Liian siivousintoinen äiti:)

Olen aikuinen nainen jo. Aluksi sanon rakastan äitiäni yli kaiken enkä halua mollata häntä. Arvostan tietysti sitäkin että lapsuuden kotini oli aina siisti eikä sotkuinen,Parempi näin päin.
Nyt päästään jo asiaan: Miten suhtaudun tähän? Kun memen äitini luo, ensimmäisesksi hän sanoo älä tuo kenkiä siihen jätä rapulle jos on kesä. Jos kenkieni mukana tuli hiekkaa, alkaa hän heti imuroimaan. Kun olemme syöneet, astiat korjattava heti. Äitini hermostuu jos muruja jää pöydälle, huomauttaa heti jos jätän jotain vahingossa. Jos menen yöksi, laukun käskee viedä heti ylös, valittaa usein että kaikki jätetään jos jätän jotain. Sohvan viltti pitää oikaista kun olen löhöillyt. Viimeksi kun kävin olin unohtanut pyyhkeeni yhdelle tuolille suihkun jälkeen. Ehdin lähteä kotiin, kun soitin äidille, hän mainitsi pyyhkeestä heti ja sanoi kuinka paha mieli tuli kun löysi sen. Muuten äitini on ihana ja tukenut minua vaikeissa tilanteissa. On aina ollut noin tarkka. Miten suhtautua?