~~~JOULUNTÄHÖSTEN MAANANTAI~~~

Esikoinen on ottanut uuden linjan... Aamut alkaa siis aikaisin jälleen. No, saipa nauttia niistä 8-8.30 herätyksistä pari viikkoa, nyt ei kovasti tarvi taistela päikkäreiden kanssa kun yöunet on sen verran lyhyempiä. Jäännää, miten tuo rytmi ei esikoisella asetu vaikka on pian 1v8kk... Toivottavasti tyttäret ovat sitten kuitenkin edes hiukan samoilla linjoilla unien kanssa, ettei mene ihan toisen paapomiseksi koko ajan.



Mies teki reilut... Oli laittanut herätyksen, mutta päätti, että jättää kurssin tänään väliin. Kiva joo, mutta koko muu perhe heräs sitten siihen kelloon... Pitäisköhän alkaa " sattumalta" siivoomaan kattilakaappia ;-)



Galluppia vaatteista yms tarvikkeiseta. Mitään en ole laittanut vielä eikä ole oikein suunnitelmissakaan. Tilaa ei ole yhtään, joten en keksi mihin ne vauvan vaatteet laittais. Jos teen saman ratkaisun kun esikoisella eli käytän hoitopöydän avohyllyjä niin esikoinen kyllä pitää huolen, että ne on vähintään kerran päivässä lattialla pitkin poikin. Sänky on sinäänsä valmiina, ainoa vaan, että isosisko nukkuu siinä eli tarttis kasata isommalle sänky...



Tänään muskari ja vesilätäköissä pärskimistä, mukavaa eikö totta? Neuvola onkin torstaina jälleen.



Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!



Tiina 30+4

Hyvää alkanutta viikkoa vain kaikille tähtösille!



Olin perjantain kotona potemassa flunssaa. Onneksi tein niin, sillä nyt tuo pitkäkestoinen flunssa tuntuu olevan viimein tainnutettu! Olokin on oikein hyvä ja levännyt.



Ajattelin tässä alkavan viikon kunniaksi tehdä uuden gallupin:



KUINKA PITKÄÄN TEILLÄ, ARVOISAT KANSSASISARET, KESTI, ETTÄ VAUVA SAI ALKUNSA?



Voi vastata, jos haluaa. Jos ei, se on ihan ymmärrettävää.



Itse voin vastata omalta osaltani, että meillä meni 1,5 vuotta. Sama aika meni esikoisestakin. Tosin nyt toisen kohdalla oli vähän rennompi meininki ja ajateltiin ihan oikeasti, että tulee jos on tullakseen. Kolmatta kertaa ei sitten kokeillakaan. :-)



Luin nopsaan nuo viikonloppupinot. KUKKA taisi kertoa kärsineensä menkkamaisista kivuista. On se jännää, miten eri lääkärit suhtautuvat eri tavoin. Itse olisin varmasti saanut sätkyn, jos tulisi sellaisia kipuja. Onneksi, Kukka, tunnut ottavan rauhallisesti. Kaino vinkkini kuitenkin on, että varmasti kannattaa tutkituttaa kohdunsuu tilanne tässä välilläkin ennen vikaa neuvolalääkärikäyntiä. HEINI jaksaa jumpata ja liikkua ihanan ahkerasti. Haikeana luen tuosta energiasta...



Seuraava neuvolalääkäri on minulla hankalasti torstaiaamuna. Toivottavasti pääsen ajoissa vastaanotolle, sillä klo 10 alkaa töissä yksi vetämäni kokous.



Omaan napaan ei kuulu ihmeempiä. Välillä tämä vatsan kasvu ihmetytti. Nyt on sellainen " taantumavaihe" , että paino (onneksi) junnaa paikoillaan ja masunkin kokoon on jotenkin tottunut. Sitten seuraavan kasvuspurtin aikana varmasti alan sitten tuskailla taas, että onpa mulla iso vatsa! Supisteluja tulee edelleen, mutta eipä niistä sen enempää. Välillä vatsaa vihloo, mutten oikein erota, ovatko ne jotain kohdun kasvukipuja vai liittyvätkö ne supistuksiin.



Eilen oli monta tuntia kestävä ukkonen täällä pk-seudulla. Salamat olivat aika vaikuttavan näköisiä, kun oli jo pimeää. En ihan heti muista, milloin viimeksi olisi ollut ukkonen lokakuun puolella.



