Lue keskustelun säännöt.
Parasta vanhenemisessa
22.03.2022 |
Mikä on mielestänne parasta vanhenemisessa?
Minusta on parasta on, että nykyään ideoitani kuunnellaan. Nuorempana minua ei kuunneltu, vaikka olisin sanonut samat asiat kuin mitä puhun näin vanhempana.
Kommentit (18)
Parasta vanhenemisessa on se, että saa rauhassa sulautua tapettiin. Ulkonäöllä oli liian suuri merkitys, kun olin nuori. Olin ja olen ujo, enkä pitänyt siitä huomiosta, jota sain ulkonäköni takia. Nyt olen liki 6kymppinen, ylipainoinen ja rypistynyt ja saan olla rauhassa. Ja se sopii minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoja kokemuksia. Lisäksi nuorena naisena kohtasin paljon ahdistelua, esineellistämistä ja piikittelyä. Nyt vanhempana kohdellaan kunnioittavammin ja minua arvostetaan kykyjeni ja ammattitaidon takia.
Ihanaa, että saa olla terveenä eläkkeellä. On oma asunto ja tarpeeksi rahaa. On aikaa tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa.
Se, että on kaikenlaiset turhat kotkotukset jääneet pois. Itsevarmuuden lisääntyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En löydä mitään syytä mikä vanhenemisessa olisi kivaa, ajattelen menneitä vaan ja miten olisi pitänyt elää toisin,masentaa vaan.
Vaikea sanoa...Ei jaksa innostua samalla tavoin esim.uuden opiskelusta. Ensimmäinen krooninen sairaus tullut. Ulkonäkö rapistuu pikku hiljaa...On vaikea kilpailla samoista töistä 20 v nuorempien kanssa. Ei äkkiä tule mitään hyvää mieleen.
N45
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa...Ei jaksa innostua samalla tavoin esim.uuden opiskelusta. Ensimmäinen krooninen sairaus tullut. Ulkonäkö rapistuu pikku hiljaa...On vaikea kilpailla samoista töistä 20 v nuorempien kanssa. Ei äkkiä tule mitään hyvää mieleen.
N45
Kilpailet keski-ikäisenä samoista töistä 25-vuotiaiden kanssa?
Pidän itsestäni paljon enemmän nyt keski-ikäisenä. Olen hauskempi, fiksumpi, empaattisempi ja tyylikkäämpi kuin parikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri näin. Aina ollut pohdiskeleva introvertti ja nyt vihdoin fyysinen ikä ja olemus vastaa sisäistä ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten Tyttökultien Rose Nylund eli joku aika sitten muutamaa päivää vaille satavuotiaana menehtynyt Betty White sanoi:
"Everything gets better with age unless you're a banana"
Kaipa olen onnellisempi mitä nuorena olin. Miinusta on oikeastaan vain hyväksyä ulkonäön rapistuminen, se on kovin lapsellista. Kuntoilla tulisi ihan lihaskadonkin vuoksi. Nuorena sitä ei niin tarvinnut ajatella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monikin asia. Olen aina uskaltanut elää omannäköistä elämää, mutta nyt en anna tuntemattomien negatiivisille mielipiteille enää yhtään painoarvoa.
Vierailija kirjoitti:
Pidän itsestäni paljon enemmän nyt keski-ikäisenä. Olen hauskempi, fiksumpi, empaattisempi ja tyylikkäämpi kuin parikymppisenä.
Mutta et aidosti itsevarmempi. Itse en koe tarvetta verrata itseäni nuorempaan versioon itsestäni. Olen sama ihminen kuin silloinkin, enkä perusta omanarvontunnettani luettelemiisi asioihin.
Sisäisesti voin hyvin, näen paljon unia jotka suorastaan liikuttavat minua ( unissa korvaan puuttuvat ihmissuhteet ja se ilahduttaa miten ihmisrakas lopulta olen) ja rakastan asuntoani, tilaa ja hiljaisuutta. Luen sieluni kyllyydestä kaikkea mitä en ole aiemmin ehtinyt.
Ulkoisesti olen tyyppiä pienehkö ja kasvoista vähän lapsellinen mikä ei harmita nyt kun olen viiskyt. Pidän itsestäni, paljonkin. Muiden mielipiteet eivät suuremmin kiinnosta.
Eli eipä ole ikävä nuoruutta. En kuulu niihin joiden elämän parhaat vuodet osuivat nuoruuteen. Nyt nautin tästä kun kaikki on kerrassaan hyvin ja minulla on intoa kehittää itseäni. Työtä en tee liikaa mutta tämä elintaso riittää just minulle.
Minulla on kyllä vähän päinvastoin, tuntuu ettei minua enää kuulla. Mutta toisaalta, en välitä enää siitä, joten se lienee parasta.