Millaista on asua pienellä kylällä?

Minut ainakin otettiin hyvin vastaan. Tuotiin ’tervetuloa kylälle’ - leivonnaiset. Apua tarjotaan, vaan ei tuputeta. Mahdollinen (ilmainen, ystävällisyydestä kumpuava)apu on hyvä hyvittää jollain vastaavalla tavalla.

Kyläilemään ei tulla eikä mennä kutsumatta, mutta jos olet pihalla, saattaa ohikulkija/-ajaja pysähtyä muutaman sanan vaihtamaan.

Introvertti-minulle tämä sopii vallan mainiosti. Kyseessä n. 150 hlön kylä totaalisen perukoilla.

Riippuu varmaan eniten paikkakunnasta millaisia ihmiset ylleensä on luonteeltaan.

Kyyrölän kylään en suosittele menemään.

Kerran kävin enkä toiste mene, hyvä kun pääsin hengissä pois sieltä!

Tuollaiset seudut on aika ikäviä johtuen talojen sijainneista kaukana toisistaan. Ei oo useinkaan mitään vartiointia jolloin joutuu herkästi esim ilkivallan kohteeksi. Isoäitini asuu ihan metsässä vahassa mökissä ja kun hän oli viimevuonna sydänongelmien takia sairaalassa ja sen jälkeen toipumassa mun luona niin hänen mökistä oli hajotettu sillä aikaa ikkunat ja ovi oltiin potkittu sisäpuolelta väkisin auki. Hän oli yhteensä kaksi kuukautta pois kotoa ja sillä aikaa tää tapahtui.

Todella pienessä paikassa voi olla kauheaa, jos siellä ei ole -mitään- ja sisäänpäin lämpiävä. 25000 asukkaan paikassa parempi. Tai ihan maalla, jos on auto jolla pääsee käymään isommissa.

Mikä määritellään kyläksi? Muutimme Helsingistä noin 2000-4000 asukkaan kuntaan (en tiedä kokoa sen tarkemmin, sori 😀) eikä täällä ole ollut sen kummenpi fiilis kuin lapsena Lauttasaaressakaan, joka oli 22 000 asukkaan ”kylä”. En oleta kovin monien olevan kiinnostunut minusta. Ystäviäni ovat lähinnä työkaverini läheisessä kaupungissa ja alkuun joistain lasten kavereiden vanhemmista tuli sellaisia heippatuttuja. Muutamien kanssa ollaan oltu tekemisissä vähän enempikin, mutta aika vähän kaiken kaikkiaan.

Voi olla, että kylällä meistäkin puhutaan, mutta mitä sitten? Niin mekin juoruilemme perheessä muista, jos jotain tiedetään. Eikä mitenkään pahalla, kunhan ruoditaan.

Kylissä ei yleensä ole katukuvaa, joten hankalan kysymykset laitoit.

Maalla ei kierrä vartijat katsomassa, onko kaikki kunnossa, mutta yleensä kaikki poikkeava liikenne laitetaan merkille. Joku pitää sitä kyttäämisenä, joku huolehtimisena. Naapureiden kanssa ei isommin ehditä olemaan tekemisissä, kaikilla on työnsä.

Asun noin 10'000 hengen "kaupungissa" (kirkonkylä tämä oikeasti on) muutin tänne noin 5'000 hengen kylästä. Kaikki on mennyt hyvin. :) M27

Ei vartiointia kirjoitti:

Tuollaiset seudut on aika ikäviä johtuen talojen sijainneista kaukana toisistaan. Ei oo useinkaan mitään vartiointia jolloin joutuu herkästi esim ilkivallan kohteeksi. Isoäitini asuu ihan metsässä vahassa mökissä ja kun hän oli viimevuonna sydänongelmien takia sairaalassa ja sen jälkeen toipumassa mun luona niin hänen mökistä oli hajotettu sillä aikaa ikkunat ja ovi oltiin potkittu sisäpuolelta väkisin auki. Hän oli yhteensä kaksi kuukautta pois kotoa ja sillä aikaa tää tapahtui.