Iituli rv 29+ (keskiviikkona siirrytäänkin sitten uudelle kymmenluvulle, jee)

Iituli: olen ajatellutkin että menen tässä muutaman viikon päästä lääkärille tarkastaan oman tilanteeni ja samalla " ruinuan" sairaslomaa kahdeksi viikoksi että saisi jäädä jo kotiin... mua alkaa ahdistamaan noi 50km/suunta työmatkat autossa...



Galluppi: Meillä esikoinen sai alkunsa 3kk yrittämisen jälkeen ovistikkujen saattelemana. Tämä toinen lähti vieläkin helpommin eli ensimmäisellä yrittämällä. Tällä en halua missään nimessä mitenkään kehuskella, antaisin tämän hedelmällisyden muillekkin jos vaan voisin..



Pitäisikö olla huolissaan (voi olla vähän tyhmä kysymys) mutta kun tuntuu että vauva mahassa ei ole liikutellut kun " yhtä" päätään lauantaista asti... eli tuola alapäässä tuntuu kunnon muljahduksia niin että tuntuu jonkin pian valahtavan sieltä mutta ylämahassa päin ei tunnu liikkeen liikettä? Voiko olla jossain konttaus asennossa?

Huomenna on neuvola aika että sielä nyt saan kysyttyä kyllä samaa.. mutta vähän jotenkin vaivaa tämä asia...



Hyviä maanantai vointeja kaikille!! rv. 30+4

Taas uusi viikko ja uudet kujeet! Oli mukava viikonloppu, mies piti vapaata työnteosta ja saimme olla ihan perheen voimin keskenämme.



Lauantaina kävin lastentarvikekirppiksellä ja ostin vauvanvaatetta urakalla, rahaa meni n.10¿ ja nyt ei tarvitse ostaa kuin muutamat sukat, kaikki muu on hommattu. Tunnelma oli kirpputorilla kuin Aku Ankka-filmin alennusmyynnistä, porukkaa oli tuhottomasti. Kylän ehkä kaikki isovatsaiset olivat paikalla. :) Tosin tytsykkä otti ostetut vaatteet välittömästi nukenleikkeihin, pitäkööt, pestään sitten marraskuun puolella kaikki vaatteet.



Galluppina oli tänään kuinka nopeasti vauva sai alkunsa. Meillä kävi tuuri ja vauva sai alkunsa heti. Häät olivat 1.4 ja tein positiivisen testin 19.4, ei ihan hääyön yllätys, mutta melkein. Esikoisesta sama juttu.



Oma napa: Vauvalla on tapana herättää minut potkimalla virtsarakkoon yöllä, noin klo 3-4 ja sitten valvotaan ainakin tunnin verran, kun uni ei heti silmään tule vessareissun päätteeksi. Onneksi olen sairaslomalla, niin saan nukkua päiväunet, jos yöllä jää vähemmälle. Liitoskivut ovat tallella, tulevat rasituksesta salamana paikalle. Tosin pelkkä makaaminenkaan ei tee hyvää. Sokeria olen mitannut ja paastosokeri on ollut nätit 4,5. Tänään pitäisi mittailla aterianjälkeisiä arvoja, tosin verensokerimittari on nyt tytsyllä mukana koulussa. Hassu vaiva ilmaantui nyt viikonloppuna, alapää on tosi turvoksissa, kuulunee asiaan, mutta tuntuu varsin omituiselta...? Lueskelin juuri tuossa aamusella vanhaa vauva-lehteä ja siinä olevia raskausajan vaivoja, minulla tuntuu olevan niistä melkein kaikki, jotkut isompina ja jotkut lievempinä. Neuvolakin on vasta 3 viikon päästä... Eikös viikolta 30 ruveta käymään neuvolassa 2 viikon välein?



Jos menisin hieman lepuuttamaan ja lueskelemaan... (täytyy lukea yölliset lukemiset uudelleen, kun vireystila ei silloin ole parhaimmillaan!)



Mukavaa päivää kaikille!



Kirsikka ja aarre rv 27+3

PERHE laitettu maailmalle ja koira lenkitetty!! Tuo olikin lause jota en olisi uskonut minulta tulevan.. siis toi koira juttu. Ei ole onneksi oma vaan " lainassa" . Emme ole miehen kanssa koira ihmisiä, mut tämä koiru saa kyllä tulla aina kun on tarve.



