sisäinen lapsensa?

Onko sinusta myös arvelluttavaa, kun aikuiset miehet pelaavat noita väkivaltapelejä, jotka ovat todella lähellä todellisuutta? Tarkoittaako, että he ovat jotenkin outoja, vinkahtaneita tai pakkomielteisiä väkivaltaan? Ja jos ei, niin miksi jälleen miesten pelit, leikit ja vempeleet ovat hyväksyttäviä, mutta ei naisten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

P e d a r e i l l e kiva lelu.

Siksi en hyväksy.

Myöskin tuli tästä sellainen -filia-fiilis, siis kuinka pitkälle nää pewwot vie tuon leikkinsä suljettujen ovien ja ikkunoiden takana? Leikkivätkö uuden nuken kohdalla synnytystä, ”imettävätkö” niitä ja saavatko niiden pusuttelusta seksluontoista mielihyvää?

Onko kukaan kysynyt?

Sori, mutta sullahan tuli itselläsi tuommoisia ajatuksia mieleen jonkun nukesta... että oletkos itse "vähän" pervo?

Ja siis nuo nuket maksaa satasia tai jopa tuhansia, joten tuskin kukaan niitä kohtelee ihan miten sattuu.

Siis mitä väärää siinä on, jos ped ar i käyttää tuollaista nukkea omiin tarpeisiinsa? Kyseessä on ESINE, ihan sama asia kuin tekovagina,dildo tai seksinukke. Näiden avulla jokainen voi toteuttaa seksuaalisuuttaan satuttamatta ketään. Minusta todella hieno asia. En näe mitään väärää myöskään siinä, jos joku tuntee seksuaalista halua eläimiin ja toteuttaa halujaan pehmolelun kanssa.

Ennen oli kaalimaan kakaroita, muistaako joku näitä nukkeja. Niitä hoidettiin kuin oikeita vauvoja.

Jossain ulkomailla oli kauppa missä niitä myytiin ja kaupan työntekijä vaihtoi nukeille tietyin väliajoin asentoa ettei ne vaan väsy kun koko ajan samassa asennossa raukat joutuivat siellä kaupassa olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs siinä, meneehän tuo harrastuksesta siinä missä joku muukin, jos pysyy todellisuus mielessä. Joskus katsoin jonkun ulkomaalaisen dokkarin, jossa jollain meni homma vähän yli, kun alkoi pitää sitä nukkea oikeana vauvana ja toimia sen mukaisesti.

Siinäpä se, missä kulkee harrastuksen ja todellisuuden hämärtymisen raja.

Onhan tuokin hänelle aika ahdistavaa kun pitää hävetä, että jos oma isä tulee vastaan. Luulisi hänen muutenkin tuttuja kaihtavan vaunulenkeillään.

Eihän nuoren ihmisen harrastuksen sellaista pitäisi olla.

Jotain on silloin siinä harrastuksessa pielessä tai outoa.

Missä kulkee raja onko terapiaa vaativa asia vai vain harrastus.

Yleisemmin silloin on jotain pielessä itse kulttuurissa. Suomalainen kulttuuri varsinkin on kovin herkästi toisia tuomitseva ja jyrkkä. Jos jonkun tekemiset poikkeaa vähääkään "normaalista", niin heti ollaan tuomitsemassa ja oudoksumassa. En siis yhtään ihmettele, että näitä reborn nukkeja harrastavat ihmiset ovat arkoja menemään ulos. Kuitenkin kyseessä on täysin harmiton harrastus.

Mielummin ottaisin lisää näitä reborn harrastajia, kuin alkoholin ja huumeiden kittajia, jotka tuolla oksentelee pitkin katuja, kuseskelee mihin sattuu, ajaa päissään ja tappelevat keskenään.

Tuomitsemmeko me Suomessa toisia ihmisiä jotenkin herkemmin kuin muissa kulttuureissa? Ranskalaiset naiset pysyvät hoikkina valtavan paineen takia, jos eivät pysy, ovat täysin hyljeksittyjä, Saksassa naapurit voivat tulla itsestään selvästi huomauttamaan, jos naapurin pihassa on jokin asia heidän mielestään jotenkin rempallaan, Japanissa tehdään itsemurha, jos on aiheutettu häpeää perheelle. Varmasti on suvaitsevaisempiakin paikkoja kuin Suomi, ei siinä mitään, mutta kyllä monessa muussa "sivistysvaltiossa" sosiaaliset säännöt ovat paljon tiukempia kuin täällä.

