Lue keskustelun säännöt.
Voi että minua ärsyttää nuo "Tällainen olin vauvana"- läksyt.
Vierailija
07.09.2015 |
Oikeasti, kuka useamman lapsen äiti muistaa millainen se 11-vuotias oli vauvana?? En minä ainakaan. Nyt se tuossa yrittää läksyvihkoon satuilla jotain "olin iloinen ja nauravainen vauva, eikä minulla ollut tukkaa"- daapaa.
Selitä siinä sitten lapsellekin, että rakas se on, vaikken muistakaan mimmonen se vauvana oli. Muistan minä sen kun se oli taapero ja sen kun se oli pieni koululainen, mutta vauva...Ihan samanlainen vauva se oli kuin ne kaksikymmentä muuta sillä luokalla.
Kommentit (17)
[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 13:39"]
Onkohan sulla ollut vauva-aikana rankkaa? Kyllä minä muistan oliko vauva hyvä nukkumaan, perustyytyväinen, vaikea rauhoittumaan, aktiivinen ja vilkas vai tyyni.
[/quote]
Oho, itseasiassa en minä muista sitä rankkuuttakaan. Kai sitten oli, kun noin on pimennossa tuo aika.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höh, mikset ole kirjoittanut vauvakirjaa? Oma äitini onneksi kirjoitti minusta, lueskelen sitä usein :)
Mä en kans muista mun 2 vuotiaan ekasta puolesta vuodesta juuri mitään. Johtuu varmaan siitä kun se huusi tauotta eikä nukkunut ikinä. (oli sairaus joka nyt saatu paremmaksi/pois)
[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 13:44"]
Höh, mikset ole kirjoittanut vauvakirjaa? Oma äitini onneksi kirjoitti minusta, lueskelen sitä usein :)
[/quote]No, good for you.
Minulla lapset eivät ole olleet erityisen "hankalia" vauvoina mutta en silti oikein muista vauva-ajasta mitään. Ja juu, kummallakin lapsella on vauvakirjat mutta en ole kyllä muistanut täyttää niitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on yksi lapsi. Hänen elämänsä ensimmäinen vuosi on aika pimennossa kun koitan sitä nyt muistella. Hänellä oli kamala korvatulehduskierre ja refluksiaa.
Juostiin lääkärissä, korvia putkitettiin, putket tulivat ulos, korvatulehduksia putkilla, pulauttelua, mikään ei meinannun pysyä sisällä, harso olkapäällä kanniskelin pientä nyyttiä, rintatulehduksia ja rintaraivareita, tuttipullo ei kelvannut..
Kyllä hän oppi kääntymään, konttaamaan ja kävelemäänkin alle vuoden ikäisenä.
Kiva jos tuommoinen kysely tulee 11-vuotiaana. "Olit hmmm.. paljon kipeänä ja olit tosi paljon sylissä.. Tykkäsit kun äiti piti sinua sylissä ja pomppi jumppapallon päällä..."
Lapsesta on kiva tietää. Se on lapselle tärkeää
Jos ei muista niin älä kerro sitä
Keksi jotain yleispätevää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo on kivoja tehtäviä. Äiti piti aikoinaan hyvin vauvakirjaa itsestäni ja sisaruksistani. Tein samoin omille lapsilleni, joten meillä on tarkkaan ylhäällä mitä kuka oppi tai teki milloinkin jne. Niitä on ihana lukea aina vaan uudestaan.
Meillä on paljon valokuvia ja kotivideoita. Ja se vauvakirja. En kyllä muistaisi mitään ilman noita. Siksi ne onkin olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on neljä lasta, syntyneet vuosina 2000, 2002, 2004 ja 2006. Voin rehellisesti sanoa, etten muista vuosikymmenestä 2000-2010 juuri mitään. Sen ehkä hämärästi muistan, ettei tuona vuosikymmenenä tullut ihan hirveästi nukuttua tai katsottua puolisoa rakastavin silmin.