Viikonl. oli ja meni.. eikä taas saanut mitää järkevää tehtyä. Siitä sopiva aasin silta kyselyyn et onko vaatteet yms. laiteetu. NO ei.. kovasti haluaisin niitä ruveta jo pesemään ja sänkyä kasaamaan, vaan kun ton ukon pitäis saada ensin noi tapetit seinille. Uhkailin jo ite ruveta siihen puuhaan.. ja silloin mies kyl oli kovin innokas tekemään sen, sit se taas unohtui.. pitää vissiin aloittaa uhkailu uudestaan.



G: lasten laitto alulle. ykkönen oli noin kahden vuoden projekti (kaksi keskenmenoa sen aikana) kakkonen ja tämä kolmonen on sit tullut ekasta yrityksestä siis todella nopeasti. Aluperin oli kyllä VARMAA et lapsi luku jää kahteen, mut kun tuli aika pistää vauva tavarat pois alkoi epäröinti. Itsekseni asiaa tuumailin kuukauden verran ja sit otin asian puheeksi miehen kanssa ja hän oli kyl välittömästi ideassa mukana ja kuun lopussa testi näytti jo plussaa.



Mekkamaisia kipuja on ollut nyt joillakin ja itsekin olen vähän sellaisia tuntenut, pitänee kysyä lääk. ens viikolla. Kuitenkin suurempi huolen aihe on sellainen ihme tunne tuola alapäässä siis tarkalleen jossain kohdun suulla ja synnytys kanavassa sellasta ihme muljahtelua ja tunne kuin sielä jokin olisi jo tulossa. sen lisäksi kova paineen tunne. Kuulostaako tutulta kellekään?? Tunnetta on tosi vaikea kuvailla.



Voimia vaan heille jotka uhmaikäisten kanssa taistelee, se on todella voimia vievää puuhaa. Onnea myös kolmenkympin paremmalle puolelle siirtyville.. Loppusuora alkaa häämöttämään! Hyviä vointeja kaikille :o)



nefili jossain 27+3 luulisin

Itse olen käynyt nyt kaksi kertaa Naistenklinikan päivystyksessä. Toisella kertaa terveysaseman lääkäri antoi lähetteen supistusten takia, toisella kertaahan minulla tuli verta. Molemmilla kerroilla on määrätty sairaslomalle lepäämään, minkä ansiosta supistukset ovatkin sitten vähentyneet ainakin joksikin aikaa.



Kun kävin viimeksi, minulle annettiin ohjeeksi, että seuraavissa tilanteissa täytyy tulla näytille päivystykseen:



- tulee kirkasta verta

- supistukset ovat kivuliaita tai

- jos tulee paineen tunnetta.



Tällä en missään nimessä halua sinua säikäyttää, mutta ilmeisesti tuolla paineen tunteella on jokin merkitys. En halua olla mikään tuomion enkeli tai vainoharhainen, mutta sinuna selvittelisin kyllä asiaa. Äläkä ihmeessä säikähdä tästä, mutta ehkä on parempi pelata varman päälle, vai mitä? :-)



Iituli

Mulla just samanlaista muljahtelua ja siinä samalla tuntuu sitä painetta mutta menee ohi kun muljahtelu loppuu. Miten sulla?

Mä olen tästä sitä mieltä että vauvan liikkeet tuntuu nyt tuola alapäässä ja kun liikuttaa itseään tavalla tai toisella niin tuntuu ikävää muljahtelua aivan kun ilmaa tulisi pihalle samalla kohdunsuulta ja joskus peräaukonkin tyköä :) ja samalla aiheuttaa tuota paineen tuntua. Pikemmin tuntuu siltä että pian tulee käsi (jos on pysynyt pää alaspäin asennossa) tuolta jalkojen välistä esiin. rv. 30+4

Itsekin jo hieman huolestuneena soitin neuvolaan.. Eipä nua kovin huolestuneelta kuulostaneet. Käskivät maata tämän päivän ja kuulostella oloa.. jos alkaa tulla verta tai supistelemaan kovasti niin sit on asia eri. Voipi vaan kuulemma olla pää joka painaa.. ihan hyvin osasit kuvailla tätä tunnetta se käsi oli tosi hyvä :) mun paineen tunne on aika jatkuvaa tosin voimakkaampi noiden muljahtelujen aikana. Tuntuu kuin pitäis olla vessassa kokoajan, vähän sama tunne oli kun vedet meni esikosen aikana. Olo on kyllä kuin ekaa odottais..