- ohis -

Itseasiassa kyllä. Suomalaiset ovat todella tuomitsevia, mutta täällä se ei ole niin suoranaista. Vai luuletko, että ihan tyhjästä on suomalaisten mielenterveysongelmat tulleet ja miten paljon täälläkin syö ihmiset masennuslääkkeitä?

No en tiedä johtuvatko surulliset masennusluvut ym. suoranaisesta tuomitsevuudesta, siis että sanoa töräyteltäisiin jotain rumaa vastaantulijoille. Eiköhän taustalla ole ennemminkin sota-ajan traumoja, kun on hemmetti vaan pakko selviytyä päivästä toiseen pelossa ja raskaassa työssä, ei siinä ehdi ajatella miltä tuntuu. Ja lapset on tehty työntekijöiksi, nostamaan kansakunta uuteen kukoistukseen, kasvamaan siinä sivussa. Kyllähän suomalaisten elämää on leimannut aikamoinen ilottomuus ja ankaruus ja lapset ovat kokeneet olevansa lähinnä taakka. Jos nyt vertaa vaikka monien muiden maiden keskustelukulttuuriin, niin Suomessahan hämmästyttävän vähän otetaan lapsia mukaan keskustelemaan, kuunneltaisiin heidän ajatuksiaan. (Hysteerinen curling-vanhemmuus on minusta asia ihan erikseen, siinähän lapsia ei oteta mukaan, vaan eristetään heidät omaan viihtymiskuplaansa, jossa heitä palvellaan.) 

Kun kirjoitin muiden maiden tuomitsevuudesta, se ehkä johtuu siitä, että sillä haetaan yhteistä hyvää. On naapuruston etu, ettei jonkun pihan ole kuin tunkio, on suvun kaikkien jäsenten etu, ettei yksi nolaa kaikkia tms. Suomessa kaikkinainen yhteen hiileen puhaltaminen on vähäisempää, olemme itseriittoisia yksilöitä, mutta kun emme oikeasti olekaan kaiken pöhinän alla, masennumme. Enemmän meitä siis ehkä vaivaa sellainen mihinkään kuulumattomuuden tunne, ei se, että joku joskus tuomitsee. Se, että joku joskus sanoisikin, että "hei, ei noin kannata tehdä, eikö voisi tehdä vaikka näin, autan sinua" olisi monelle suomalaiselle suorastaan inhimillisen lempeä kommentti, kun kerrankin joku edes huomaa.

- edelleen ihan ohis-

Vierailija kirjoitti:

Parempi harrastus tuo on, kuin esim. kaupungin juoppojen ja hörhöjen kanssa hengailu sekä nuorisorikollisuus.

Aha, ja mitään muuta ei ole siinä välissä.

Tuo on sama perustelu, kun naiset sanovat: Se on hyvä mies kun ei ainakaan lyö.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni varsinkin jos nuorilla on vauvatuntemuksia niin parempi, että hankkivat tuollaisen nuken ja hoivaavat sitä ollessaan vielä 18v, kuin että tekevät noin nuorena ihan oikean vauvan. On se nuken hoitaminen paljon helpompaa, kuin oikean vauvan.

Eikä minua haittaa se, että he työntelevät rattaita ja nukkeja kaupungilla. Tottakai jos käyttävät julkisia, niin sitten on väärin koska ainakin täälläpäin julkisissa on aina yhdet rattaat mukana, mutta jos käyvät ulkona ja eivät muuten sinällään vie tilaa, niin ei haittaa.

Ihmiset käsittelevät omia traumoja, tyhjyydentunnetta jne. eri tavoilla. Mielestäni tämä on todella harmiton tapa ohjata oma hoivavietti johonkin. En itse koskaan ostaisi kyseistä nukkea, mutta eipä se minua haittaa, että muut niin tekevät.

Paljon haitallisempana minä koen kaiken yliseksualisoinnin, jota kadulla näytetään ja joka luukusta tungetaan sisälle.

Samaa mieltä. Nuken hankkimisen ja sen rattaissa työntelyn takana voi olla myös muita syitä kuin pelkkä hoivavietti. Moni kokee jäävänsä jostakin paitsi, kun some tulvii ihania vauvajuttuja, merkkituotteita ja kaikenlaista söpöä. Ilman omaa vauvaa et voi ikinä hankkia mitään sellaista kuin korkeintaan jollekulle vauvalahjaksi, ja nykypäivänä ei lapsen saaminen ole välttämättä automaattisesti mahdollista. Raha- ja työtilanne, parisuhdetilanne, ympäristön tilanne, hedelmällisyystilanne jne vaikuttavat kaikki asiaan. Dokumentin tytöt katselivat kaupoissa niitä asioita, joita samanikäiset nuoret vanhemmat hankkivat ja valikoivat, ja heille tämä harrastus tuo iloa elämään. Mitä se keneltäkään vie pois?

