Pahimman makuinen kahvi, mitä olet maistanut? Missä?

Minä olin kerran tilanteessa, jossa ei olisi ollut yhtään loogista tarjota kahvia. Henkilö, asiakaspalvelija, kysyi sitten yhtäkkiä, haluanko kahvia. Olin niin pöllämystynyt, että kiitin kyllä. Sain kahvin, ja se oli hirveintä, mitä olen koskaan maistanut. Oli seissyt varmaan koko päivän, ja maistui siltä, kuin olisi monetta kertaa käytetty samoja kahvinpuruja. Ja palanut vielä siinä pannulla pohjaan. En pystynyt yhtään juomaan sitä, tietenkään, ja sopivassa välissä kävin kahvin kanssa "vessassa" ja heitin kahvin lavuaariin.

En ymmärrä, miten vieraalle ihmiselle kehtaa tarjota niin kauheaa kahvia. ap

Yhdellä pienellä huoltoasemalla,oli ihan seissyttå tervaa. Sämpyläkin maistui muovilta.

Inhottavaa, kun haluaa tukea tuollaisia symppiksiå pikku huoltamoita ja saa sitten saa niin pahaa kahvia, ettå juomatta jää 🤮

Pieksänmäen aseman ärrällä noin 15v sitten. Kauan seissyttä sumppia. Otin mukaan enkä jaksanut palata valittamaan, pari hörppyä ja roskii

Tallinassa käytiin kerran yhdessä satamassa olevassa kahvilassa, kun odoteltiin laivan lähtöä. En ole eläissäni niin kamalaa tervaa juonut, enkä juonutkaan, siihen jäi pöydälle.

Gevalia aikoinaan. Onko sitä enää olemassajan? Piti R-kioskilta joskus ostaa, kun sattui oleen sunnuntai ja kaupat kiinni. Silloin 90- luvuilla. Oi voi.

Lasten serkkujen synttäreillä, tarjolla oli kulta katriinaa ja se oli niin kammottavaa kuraa, että meinasin oksentaa mukiin. Onneksi oli hyvin pieni kuppi niin sain jotenkin sen nieltyä.

Pohjaan palanut, tunteja seissys huoltoaseman juhla mokkakin on makunautinto kulta katriinaan verrattuna.

Uskoin pitkään, että kahvimerkkien välillä ei ole mitään oikeita eroja maussa.

Sitten pomo osti toimistolle Euroshopperia, ja menetin uskoni.

Vierailija kirjoitti:

Gevalia aikoinaan. Onko sitä enää olemassajan? Piti R-kioskilta joskus ostaa, kun sattui oleen sunnuntai ja kaupat kiinni. Silloin 90- luvuilla. Oi voi.

Ihmeellistä, minä join 90-luvulla ihan suosiolla Gevaliaa. Outo juttu. ap

Puolalainen kahvi.

Kotona.

Tiedätte sen ei-edes-sumpin? Keitin ladataan aamulla klo 7.00 piripintaan, se on päällä koko päivän. Päivän mittaan pannu vajenee muttei tyhjene, tuoreita poroja lisätään suodattimeen vanhojen päälle ja vettä säiliöön lennossa, mittaamatta, viimein joku sammuttaa keittimen klo 19.00 ja klo 22.00 otat vielä kupillisen ja lämmität sen mikrossa?

Yllä mainittukin oli työmaalla taivaan mannaa kun vertaa sitä joulukahviin jota kerran erehdyin ostamaan. Pidän kyllä useimmista maustetuista kahveista, ja aavistus kardemummaa sopii mielestäni kahviin hyvin. En tiedä oliko pakkaamossa menneet sekoitussuhteet pieleen, vai miksi tuo "joulukahvi" maistui lähinnä siltä kuin olisin imeskellyt kourallista kardemummarouhetta.

Löfbergs on pahaa.

Markettikahveista tällä hetkellä rainbown kahvi yks pahimmasta päästä, itse en tykkää presidenttikahvista, jää paha jälkimaku. Yleensä teen kahdesta kahvijauheesta itselleni, tulee parasta näin. Vieraille keitän juhlamokkaa.

Yhdysvalloissa eräässä ihan tasokkaassa hotellissa. Muutenkin oli vaikeaa löytää mistään tavallista mustaa kahvia ilman mitään vaniljamakua tms ylimakeita lisäyksiä. Kuukauden mittaisella työmatkalla tuli ikävä kunnon kahvia.

Hyväs Ostos "kahvi". Tuutausarin alussa.

Vierailija kirjoitti:

Löfbergs on pahaa.

No se lila ainakin on. Mutta on niillä muitakin paahtoja.

Keski-Euroopasta tavallista että kahvilla tarkoitetaan neskahvia, haaleaan kraanaveteen sekoitettu pikakahvijauhetta. Se on kamalaa, ei pysty juomaan.

Huonnoimmat kahvit saa joissain pikkupaikkojen baareissa ja huoltiksilla, joissa aamulla keitetty kahvi on paahtunut ja palanut pannussa iltan. Poikkeuksia toki on. Ja kahvijauheen merkillä ei tässä kahvissa ole mitään väliä.

Ikean kahvit. Hirveintä kuraa

Pariisissa ihanassa katukahvilassa join elämäni pahimman makuisen, pienimmäin ja kalleimman kahvini.

Anoppi ja appiukko juo Juhlamokkaa. Se on ihan kauheeta ja väitän aina niillä ollessa, että närästää jo valmiiksi ja en voi ottaa kahvia.