neffi

Minulla myös tuollaista paineen tunnetta ollut jo jonkinaikaa, tuo sinun lausahduksesi " esiin työntyvästä kädestä" olisi voinut olla minun suustani. Välillä tulee samanlainen tunne (vaikka 100 kertaa lievempänä) kuin aiemmissa synnytyksissä tuli juuri ennen ponnistusvaihetta. Että nyt sieltä on joku tulossa. Varsinkin suuremmalla hädällä käydessä tuntuu ettei uskalla ponnistaa kunnolla, jos sieltä kuitenkin on joku tulossa.



No, joka tapauksessa, olin viime viikolla lääkärineuvolassa. Lekuri totesi että kohdunsuu on kiinteä ja tiukasti kiinni eli ei sieltä ainakaan juuri tällä hetkellä ole kyllä ketään tulossa. Supistuksetkaan joita minulla on jonkin verran ollut, eivät ole tehneet mitään kohdunsuulle. Eli minä en enää ole huolissani tuosta tunteesta, kai se vauveli vaan painaa kovasti alaspäin.



Hieman samaan liittyen Kukka kertoili liikkeistä jotka tuntuvat vain alavatsalla. Minä yhdistä nämä kaksi asiaa ainakin itselläni toisiinsa: vauva taitaa olla jotenkin niin sopivassa asennossa että kaikki liikkeet tuntuvat vain alapäässä ja siis myös tuo painon tunne. Välillä tuntuu että ottaa koko nyrkillä virtsarakosta kiinni ja puristaa :-) Että tuntuu aikasta makeelta...



Gallupia oli tuosta raskautumisen nopeudesta. Meillä esikoinen ilmoitti tulostaan heti pillereiden lopettamista seuraavasta kierrosta. Toista tehtiinkin sitten vuosi, mulla on toooodddeeelllla epäsäännöllinen kierto eli sillä taitanee olla vaikutusta asiaan. Minkään ovistestejen tms. kanssa en oikeen osannut alkaa pelaamaan, kun epäsäännöllisen kierron (30-80 pv) vuoksi olisin joutunut niitä käyttämään joka päivä ja se olisi tullut aika kalliiksi.



Tätä kolmatta, joka on nyt siis tuloillaan, tehtiinkin sitten 6 vuotta. Välillä vähän enemmän, välillä vähemmän. Välillä oli pillerit käytössä kun en jaksanut enää noita epäsäännöllisiä kiertoja. Terolutit aiheuttivat tiputteluvuotoja koko kierron ajaksi, joten niilläkään ei saatu kiertoa normalisoitumaan. Isäntä oli koko ajan mukana sellaisella juu-ei-meiningillä, ehkä hieman enemmän eienäälisäälapsia-ajatuksella, mutta ei kuitenkaan ollut halukas suuremmalti mitään ehkäisyvaihtoehtoja pohtimaan. Keskeytetty yhdyntä taisi olla meillä se yleisin " ehkäisy" .



Aloin syömään reilua vuosi sitten Omega 3:a, ihan muista syistä (joita en oikeastaan enää muistakkaan). Apteekissa sanoivat että niitä täytyy syödä säännöllisesti 2-3 kuukauden ajan jotta niillä olisi jotain vaikutusta. No, syötyäni niitä 4 kuukautta, huomasinkin yhtäkkiä että kolmet viimeiset menkat olivat tulleet tasan 30 päivän kierrolla ja sitten ei tullutkaan enää kuin yhdet menkat ja huomasin olevani raskaana! En todellakaan tiedä oliko tuolla omegalla vaikutusta kierron säännöllistymiseen, mutta aika ihmeelliseltä sattumalta se tuntui kun kierto on ollut epäsäännöllinen viimeiset 15 vuotta!



Tulipas pitkä sepustus lapsenhankinnasta, tuo nyt oli lähinnä tuollainen ajatus, että mikä on vaikuttanut ehkä mihinkin. Sitä kun emme tule koskaan tietämään. Mutta Omega 3 kuuluu edelleenkin päivittäiseen ravintooni, ei siitä ainakaan haitta ole vauvalle (kuulemma).