Vauvanukke voi myös lievittää lapsettomuuden tuskaa ihan olemassaolollaan. Se on hellyttävä ja halattava, sen sylissä pitäminen voi rauhoittaa samaan tapaan kuin painopeitto tai lapsille myytävät paino-pehmolelut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti, voisitko kiinnostua naisesta, joka Tinder-profiilissa kertoo harrastavansa nukenhoitoa? Tai miehestä?

Kuinka moni mies leikkii aikuisena vielä legoilla, keräilee figuureja, katsoo animea, lukee mangaa, leikkii kaiken maailman kauko-ohjattavilla vempeleillä?

...mutta jos nainen hoivaa nukkea, niin tämä on outoa? 

Legojen kokoaminen, figuurien keräily yms. on kuitenkin sellainen harrastus josta voi ihan julkisesti puhua, niitä voi esitellä muille avoimest. Sitä ei tarvitse salailla ja hävetä. Legoihin tuskin tulee noin intiimiä tunnetta ja "hoitoviettiä" kuin reborn-nukkeihin.

Legot ja muut vastaavat ovat vain palikoita ja jotain kuvia. Kukaan niistä kiinnostunut ei kuvittele mitään muuta.

Tämä nukke on on todellä elävästi oikean vauvan näköinen. Siinähän ei ole tarkoitus vain leikkiä vaan todella uskottelevat hoitavansa oikeata vauvaa. He voivat alkaa kuvitella ihan muuta kuin vain leikkimistä nukeilla. Tämä pitää käsittää, että totuuden, toiveen ja kuvitelman raja voi ylittyä ihmismielessä.

Nukkien keräily ja nukkien historiasta kiinnostuminen esimerkiksi aikuisella ihmisellä on ihan hyväksyttävää ja ei tuota häpeää.

Se on on ihan eri asia kuin tämä reborn-hoivaaminen, jossa mielestäni liikutaan hiukan arveluttavissa vesissä.

Mutta tuo on kulttuuriasia. Kaikki leikit, mitä miehet ovat leikkineet lapsina on "hyväksyttyjä", mutta taas naisten leikit, varsinkin nukeilla leikkiminen katsotaan taas oudoksi. Että miehet saavat ylläpitää ja ruokkia sisäistä lastaansa legoilla aikuisena, mutta naisen pitää olla aikuinen ja unohtaa sisäinen lapsensa?

Onko sinusta myös arvelluttavaa, kun aikuiset miehet pelaavat noita väkivaltapelejä, jotka ovat todella lähellä todellisuutta? Tarkoittaako, että he ovat jotenkin outoja, vinkahtaneita tai pakkomielteisiä väkivaltaan? Ja jos ei, niin miksi jälleen miesten pelit, leikit ja vempeleet ovat hyväksyttäviä, mutta ei naisten?

Olet ihan oikeassa, samaa mieltä. Suomessa on vieläkin paljon kovemmat odotukset naisille kuin miehille esim aikuisuuden ja vanhemmuuden suhteen. Se mikä on miehille normaalia, ei ole sitä naisille. Kulttuuristahan se kertoo. Ahdasmielistä ajatella, ettei nainen saisi tällaista harrastaa tai jos harrastaakin, niin naisessa on jotain vikaa. Legoissa ei sen sijaan ole mitään lapsellista. :)

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti, voisitko kiinnostua naisesta, joka Tinder-profiilissa kertoo harrastavansa nukenhoitoa? Tai miehestä?

Kuinka moni mies leikkii aikuisena vielä legoilla, keräilee figuureja, katsoo animea, lukee mangaa, leikkii kaiken maailman kauko-ohjattavilla vempeleillä?

...mutta jos nainen hoivaa nukkea, niin tämä on outoa? 

Legojen kokoaminen, figuurien keräily yms. on kuitenkin sellainen harrastus josta voi ihan julkisesti puhua, niitä voi esitellä muille avoimest. Sitä ei tarvitse salailla ja hävetä. Legoihin tuskin tulee noin intiimiä tunnetta ja "hoitoviettiä" kuin reborn-nukkeihin.

