Lue keskustelun säännöt.
Kesälomastressi alkaa taas, pää hajoaa
24.03.2022 |
Onko täällä muita, joilla kalvaa jo epätoivo tulevasta kesäkaudesta? Meillä 4-henkinen perhe, ja nyt on aika päättää koska pidetään kesälomat ja mitä niillä tehdään.
Kaksi vuotta koronaa takana, ja selvästikin ollaan palaamassa normaaliin. Vierailukutsua tulee joka suunnasta. Tulkaa Turkuun, Pohjois-Karjalaan, Kuusamoon, Englantiin... Ja tottahan on että ei olla pitkään aikaan nähty. Mies haluaa lomalla ehdottomasti kotiseudulleen Vaasaan ainakin viikoksi, lapsille on luvattu Linnanmäkeä ja Muumimaailmaa jo kauan sitten. Sukulaiset ja vanhemmat odottavat, että tottakai jokaisen luona tulee olemaan ainakin se yksi kiireetön mummolaviikko.
Kaikenlaista remonttia pitäisi tehdä kotonakin... ja onhan se oma rakas sukumökki, jossa minä ihan mielelläni viettäisin koko loman enkä tekisi yhtään mitään muuta. Tai jos jotain, lähtisin vaellukselle viikoksi ja tulisi käyttöä niille kaikille retkikamppeille mitä olen haaveissani hankkinut. Rakas ystävä on pitkään pyytänyt viettämään aikaa kuvankauniiseen saareensa, mutta sinne ei halua kukaan muu kuin minä.
Niin ja tietysti alkaa tulla jo kyselyjä, koska meille voi tulla. Ollaanko kotona 12.7. kun heidän perhe on palaamassa sieltä ja täältä, voisivat tulla samalla pariksi päiväksi? Milloin sopisi että tullaan? Milloin olette mökillä? Koska appi ja anoppi voivat tulla meille pidemmäksi aikaa?
Aaaaaaa olen niin väsynyt! Haluaisin vain olla yksin enkä suunnitella yhtään mitään. Joka kerta kun lupaan jotain, tiedän että palapeli muuttuu hankalammaksi koota ja sinne mahtuu yhä vähemmän sitä vapautta, jotka kaipaan kaikkein eniten. Tämä on niin ristiriitaista. Kiva nähdä ihmisiä ja tehdä asioita, mutta kaikki tämä päättäminen ja aikataulutus on ihan hanurista. En osaa enkä jaksa päättää. Mitään. Voi mitä hermolepoa korona-aika soi.
-
Täällä oli eilen ihana ketju siitä, että mistä olet kateellinen ja kateuden kohteen piti tulla kertomaan, mitä kääntöpuolia siinä on. Tiedostan, että tämä on sellainen avautuminen. Olen siinä asemassa että pystyn päättäämään koska lomaile ja ylipäänsä pystyn pitämään lomaa, ja on paljon vaihtoehtoja ja läheisiä. Tämä stressi ja velvollisuudentunto kaikkiea kohtaan on kuitenkin ihan musertavaa. Arki on loma-ajan ulkopuolella hektistä, kaipuu väljyyteen ja rauhaan on valtava.
Kommentit (36)
Tämä stressi ja velvollisuudentunto kaikkiea kohtaan on kuitenkin ihan musertavaa. Arki on loma-ajan ulkopuolella hektistä, kaipuu väljyyteen ja rauhaan on valtava.
Häh, kenellä sä olet velvollinen tekemään yhtään mitään. Sen kun ilmoitat vaan että ei käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suku ja ystävät voivat toivoa ja haluta, te päätätte miten lomanne vietätte. Onko se loma jos koko ajan stressaa menoista?
Karsikaa kaikki sellainen pois, joka ei ole niin tärkeää. Sitten extempore tehkää niitä reissuja joita ehkä
olisi kiva tehdä, muttei välttämätöntä.
Itse sinä itsellesi nuo velvoitteet asetat. Et osaa sanoa ei. Opettele sitä. Helpottaa kummasti elämää.
Itseä stressaa se ettei rahaa ole paljon ja lasken mihin ne riittävät. Voinko esim olla 2 yötä hotellissa vai riittääkö rahaa kolmanteen yöhön. Kesällä tykkäisi aina käydä monessa paikassa, mutta pitää rajata.
Mielestäni molempien isovanhempien kanssa olemiselle viikko kummallekin. On kuitenkin tärkeää myös lasten kannalta olla isovanhempien kanssa.
Muu sitten fiilisten mukaan. Ilman etukäteen sopimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha stressata ja suunnitella liikaa. Vastaat vaan, ettet vielä tiedä, katsotaan sitten kesällä. Lasten kanssa voi mennä sinne Muumimaailmaan. Samalla reissulla voi käydä sitten Turun kutsujan luona, jos ajankohta sopii molemmille. Riippuen mistä lähdette liikkeelle, niin Linnamäenkin voi samaan reissuun pistää, mutta kannattaa yöpyä välissä jossain. Meillä on lähdetty niin Muumimaailmaan kuin Linnanmäellekin aika lyhyellä suunnittelulla, sääennusteiden perusteella. Kummassakaan ei ole mukava käydä kaatosateessa tai hirveällä helteellä. Helteellä vielä menee, kun ottaa tarpeeksi juotavaa mukaan, mutta onnistun yleensä käräyttämään itseni.