Teppis ja Junnu 28+2

Aika kyllä rientää, kun nyt tosiaan on jo lokakuu. Ja toisaalta tuntuu ettei aika kulu ollenkaan. Vielä 4 vkoa töitä, plaah. Tai no, kai sitä pitäis ajatella positiivisesti että

enää

4 vkoa töitä.

Viikonloppu oli

piiiiiiitkästä

aikaa ihanan rento, ei ollut mitään suunnitelmia ja saatiin kerrankin rauhassa hoitaa asioita ja siivoilla. Lauantaina käytiin ostamassa hoitopöytäkin. Ei kyllä vielä koottu sitä, makkariin pitää ensin raivata tilaa.. Ja ongelma on täälläkin että mihin ne vauvanvaatteet saisi laitettua, pentukoira nimittäin kiskoo ne kyllä

ihan takuulla hoitopöydän avohyllyiltä alas, ja laatikkoja tuossa pöydässä ei ole kuin yksi. Eräs ratkaisu olis tietty laittaa niille avohyllyille jonkinlaiset erilliset laatikot. Pitänee miettiä. Avokki oli aivan ihana eilen ja siivosi koko huushollin, mulla jäi sitten hyvin aikaa lenkittää koirat kerrankin erikseen. Molemmat sai kunnon mettälenkit, ja mä tuplaten ulkoilua vesisateessa ;) Yleensä käytän molemmat kyllä samalla kertaa lenkeillä nyt kun pentukin jo jaksaa juosta vanhemman perässä, mutta jos jotain tiettyä asiaa haluaa treenata toisen kanssa niin sitten on parempi ettei oo molemmat mukana. Tuo avokin äkillinen " siivousinto" johtunee osittain kyllä siitä että lähtee huomenna viikoksi Bostoniin (mur) työmatkalle ja koittaa vähän hyvitellä kun jättää mut tänne sateeseen yksin koirien kanssa :) Moiset työmatkat pitäis kyllä kieltää lailla, nyt jo ikävä :(

[b]Galluppiin:[/b] Täälläkin kävi tuuri ja onnenpotku ja kaikki mahdolliset ajoitukset kohdilleen, ja vauva sai alkunsa ihan ekasta kierrosta. Ajateltiin että kokeillaan rauhassa eikä ressata asiasta, että ei se heti onnistu, mutta onhan tässä aikaa. Jätin minipillerit pois helmikuussa, maaliskuulle piti ootella menkkoja, ja sen jälkeen tulikin plussa testiin. Menkat oli myöhässä jo reilun viikon ennenkuin edes tajusin testata, oletin kierron vain olevan vielä sekaisin eikä kyllä rehellisesti sanottuna tullut mieleenkään että ekasta kierrosta tärppäisi. Mutta tällä kertaa niin kuitenkin sattui käymään, ja kiva tietysti niin.

Vauveli on liikuskellut tosi aktiivisesti eilen ja tänään, oikeen jumppapäivät varmaan. Välillä tuntuu että menee koko masu ympäri kun niin muljahtelee, ja äsken palaverissa oikeen säpsähdin kun vauva potkaisi oikeen kunnolla suoraan napaan :)

Mutta nyt taas töiden pariin, hauskaa alkavaa viikkoa kaikille! Ja vointeja myös!

-nesselia & masukki (rv 29+1)

En olekaan vielä ikinä pinoutunut, taustaillut vain---vai miten se palstatermi kuuluukaan,,,? :))



Nyt tuli mieleen kysäistä näin odotussiskoilta, kun SOKERIRASITUStulokset sain...

Siis-- to aamuna kävin rasituksessa, ja siellä sain heti paastoveriarvon, jonka kerrottiin olevan ok. Nyt kuitenkin kun soitin tuloksia niin sanottiin että paastoarvo on 5.2 kun normiraja on 5.1. Muut kaksi arvoa oli vitosella alkavia ja siis normaaleja. Terkkari sanoi että tämä paastoarvo on patologinen ja näinollen täytyisi käydä kuukausittain paastonäytteessä ja lisäksi noudattaa dieettiä...