Legot ja muut vastaavat ovat vain palikoita ja jotain kuvia. Kukaan niistä kiinnostunut ei kuvittele mitään muuta.

Tämä nukke on on todellä elävästi oikean vauvan näköinen. Siinähän ei ole tarkoitus vain leikkiä vaan todella uskottelevat hoitavansa oikeata vauvaa. He voivat alkaa kuvitella ihan muuta kuin vain leikkimistä nukeilla. Tämä pitää käsittää, että totuuden, toiveen ja kuvitelman raja voi ylittyä ihmismielessä.

Nukkien keräily ja nukkien historiasta kiinnostuminen esimerkiksi aikuisella ihmisellä on ihan hyväksyttävää ja ei tuota häpeää.

Se on on ihan eri asia kuin tämä reborn-hoivaaminen, jossa mielestäni liikutaan hiukan arveluttavissa vesissä.

Mutta tuo on kulttuuriasia. Kaikki leikit, mitä miehet ovat leikkineet lapsina on "hyväksyttyjä", mutta taas naisten leikit, varsinkin nukeilla leikkiminen katsotaan taas oudoksi. Että miehet saavat ylläpitää ja ruokkia sisäistä lastaansa legoilla aikuisena, mutta naisen pitää olla aikuinen ja unohtaa sisäinen lapsensa?

Onko sinusta myös arvelluttavaa, kun aikuiset miehet pelaavat noita väkivaltapelejä, jotka ovat todella lähellä todellisuutta? Tarkoittaako, että he ovat jotenkin outoja, vinkahtaneita tai pakkomielteisiä väkivaltaan? Ja jos ei, niin miksi jälleen miesten pelit, leikit ja vempeleet ovat hyväksyttäviä, mutta ei naisten?

Tässä ei ollut nyt kyse nais/mies vastaanasettelusta vaan tosiasioista.

Miehet eivät kiinny legoukkeleihinsa, syötä, pue ja ala hoivata niitä.

Eikä ostele niille oikeita autoja.

Legoukkelit ovat legoukkeleita, ei lapsen korvikkeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti, voisitko kiinnostua naisesta, joka Tinder-profiilissa kertoo harrastavansa nukenhoitoa? Tai miehestä?

Kuinka moni mies leikkii aikuisena vielä legoilla, keräilee figuureja, katsoo animea, lukee mangaa, leikkii kaiken maailman kauko-ohjattavilla vempeleillä?

...mutta jos nainen hoivaa nukkea, niin tämä on outoa? 

Legojen kokoaminen, figuurien keräily yms. on kuitenkin sellainen harrastus josta voi ihan julkisesti puhua, niitä voi esitellä muille avoimest. Sitä ei tarvitse salailla ja hävetä. Legoihin tuskin tulee noin intiimiä tunnetta ja "hoitoviettiä" kuin reborn-nukkeihin.

Legot ja muut vastaavat ovat vain palikoita ja jotain kuvia. Kukaan niistä kiinnostunut ei kuvittele mitään muuta.

Tämä nukke on on todellä elävästi oikean vauvan näköinen. Siinähän ei ole tarkoitus vain leikkiä vaan todella uskottelevat hoitavansa oikeata vauvaa. He voivat alkaa kuvitella ihan muuta kuin vain leikkimistä nukeilla. Tämä pitää käsittää, että totuuden, toiveen ja kuvitelman raja voi ylittyä ihmismielessä.

Nukkien keräily ja nukkien historiasta kiinnostuminen esimerkiksi aikuisella ihmisellä on ihan hyväksyttävää ja ei tuota häpeää.

Se on on ihan eri asia kuin tämä reborn-hoivaaminen, jossa mielestäni liikutaan hiukan arveluttavissa vesissä.

Mutta tuo on kulttuuriasia. Kaikki leikit, mitä miehet ovat leikkineet lapsina on "hyväksyttyjä", mutta taas naisten leikit, varsinkin nukeilla leikkiminen katsotaan taas oudoksi. Että miehet saavat ylläpitää ja ruokkia sisäistä lastaansa legoilla aikuisena, mutta naisen pitää olla aikuinen ja unohtaa sisäinen lapsensa?

Onko sinusta myös arvelluttavaa, kun aikuiset miehet pelaavat noita väkivaltapelejä, jotka ovat todella lähellä todellisuutta? Tarkoittaako, että he ovat jotenkin outoja, vinkahtaneita tai pakkomielteisiä väkivaltaan? Ja jos ei, niin miksi jälleen miesten pelit, leikit ja vempeleet ovat hyväksyttäviä, mutta ei naisten?

