Lue keskustelun säännöt.
Miten pääsee yli p*skasta exästä?
22.03.2022 |
Erosta on jo yli puoli vuotta, mutta vieläkin sattuu niin samperisti. Mies on ihan p*ska. Otti heti uuden naisen ja nyt ruinaa minulta rahaa lainaksi, vaikka ei ole aiempiakaan velkojaan maksanut. Ja silti minä rakastan tuota p*skaläjää. Miten tyhmä voi ihminen olla?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Kirjota paperille ylös sen kaikki paskamaisuudet. ja aina ku sulla tulee sitä ikävä ni muistele sitä mikä paskakasa se oli.
Ite kuvasin siitä eroriidan aikana videon ja kattelen sitä. Todella hyvää muistutusta siitä, minkälainen mulkku se sisällään oli. Ja videon kuvaaminen oli suora kosto siitä kun hän ensin kuvas musta videon itkemässä hysteerisenä...
Sehän tässä onkin, kun en jotenkin osaa lietsoa itseäni inhoamaan häntä, vaikka olen käynyt läpi tuhansia asioita, joilla hän on loukannut ja ollut muuten vain kävelevä katastrofi. Olen mm kirjoittanut useita vihaisia "erokirjeitä" (joita en ole kuitenkaan lähettänyt), joissa luettelen kaikki hänen virheensä ja puutteensa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihtamalla paranee. Miksi et osaa olla iloinen miehen puolesta? Tai naisen? Miksi vihaat miehiä ja olet susi toisille naisille? Olisiko aika katsoa peiliin ja alkaa kehittämään itseään... N26
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli ero tuloillaan, mutta tuli se sitten kuitenkin vähän puskista erään puhelinkeskustelun päätteeksi. (Molemmilla omat kodit.) Ensimmäiset viikot olivat pelkkää sinnittelyä, onneksi töissä oli keskityttävä kokonaan muuhun. Ensimmäisten kuukausien aikana emme pitäneet yhteyttä, mutta sittemmin olemme soitelleet ja ehkä nyt parin vuoden jälkeen jopa jonkinlaisia ystäviä. Hän olisi halunnut minut takaisin fwb-suhteella, mutta en sellaiseen voi missään tapauksessa suostua. Sattuu vieläkin, mutta järki onneksi kyllä sanelee, että kannattaa vaan antaa yhteydenpidon hiipua omalla painollaan. Kunhan toinen alkaa seurustella, yhteys hautautuu lopullisesti. Joskus totaalinen yhteydenpidon lopettaminen on hyvä ratkaisu, mutta joskus kai on saatava käydä yhdessä läpi, mitä tapahtui ja miksi voidakseen jatkaa sitten eteenpäin.
Ap, aloita joku harrastus, joka vaatii kaiken keskittymisesi tai lue kirjoja, katso komedia elokuvia jne. Surut on surtava, mutta siihen hautautuminen on tuhoisaa.
Olen kehitellyt tänä aikana itselleni jos jonkinlaista harrastusta ja aktiviteettia, mutta niistä ei ole ollut kovin paljon apua.
Todellakin toivon, että tämä hiipuisi. Meilläkin tilanne oli sellainen, että mies jätti minut puhelimessa ja asumme erillään. Viimeisen kerran näimme yhteisellä lomamatkalla, jolloin paluumatkalla meille tuli riita. Siitä riidasta ei koskaan edes puhuttu, vaan mies vain ilmoitti, että tämä on nyt tässä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt ainakaan rahaa enää anna!
Nimettömänä voin tässä nyt kertoa, että kyllä, toden totta olin niin tyhmä, että "lainasin" rahaa jo aiemmin, kun hän pyysi. Nyt kysyi lisää ja sain sanottua ei. Tämä ei ole trollaamista, vaikka joku ehkä nyt niin luulee. Minä olen ollut (ja olen ehkä vieläkin) juuri niin tyhmä.
ap
Minulle, pienituloiselle, ex jäi velkaa 700e, mutta hänen muututtuaan väkivaltaiseksi, ajattelin sen olevan vain hintalappu sille, ettei enää koskaan tarvitse olla yhteydessä. Hänen luokseen jäi myös tavaroitani, mutta oma fyysinen ja psyykkinen terveyteni oli tärkeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtamalla paranee. Miksi et osaa olla iloinen miehen puolesta? Tai naisen? Miksi vihaat miehiä ja olet susi toisille naisille? Olisiko aika katsoa peiliin ja alkaa kehittämään itseään... N26
Miksi ihmeessä minun pitäisi olla iloinen kenenkään muun puolesta, jos itse olen rikki? Ja missä ihmeessä olen sanonut, että vihaan miehiä? Ja koko ajanhan tässä nyt yritän katsoa sinne peiliin, että mitä hittoa tässä nyt pitäisi tehdä. Saa neuvoa, kiitos.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt ainakaan rahaa enää anna!