Muistan, millainen esikoinen oli vauvana. Sen jälkeen on aika mustaa..
Nyt taas elämä maistuu.
Olen ap;n kanssa samaa mieltä ja lisään vielä nuo sukupuuläksyt siihen samaan syssyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällainen olin vauvana: En muista ja toisen käden tietoon en luota.
Vauvakirjasta voisi olla apua :)...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on yksi lapsi, nyt 11 v. Vauva-ajasta muistan päälimmaisinä asioina että
-nukkui hyvin yöt
-päiväunissa ei ollutmitään rytmiä ja se teki elämästä hankalaa. Saattoi nukkua 20min ja olla loppupäivän hereillä ja helvetin kiukkuinen, tai 20 min ja 50min, tai 3 h. Mitään menemisiä tai tekemisiä ei voinut suunnitella sen mukaan että aikaan x vauva nukkuu/on hereillä - ja jokainen varmaan tietää että jotkut asiat on paljon hankalampi hoitaa vauvan ollessa hereillä (ja kiukkuinen). Olihan tämä pientä johonkin 6 kk koliikkiin tai vaikka sairaaseen vauvaan verrattuna, mutta silti.
-Yöunilta ei herättänyt esim. pihassa käynyt paloauto, päiväunilta herätti esim. ovikello tai liikkeellä ollessa jos pysähtyi punaisiin valoihin.
-tykkäsi toistosta. Ja toistosta. Ja toistosta. Ja toistosta. Ja toistosta. Ja toistosta. Ja toistosta. Ja toistosta...
Siinä se, muutamaa yksittäistä muistoa lukuunottamatta. Joo, en oo vauvaihminen, ja vaikka lapsi on rakas niin se "nauti vauva-ajasta, se on pian ohi" sai vaan ajattelemaan "onneksi!".
Kyllä mulle on jokaisen lapsen vauvavuodesta jäänyt lapsille kerrottavaa mieleen, vaikkei vauvakirjoja ole ennättänyt täyttämään kuin kahdesta ensimmäisestä (näitä on kuusi, ja seitsemäs tulossa). Sen sijaan kysymykset moneltako synnyin, paljonko oli pitkä, mitä painoi ja valokuva tarvitaan kans aiheuttaa harmaita hiuksia. Ei ole vauvakuvia neljästä vanhimmasta juurikaan, kun ei ollut kameraa, eikä niitä harvoja todellakaan anneta koulun askarteluihin silputtavaksi vaikka kuinka olisi kiva.
Ja vaikka täällä on viimeiset kolmetoista vuotta ollut pikkulapsia, on aina ehtinyt katsella miestä rakastavasti. Eipä tätä pyöritystä kestäisi kukaan, jos ei parisuhde toimisi.
[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 13:52"]
Lapsesta on kiva tietää. Se on lapselle tärkeää Jos ei muista niin älä kerro sitä Keksi jotain yleispätevää
[/quote]
Juuri näin. Omat lapseni olivat kumpikin erittäin huonoja nukkumaan kaksivuotiaiksi saakka ja kärsivät aivan hirveästä koliikista ekat kuukaudet. Olin todella, todella väsynyt. Mutta en minä sitä kerro pienelle lapselle, joka haluaa kuulla, miten ihana, suloinen ja rakas oli vauvana. Niin kuin olikin. No, onneksi minä muistan myös hyviä asioita. Muistan, mikä oli lapsen lempilelu tai lempisose. Kerron niistä. Ja jos en muistaisi, sitten keksisin jotain. Jokainen lapsi tarvitsee sen tiedon, että on ollut ihana aivan pienenä.
Onkohan sulla ollut vauva-aikana rankkaa? Kyllä minä muistan oliko vauva hyvä nukkumaan, perustyytyväinen, vaikea rauhoittumaan, aktiivinen ja vilkas vai tyyni.