No eikös nukkekotiharrastus ole nykyisin ihan hienona pidetty homma? Täkäläisessä sanomalehdessäkin on välillä juttuja siitä, eli ei missään oman piirin lehdessä vaan ihan sitä esitellään vaikka pienoislennokkiharrastuksen tavoin. Tai sitten tehdään käsitöinä vaikka upeita tonttuja ja nukkeja. Jotain leikillistä siinäkin on. Luvalla sanoen eivät aikuiset miehet voi leikkiä kuten leikkivät pikkupoikina: kuvittele nyt jotain miestä kontallaan lattialla työntelemässä pikkuautoja eteenpäin ja päristelemässä suullaan. Kyllä ne leikit kuitenkin muuttuvat aikuistumisen myötä ja hyvä niin. Leikillisyys itsessään on hieno piirre.

rva44 kirjoitti:

Ihania nukkeja, ostaisin jos olisi rahaa ❤

Hyytäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi harrastus tuo on, kuin esim. kaupungin juoppojen ja hörhöjen kanssa hengailu sekä nuorisorikollisuus.

Aha, ja mitään muuta ei ole siinä välissä.

Tuo on sama perustelu, kun naiset sanovat: Se on hyvä mies kun ei ainakaan lyö.

Tai että joka kymmenes lyönti menee ohi, johan siitä kannattaa iloita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti, voisitko kiinnostua naisesta, joka Tinder-profiilissa kertoo harrastavansa nukenhoitoa? Tai miehestä?

Kuinka moni mies leikkii aikuisena vielä legoilla, keräilee figuureja, katsoo animea, lukee mangaa, leikkii kaiken maailman kauko-ohjattavilla vempeleillä?

...mutta jos nainen hoivaa nukkea, niin tämä on outoa? 

Legojen kokoaminen, figuurien keräily yms. on kuitenkin sellainen harrastus josta voi ihan julkisesti puhua, niitä voi esitellä muille avoimest. Sitä ei tarvitse salailla ja hävetä. Legoihin tuskin tulee noin intiimiä tunnetta ja "hoitoviettiä" kuin reborn-nukkeihin.

Legot ja muut vastaavat ovat vain palikoita ja jotain kuvia. Kukaan niistä kiinnostunut ei kuvittele mitään muuta.

Tämä nukke on on todellä elävästi oikean vauvan näköinen. Siinähän ei ole tarkoitus vain leikkiä vaan todella uskottelevat hoitavansa oikeata vauvaa. He voivat alkaa kuvitella ihan muuta kuin vain leikkimistä nukeilla. Tämä pitää käsittää, että totuuden, toiveen ja kuvitelman raja voi ylittyä ihmismielessä.

Nukkien keräily ja nukkien historiasta kiinnostuminen esimerkiksi aikuisella ihmisellä on ihan hyväksyttävää ja ei tuota häpeää.

Se on on ihan eri asia kuin tämä reborn-hoivaaminen, jossa mielestäni liikutaan hiukan arveluttavissa vesissä.

Mutta tuo on kulttuuriasia. Kaikki leikit, mitä miehet ovat leikkineet lapsina on "hyväksyttyjä", mutta taas naisten leikit, varsinkin nukeilla leikkiminen katsotaan taas oudoksi. Että miehet saavat ylläpitää ja ruokkia sisäistä lastaansa legoilla aikuisena, mutta naisen pitää olla aikuinen ja unohtaa sisäinen lapsensa?

Onko sinusta myös arvelluttavaa, kun aikuiset miehet pelaavat noita väkivaltapelejä, jotka ovat todella lähellä todellisuutta? Tarkoittaako, että he ovat jotenkin outoja, vinkahtaneita tai pakkomielteisiä väkivaltaan? Ja jos ei, niin miksi jälleen miesten pelit, leikit ja vempeleet ovat hyväksyttäviä, mutta ei naisten?