Nimettömänä voin tässä nyt kertoa, että kyllä, toden totta olin niin tyhmä, että "lainasin" rahaa jo aiemmin, kun hän pyysi. Nyt kysyi lisää ja sain sanottua ei. Tämä ei ole trollaamista, vaikka joku ehkä nyt niin luulee. Minä olen ollut (ja olen ehkä vieläkin) juuri niin tyhmä.
ap
Minulle, pienituloiselle, ex jäi velkaa 700e, mutta hänen muututtuaan väkivaltaiseksi, ajattelin sen olevan vain hintalappu sille, ettei enää koskaan tarvitse olla yhteydessä. Hänen luokseen jäi myös tavaroitani, mutta oma fyysinen ja psyykkinen terveyteni oli tärkeämpää.
Pienituloinen olen minäkin enkä edes kehtaa sanoa, miten paljon mies jäi minulle velkaa. Sanon vain, että "vähän" enemmän kuin 700 euroa.
ap
Ota arabimies ja hoida niin että entinen näkee teidät yhdessä ja sitten suutelette uuden miehen kanssa<3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota arabimies ja hoida niin että entinen näkee teidät yhdessä ja sitten suutelette uuden miehen kanssa<3
Ymmärsitköhän kysymykseni hieman väärin. En ole tässä nyt kostamassa miehelle yhtään mitään, vaan yritän saada omat tunteeni kuolemaan. Enpä usko, että tuo sinun keinosi siihen auttaa.
ap
En ymmärrä kysymystä. Itse muistan vieläkin sen helpotuksen tunteen, kun p*ska ex-vaimoni löysi uuden miehen ja lakkasi häiriköimästä minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä. Itse muistan vieläkin sen helpotuksen tunteen, kun p*ska ex-vaimoni löysi uuden miehen ja lakkasi häiriköimästä minua.
Mitä siinä on vaikeaa ymmärtää? Minulle ero ei ollut helpotus, vaikka mies onkin p*ska. Hän oli se, joka jätti minut ja minä olen se, joka halusi (ja haluaa vieläkin jatkaa). Pointti on se, että vaikka tiedän, että hän on p*ska, rakastan häntä silti.
ap
Vierailija kirjoitti:
Minä myös aivan rikki suhteen päättymisestä. Joo ja tiedän, ottaa oman aikansa, mutta tässä ajassa on just nyt tukala olla.
Oletko kuitenkin hyväksynyt eron? minä elän jossain säälittävässä haavemaailmassa, että palaisimme vielä yhteen. Järki sanoo, että se ei tule tapahtumaan ja vaikka tulisikin, se olisi minun kannaltani tosi tyhmää. Mutta tunnepuoli ei ymmärrä järkeä.
ap
Meillä oli ero tuloillaan, mutta tuli se sitten kuitenkin vähän puskista erään puhelinkeskustelun päätteeksi. (Molemmilla omat kodit.) Ensimmäiset viikot olivat pelkkää sinnittelyä, onneksi töissä oli keskityttävä kokonaan muuhun. Ensimmäisten kuukausien aikana emme pitäneet yhteyttä, mutta sittemmin olemme soitelleet ja ehkä nyt parin vuoden jälkeen jopa jonkinlaisia ystäviä. Hän olisi halunnut minut takaisin fwb-suhteella, mutta en sellaiseen voi missään tapauksessa suostua. Sattuu vieläkin, mutta järki onneksi kyllä sanelee, että kannattaa vaan antaa yhteydenpidon hiipua omalla painollaan. Kunhan toinen alkaa seurustella, yhteys hautautuu lopullisesti. Joskus totaalinen yhteydenpidon lopettaminen on hyvä ratkaisu, mutta joskus kai on saatava käydä yhdessä läpi, mitä tapahtui ja miksi voidakseen jatkaa sitten eteenpäin.
Ap, aloita joku harrastus, joka vaatii kaiken keskittymisesi tai lue kirjoja, katso komedia elokuvia jne. Surut on surtava, mutta siihen hautautuminen on tuhoisaa.