Olet selvästikin sellaisen loman tarpeessa, että olet vain rauhassa kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mummolavierailut kestävät muutaman tunnin tai yöpyminen yksi yö.
Loman jälkeen pitäisi olla levännyt olo, eikä sellainen että on suoritettu kiireellä jonkun muun sanelemat tehtävät läpi.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni molempien isovanhempien kanssa olemiselle viikko kummallekin. On kuitenkin tärkeää myös lasten kannalta olla isovanhempien kanssa.
Muu sitten fiilisten mukaan. Ilman etukäteen sopimista.
Neljän viikon lomasta menisi puolet isovanhemmilla? Mitä lomaa se on?
- ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä että työ ja lapset rajoittaa täyttä elämää. T. Pasilan Kyösti pöysti
Vanhemmat ja appivanhemmat pyydätte silloin kun teillä ei ole lomaa. Voivat päivät olla lasten kanssa ja teidän kallisarvoiset lomaviikot ei kulu siihen, vaan voitte tehdä noita muita juttuja ja rentoutua myös. Ja kesällä on myös viikonloput jolloin voi käydä mökillä ja Muumimaailmassa, ei kaikkea tekemistä tarvii ängetä just loma-aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
childfree by choice kirjoitti:
Luin vain tuohon "nelihenkinen perhe" asti, kun kummastelin miten niinkin ihana asia kuin kesävapaa voi stressata.
Mutta sitten ymmärsinkin. :D :D
Onneksi mun elämä on kesäisin huoletonta, spontaania, sellaista villin vapaata ja ihanaa!
Eihän tuossa ne lapset olleet se ongelma? Sukulaiset lähinnä.
Vierailija kirjoitti:
Lapset hoitoon isovanhemmille muutamaksi päiväksi tai vaikka pariksi viikoksi, kun kerran hoitajia on. Molemmin puolista iloahan se on. Te sovitte miehen kanssa, että molemmat viettää vaikka 5 päivää kuten haluaa, tai pidempäänkin. Mies menee Vaasaan, sinä minne haluat. Osan lomasta vietätte yhdessä. Ei teidän tehtävä ole viihdyttää ketään, ja anoppi ja appikin ovat tärkeässä roolissa isovanhempina. Ei heidän tarvitse olla sinun ystäviäsi, ja sitä paitsi mies hoitaa heidät.
Itsekin piti rajata jossain vaiheessa, tosin meillä ongelmana, ettei mies huolehdi suhteista omaan sukuunsa. Niinpä minusta tuli appisten seuraneiti. Appivanhemmat eivät piitanneet edes lapsenlapsistaan enää, tulivat vaan meille passattaviksi. Kerran kun appiukko alkoi huutaa lapsillemme että menkää pois siitä häiritsemästä, tajusin että tässä on roolit menneet väärinpäin. Ei heitä kiinnostanut lapset vaan aikuinen seura, lapset olivat tiellä. Irtisanoin itseni kuviosta, mies pitäköön seuraa. Mulle appivanhemmat ovat lasten isovanhempia, eivät enää muuta. Heidän tehtävänsä on hoitaa isovanhempien hommat, ei olla mun riippakivenä, en ole heidän hoitajansa.
Pientä epäloogisuutta näissä neuvoissa.
Kuule, ihan samanlainen riesa ne lapsenlapset on ihan kaikille muillekin :D
Niitä nähdään vain, koska silloin näkee omaa aikuista lastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirvittävää,onko kaiken lisäksi teidän marmorilattia hieman kylmän tuntuinen aamusin ?
Miten te jaksatte..
6vkoa kesälomaa suunnitelmissa ja siitä n.2vkoa "ohjelmoituna", kuten mökkikeikka ja lapsuusmaisemissa käyminen ja kartanohotellissa majailu, enempää en buukkaile vaan mahdolliset loput menot ex temporena.
Ainiin, onhan siinä 1 yksittäinen juttu ihan loman alussa eli Apulannan 30v Stadion-keikka joka siirtyi viime syksyltä tähän kesään.
Minulla quuppa kaipaa ehdottomasti "tyhjää" ja tyhjyyttä, tietynlaista tylsistymistä jopa.
Ja nyt kun ilmalämpöpumppukin asennettu niin ei haittaa yhtään olla kotonakin eli ei veden äärellä vaikka olisi samanlaista pätsikuumuutta kuin viimekesänä.
Kyllä on taas ongelmat. Tämänkaltaisesta voi valittaa vain ihminen, jolla ei ole oikeita ongelmia.