No eikös nukkekotiharrastus ole nykyisin ihan hienona pidetty homma? Täkäläisessä sanomalehdessäkin on välillä juttuja siitä, eli ei missään oman piirin lehdessä vaan ihan sitä esitellään vaikka pienoislennokkiharrastuksen tavoin. Tai sitten tehdään käsitöinä vaikka upeita tonttuja ja nukkeja. Jotain leikillistä siinäkin on. Luvalla sanoen eivät aikuiset miehet voi leikkiä kuten leikkivät pikkupoikina: kuvittele nyt jotain miestä kontallaan lattialla työntelemässä pikkuautoja eteenpäin ja päristelemässä suullaan. Kyllä ne leikit kuitenkin muuttuvat aikuistumisen myötä ja hyvä niin. Leikillisyys itsessään on hieno piirre.

Eikös 18-vuotias ole aika aikuinen, ajokortti ja kaikki. Minun 18-vuotiaani asuu jo omillaan.

Leikki on leikkiä, mutta tuossa puuhassa on leikki kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti, voisitko kiinnostua naisesta, joka Tinder-profiilissa kertoo harrastavansa nukenhoitoa? Tai miehestä?

Kuinka moni mies leikkii aikuisena vielä legoilla, keräilee figuureja, katsoo animea, lukee mangaa, leikkii kaiken maailman kauko-ohjattavilla vempeleillä?

...mutta jos nainen hoivaa nukkea, niin tämä on outoa? 

Legojen kokoaminen, figuurien keräily yms. on kuitenkin sellainen harrastus josta voi ihan julkisesti puhua, niitä voi esitellä muille avoimest. Sitä ei tarvitse salailla ja hävetä. Legoihin tuskin tulee noin intiimiä tunnetta ja "hoitoviettiä" kuin reborn-nukkeihin.

Legot ja muut vastaavat ovat vain palikoita ja jotain kuvia. Kukaan niistä kiinnostunut ei kuvittele mitään muuta.

Tämä nukke on on todellä elävästi oikean vauvan näköinen. Siinähän ei ole tarkoitus vain leikkiä vaan todella uskottelevat hoitavansa oikeata vauvaa. He voivat alkaa kuvitella ihan muuta kuin vain leikkimistä nukeilla. Tämä pitää käsittää, että totuuden, toiveen ja kuvitelman raja voi ylittyä ihmismielessä.

Nukkien keräily ja nukkien historiasta kiinnostuminen esimerkiksi aikuisella ihmisellä on ihan hyväksyttävää ja ei tuota häpeää.

Se on on ihan eri asia kuin tämä reborn-hoivaaminen, jossa mielestäni liikutaan hiukan arveluttavissa vesissä.

Mutta tuo on kulttuuriasia. Kaikki leikit, mitä miehet ovat leikkineet lapsina on "hyväksyttyjä", mutta taas naisten leikit, varsinkin nukeilla leikkiminen katsotaan taas oudoksi. Että miehet saavat ylläpitää ja ruokkia sisäistä lastaansa legoilla aikuisena, mutta naisen pitää olla aikuinen ja unohtaa sisäinen lapsensa?

Onko sinusta myös arvelluttavaa, kun aikuiset miehet pelaavat noita väkivaltapelejä, jotka ovat todella lähellä todellisuutta? Tarkoittaako, että he ovat jotenkin outoja, vinkahtaneita tai pakkomielteisiä väkivaltaan? Ja jos ei, niin miksi jälleen miesten pelit, leikit ja vempeleet ovat hyväksyttäviä, mutta ei naisten?

Tässä ei ollut nyt kyse nais/mies vastaanasettelusta vaan tosiasioista.

Miehet eivät kiinny legoukkeleihinsa, syötä, pue ja ala hoivata niitä.

Eikä ostele niille oikeita autoja.

Legoukkelit ovat legoukkeleita, ei lapsen korvikkeita.

Miesten ja naisten leikit ovat pienestä lähtien erilaisia. On normaalia esimerkiksi katsoa, kun tyttölapsi hoivaa omaa nukkeaansa, kun taas poika leikkii legoilla ja pelaa jotain tappelupelejä. Siksi aikuisena pojat yleisemmin leikkivät yhä niillä legoilla, mutta naiset eivät saa enää hoivata nukkeja, niinkuin pienenä? Miksi? Miksi miehet saavat leikkiä sotaa airsoft-aseilla, peletä tietokoneella väkivaltapelejä, koota asioita legoilla jne.. Mutta nainen ei saa hoitaa nukkea niinkuin teki lapsena, koska se on "outoa"?

Aina näissä vastaavissa keskusteluissa ihmettelen miten suvaitsevaisuuden nimissä suvaitaan ja saavat samanmielisyyttä ja tukea monet, todella oudot mielipiteet ja ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti, voisitko kiinnostua naisesta, joka Tinder-profiilissa kertoo harrastavansa nukenhoitoa? Tai miehestä?

