Voiko olla piilevä sydänvika joka jää huomaamatta vaikka on tutkittu näin paljon:
On paljon lisälyöntejä, joskus useampi peräkkäin, lisäksi tosi herkästi kaikkeen (valvominen, kofeiini, alkoholi, stressi, infektio, raskas syöminen jne.) reagoiva sydän, nostaa sykettä helposti ja syketaso aina melko korkea.
Tutkittu 10v sitten ultra, ekg useasti. Vuosi sitten halusin uudestaan tutkimuksia, otettiin taas ultra, lisäksi keuhko-röntgen ja tt-kuva, ja ekg x 2. Eikä ole löytynyt vikaa.
Kuitattiin autonomisen hermoston ylikierrostilana, olen aika stressi- ja ahdistusherkkä tyyppi. Ikää +30 eikä todettuja sairauksia, kilpirauhanen kunnossa myös, ferritiini kyllä aika matala.
Voiko sydänsairaus jäädä piiloon näiden tutkimuksien jälkeen? Jotenkin en uskalla luottaa siihen, että kaikki olisi kunnossa.
Kommentit (11)
Hoitava lääkärini sanoi, että naiset ovat alidiagnosoituja sydänsairauksissa. Oireet ovat epämääräisiä ja eroavat miesten oireista etenkin naisen infarkti. Itse pääsin hoitoon yksityisen kautta. Nyt on lääkitys ja olo parempi. Suosittelen yksityistä kardiologia.
Mulla tutkittu samat, lisäksi Holter ja sydänultra. Tiheälyöntisyyteen lääkitys tarvittaessa. Jos pumppu pettää, saa perikunta ryhtyä toimenpiteisiin.
Itselläni oli leposyke 91-110 nykyisin 63-67.
Terv. 3
Mulla on leposyke herätessä/makoillessa 65-70, mutta tässä istuskellessa n. 80 ja nousee helposti kaikesta tekemisestä.
Joku ystävällinen sielu kehoitti kysymään lääkäriltä. Totta kai olen kysynyt, ja lääkäreiden mukaan kaikki on ok. Mutta tämä vain ei jätä ajatuksena rauhaan.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi et kysy lääkäriltä? Kardiologi o oikea osoite vauvan sijaan.
Toivottavasti koet oikean hoitovirheen, josta jää pysyvä haitta. Katsotaan sitten löytyykö itsekuria nöyrtyä vähän.
Oli aikanaan hankalia rytmihäiriöitä, jouduin niiden vuoksi osastohoitoonkin. Tutkittiin (ultra, holter, ekg) ja epäiltiin esimerkiksi ylimääräistä johtumisrataa. Mitään kummallisempaa ei vähäisen läppävian lisäksi löytynyt.
Leposyke oli välillä 150-200. Ei siis ihme jos alkoi pyörryttämään välillä, kun samanaikaisesti tuli kammioperäisiä lisälyöntejä. Vähän pelotti.
Sain beetasalpaajat tarvittaessa otettaviksi.
Meni pari vuotta ja rytmihäiriöitä alkoi tulla harvemmin, nykyään ei juuri lainkaan. Itselleni on täysi mysteerio koko homma. Olen selitellyt asiaa itselleni hormonitasojen heittelyllä, stressillä, hoitamattomalla astmalla (kesti aika pitkään, että hoksattiin laittaa puhaltelemaan peffit ja spirometria) ja ties millä.
Rasitustesti pitaisi tehda, jos ei jaksa kavellen se voidaan tehda laakkeellisesti.
MRI varjoaineella.
Lisälyönnit voivat olla ihan vaarattomiakin. Inhottavan tuntuisia toki, mutta välttämättä niistä ei mitään haittaa ole. Tuo, että reagoit herkästi stressiin ja kofeiiniin voisi tosiaan viitata siihen, että sinulla jostain syystä autonominen hermosto reagoi kovin herkästi.
Onko kolesteroliarvojasi mitattu? Onko sepelvaltimoita kuvattu? Varjoainekuvauksella näkyisi kovettumat ja esim. rakenteelliset poikkeamat. Näissä kuitenkin oireilu olisi tyypillisimmin hieman erilaista kuten hengenahdistusta, rasitusrintakipua, jopa pyörtyilyä erityisesti rasituksessa. Onko sinulla tuollaisia oireita ollut koskaan? Rautalisää voisi koittaa, raudanpuute voi altistaa rytmihäiriöille.
valelääkäri
Miksi et kysy lääkäriltä? Kardiologi o oikea osoite vauvan sijaan.