Meillä ei ole ovet olleet lukossa koko sinä aikana kun ollaan maalla asuttu. Nyt lähtee 14. vuosi käyntiin. Toki autoja on useimmiten pihassa, eikä olla säännöllisiin aikoihin poissa tai paikalla. Jätän myös poissaollessani usein valot ja radion päälle (lemmikeille, mutta on siitä hyötyä muutenkin).

Siis miten pieneen kylään olet muuttamassa? Mä olen kasvanut hieman alle tuhannen asukkaan taajamassa ja en todellakaan tunnetunut kaikkia, en edes kaikkia niitä, joiden talo näkyi meille. 

Mikä olisi uudellamaalla kiva pieni kylä? Mäkin voisin muuttaa pois Helsingistä!

Vierailija kirjoitti:

Kyyrölän kylään en suosittele menemään.

Kerran kävin enkä toiste mene, hyvä kun pääsin hengissä pois sieltä!

Olen kuullut samaa, siellä voi yllättäen viikate heilahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyyrölän kylään en suosittele menemään.

Kerran kävin enkä toiste mene, hyvä kun pääsin hengissä pois sieltä!

Olen kuullut samaa, siellä voi yllättäen viikate heilahtaa.

Eikös se 'sarjahukuttaja' ole myöskin näitä Kyyrölän veljeksiä?

400 ihmisen kylässä asutaan. Paljon on itsestä kiinni, miten tiiviisti haluat "kyläläiseksi". Jos et käy tapahtumissa tai harrasta paikkakunnalla, saat aika rauhassa olla. Meille ei kukaan ole tullut tervetuliaispullaa tuomaan, kyläkaupalla joku saattaa yrittää tehdä tuttavuutta ja rajanaapureille moikkaillaan jos pihalla näkyvät. Eihän näissä maalaiskylissä enää ole sellaisia torikokouksia kuin ennen, kun töissä käydään muualla eikä olla naapureista riippuvaisia

Meidät otettiin hyvin vastaan, ollaan asuttu jo 13 vuotta täällä. Ei tunneta kaikkia kyläläisiä, mutta kyllä täältä kotoisin olevat tuntevat tai ainakin tietävät toisensa kaikki. Meistä kumpikaan ei olla täältä kotoisin. En ole kokenut kyräilyä.

Asustelen ruukissa ja tämä on ihan kiva kylä, kaupoissa henkilökunta on mukavaa ja tarvittavat palvelut löytyy meille.

Varmaan riippuu vastaanotto myös muuttajan käytöksestä. Me ollaan 5v asuttu osittain, enimmäkseen ihan pikku kylässä. Koti edelleen myös kaupungissa.

Vuosi vuodelta on maalla olo lisääntynyt, ollaan kylätoimikunnassa mukana, on talkoita, kesäjuhlia, retkiä, pilkkikisaa, laskiaisriehaa. Katontekoa kylätaloon, leipomista markkinoille, ladun tekoa yms

Itsestä riippuu, paljonko haluaa osallistua. Tiellä vastaantulijoita moikkaillaan, jäädään puheisiin. Kylän kaupassa, baarissa kaikkia tervehditään.

Meillä kävi tuuri. Kyllä maalla on mukavaa🎶

kallista, kun vihreät verottaa liikkumista, kotia, energiaa ym ja palkat ovat pienempiä kuin helsingissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyyrölän kylään en suosittele menemään.

Kerran kävin enkä toiste mene, hyvä kun pääsin hengissä pois sieltä!

Olen kuullut samaa, siellä voi yllättäen viikate heilahtaa.

Eikös se 'sarjahukuttaja' ole myöskin näitä Kyyrölän veljeksiä?

Ei ollut.

Hänen nimensä oli Seppänen. Paikka: Kontiolahti. 

Asun kylässä. Ensinnäkin kaikki alueen kylät kuuluu yhteen isoon maarekisterikylään. Mutta itse tunnen asukkaita Asuinalue/pikkukylällä. t: Taajama-alueella asuva Satakunnassa.