Kuinka moni mies leikkii aikuisena vielä legoilla, keräilee figuureja, katsoo animea, lukee mangaa, leikkii kaiken maailman kauko-ohjattavilla vempeleillä?

...mutta jos nainen hoivaa nukkea, niin tämä on outoa? 

Legojen kokoaminen, figuurien keräily yms. on kuitenkin sellainen harrastus josta voi ihan julkisesti puhua, niitä voi esitellä muille avoimest. Sitä ei tarvitse salailla ja hävetä. Legoihin tuskin tulee noin intiimiä tunnetta ja "hoitoviettiä" kuin reborn-nukkeihin.

Legot ja muut vastaavat ovat vain palikoita ja jotain kuvia. Kukaan niistä kiinnostunut ei kuvittele mitään muuta.

Tämä nukke on on todellä elävästi oikean vauvan näköinen. Siinähän ei ole tarkoitus vain leikkiä vaan todella uskottelevat hoitavansa oikeata vauvaa. He voivat alkaa kuvitella ihan muuta kuin vain leikkimistä nukeilla. Tämä pitää käsittää, että totuuden, toiveen ja kuvitelman raja voi ylittyä ihmismielessä.

Nukkien keräily ja nukkien historiasta kiinnostuminen esimerkiksi aikuisella ihmisellä on ihan hyväksyttävää ja ei tuota häpeää.

Se on on ihan eri asia kuin tämä reborn-hoivaaminen, jossa mielestäni liikutaan hiukan arveluttavissa vesissä.

Mutta tuo on kulttuuriasia. Kaikki leikit, mitä miehet ovat leikkineet lapsina on "hyväksyttyjä", mutta taas naisten leikit, varsinkin nukeilla leikkiminen katsotaan taas oudoksi. Että miehet saavat ylläpitää ja ruokkia sisäistä lastaansa legoilla aikuisena, mutta naisen pitää olla aikuinen ja unohtaa sisäinen lapsensa?

Onko sinusta myös arvelluttavaa, kun aikuiset miehet pelaavat noita väkivaltapelejä, jotka ovat todella lähellä todellisuutta? Tarkoittaako, että he ovat jotenkin outoja, vinkahtaneita tai pakkomielteisiä väkivaltaan? Ja jos ei, niin miksi jälleen miesten pelit, leikit ja vempeleet ovat hyväksyttäviä, mutta ei naisten?

No eikös nukkekotiharrastus ole nykyisin ihan hienona pidetty homma? Täkäläisessä sanomalehdessäkin on välillä juttuja siitä, eli ei missään oman piirin lehdessä vaan ihan sitä esitellään vaikka pienoislennokkiharrastuksen tavoin. Tai sitten tehdään käsitöinä vaikka upeita tonttuja ja nukkeja. Jotain leikillistä siinäkin on. Luvalla sanoen eivät aikuiset miehet voi leikkiä kuten leikkivät pikkupoikina: kuvittele nyt jotain miestä kontallaan lattialla työntelemässä pikkuautoja eteenpäin ja päristelemässä suullaan. Kyllä ne leikit kuitenkin muuttuvat aikuistumisen myötä ja hyvä niin. Leikillisyys itsessään on hieno piirre.

Ihan samalla tavalla he kasaavat legoilla ja ajavat kauko-ohjattavilla autoilla. Tai leikkivät sotaa airsoft-aseilla. Nyt aikuisena vain legokokoamiset saattavat olla monimutkaisempi ja ne sotaleikit laajempia. Mutta samanlaista "leikkiä" se yhä on. Ja tämä on hyväksyttävää jälleen miehiltä, mutta ei naisilta, koska naisille jälleen on erilaiset standardit. Naisten pitää olla tietynlaisia aikuisia, kun miehet saavat leikkiä yhä aikuisenakin. Aseella sotimiset hyväksytään, mutta hoivaaminen koetaan outona, jos se keskittyy esineeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti, voisitko kiinnostua naisesta, joka Tinder-profiilissa kertoo harrastavansa nukenhoitoa? Tai miehestä?

Kuinka moni mies leikkii aikuisena vielä legoilla, keräilee figuureja, katsoo animea, lukee mangaa, leikkii kaiken maailman kauko-ohjattavilla vempeleillä?

...mutta jos nainen hoivaa nukkea, niin tämä on outoa? 

Legojen kokoaminen, figuurien keräily yms. on kuitenkin sellainen harrastus josta voi ihan julkisesti puhua, niitä voi esitellä muille avoimest. Sitä ei tarvitse salailla ja hävetä. Legoihin tuskin tulee noin intiimiä tunnetta ja "hoitoviettiä" kuin reborn-nukkeihin.

Legot ja muut vastaavat ovat vain palikoita ja jotain kuvia. Kukaan niistä kiinnostunut ei kuvittele mitään muuta.

Tämä nukke on on todellä elävästi oikean vauvan näköinen. Siinähän ei ole tarkoitus vain leikkiä vaan todella uskottelevat hoitavansa oikeata vauvaa. He voivat alkaa kuvitella ihan muuta kuin vain leikkimistä nukeilla. Tämä pitää käsittää, että totuuden, toiveen ja kuvitelman raja voi ylittyä ihmismielessä.

Nukkien keräily ja nukkien historiasta kiinnostuminen esimerkiksi aikuisella ihmisellä on ihan hyväksyttävää ja ei tuota häpeää.

Se on on ihan eri asia kuin tämä reborn-hoivaaminen, jossa mielestäni liikutaan hiukan arveluttavissa vesissä.

Mutta tuo on kulttuuriasia. Kaikki leikit, mitä miehet ovat leikkineet lapsina on "hyväksyttyjä", mutta taas naisten leikit, varsinkin nukeilla leikkiminen katsotaan taas oudoksi. Että miehet saavat ylläpitää ja ruokkia sisäistä lastaansa legoilla aikuisena, mutta naisen pitää olla aikuinen ja unohtaa sisäinen lapsensa?

Onko sinusta myös arvelluttavaa, kun aikuiset miehet pelaavat noita väkivaltapelejä, jotka ovat todella lähellä todellisuutta? Tarkoittaako, että he ovat jotenkin outoja, vinkahtaneita tai pakkomielteisiä väkivaltaan? Ja jos ei, niin miksi jälleen miesten pelit, leikit ja vempeleet ovat hyväksyttäviä, mutta ei naisten?

Tässä ei ollut nyt kyse nais/mies vastaanasettelusta vaan tosiasioista.

Miehet eivät kiinny legoukkeleihinsa, syötä, pue ja ala hoivata niitä.

Eikä ostele niille oikeita autoja.

Legoukkelit ovat legoukkeleita, ei lapsen korvikkeita.

Miesten ja naisten leikit ovat pienestä lähtien erilaisia. On normaalia esimerkiksi katsoa, kun tyttölapsi hoivaa omaa nukkeaansa, kun taas poika leikkii legoilla ja pelaa jotain tappelupelejä. Siksi aikuisena pojat yleisemmin leikkivät yhä niillä legoilla, mutta naiset eivät saa enää hoivata nukkeja, niinkuin pienenä? Miksi? Miksi miehet saavat leikkiä sotaa airsoft-aseilla, peletä tietokoneella väkivaltapelejä, koota asioita legoilla jne.. Mutta nainen ei saa hoitaa nukkea niinkuin teki lapsena, koska se on "outoa"?

Ovat edelleen eri tason asioita.

Tämä tyttö ei hoivaa "nukkea", hän uskottelee hoivaavansa oikeaa lasta.

Jos nukeilla leikkii tai kerää niitä ja ja koko ajan on selvää, että kyseessä on nukke, niin asia ok.

Tässähän nukke on ikäänkuin se olisi elävä lapsi. Hän hoitaa kuviteltua lastaan.

Ettekö tajua merkityksen eroa

Vierailija kirjoitti:

Tällaiset ihmiset olisivat varmasti hyviä äitejä. <3 Jos riittää hellyyttä nukeille, sitä riittäisi varmasti oikeillekin vauvoille.

Mä en olis tästä niinkään varma... Koska tuollanen NUKKEhan EI VASTAA oikeaa VAUVAA kuin ulkonäöllisesti ja silloinkin vain NUKKUVAA oikeaa vauvaa. Nukella voi leikkiä sillon kun huvittaa, niin kauan kun huvittaa. Se vaan makaa pötköttää hiljaa, jätät sen sitten pöydän reunalle tai vessan lattialle... Jotenkin tuntuu, että voiko tuollaisella aikuisella nukenhoivaajalla kuitenkaan olla ihan kaikki inkkarit kanootissa... Tuosta nukesta tulee mieleen kuollut vauva... Puistattaa!! Hyi s....ta!!