Jotenkin tuntuu nyt siltä että tämä on hätävarjelun liioittelua, enkä aio sitä tehdä. On kyse vain yhdestä (1) kymmenyksestä, ja odottamani vauva on neljäs, muilla kolmella on ollut suunnilleen sama tilanne, arvot vaan vähän korkeampia kuin nyt. Ekan kanssa kuusi vuotta sitten voudatin dieettiä, muiden kanssa en. Lasten painot 3900g, 3700g, ja 4600g. Sairaalassa otetuissa näytteissä vauvan sokerit on ollut kohdallaan.. Itse olen painanut myös tuon 4700g, ilman että äidillä olisi ollut diabetesta..

Mitä sanotte--olenko vastuuton jos elän kuten tähänkinasti--pulla päivässä piristää, ja liikuntaa (sauvakävelyä) pari kolme krt vkossa???



Kiits,

Piltti 28+1, la jouluaattona

Heh, eilen tuli sitten urakoitua viimeiset omenat puista purkkeihin eli keitettyä iso kattilallinen omenahilloa :) ...Ja tein uunissa ison annoksen omenahyvettä (oikeasti sitä pitäisi kutsua omena[b]paheeksi[/b] kaiken sen voin ja sokerin vuoksi :D) ja lisukkeeksi kotitekoista vaniljakiisseliä, slurps! ...Eiköhän se paino tässä pikkuhiljaa lähde nousuun ;)? Äh, ja nyt tajusin unohtaneeni aivan täysin tehdä aikomaani sokeritonta omenasosetta pakasteeseen, no ei kai tuo haittaa kun ei vauva vielä kuitenkaan ennen ensi kesää omenaa syö :)



GALLUPVASTAUKSET RASKAUTUMISESTA:

Heh, esikoinen napsahti alulle ensimmäisestä mahdollisesta kerrasta, mikä jo sinällään oli uskomaton " shokki" . ...Olin näet ikäni (30 raskauden alkaessa) ja perheessäni olevan lapsettomuuden ja useiden ikäisteni tuttujen läpikäymien hoitojen vuoksi AIVAN VARMA, ettei meilläkään tärppää luomusti... Vaan toisin kävi. Esikoinen on nyt 3v4½kk ikäinen hyvin vilkas tyttönen :)



Tämä vauva ei lähtenyt ihan yhtä rivakasti alulle, ehkäisy jätettiin pois joskus ennen joulua (marras-joulukuun vaihteessa muistaakseni) ja tammikuussa luulen saaneeni hyvin varhaisen keskenmenon, siis sellaisen, että raskausoireita jo oli, mutta kuukautiset eivät vielä olleet edes myöhässä. Tosin ne tulivat sitten muutaman päivän myöhässä valtavan kivuliaina ja " klimppisinä" ja kierto oli seuraavan kuukauden ihan sekaisin... Huhtikuun alussa oireet olivat niin selvät, ettei sitä testiä oikeastaan edes olisi tarvittu ;), mutta silloinkin todella voimakkaiden oireiden syynä taisi olla kaksosraskautena alkanut raskaus. Joka tapauksessa olen hyvin onnellinen, ettei edes sekundäärisestä lapsettomuudesta tarvinnut murehtia. Minun iässäni (tänään 35 :D) ei lapsen saanti ole enää mikään itsestäänselvyys!



Hmm, ottaisikohan välipalaksi vähän sitä omenahyvettä...



Tinuri ja Itu rv 29+2 ja muovailuvahoineen touhuava esikoinen :)

Onneksi olkoon, Tinuri!



Eiköhän kaikki ole kunnossa, Nefili. Toivottavasti en säikytellyt sinua!



Noita liike- ja muita tuntemuksia on kyllä hankala kuvata muille. Eilen yritin itse kuvata miehelle sitä, kun lapsi huitoo (ilmeisesti kädellään) minua jonnekin virtsarakon suuntaan. On ensinnäkin hankala kuvata, missä kohtaa tarkkaan ottaen liike tuntuu ja miltä se tuntuu.



Liikkeistä vielä sen verran, että tämä vauva liikkuu kyllä isoveljeään paljon enemmän vatsassa. Liikkeitä satelee ihan jatkuvasti. Esim. jos yöllä sattuu joskus heräämään, on masussa jumppatuokio menossa. Joskus saan melkein sätkyjä, kun vauva alkaa liikkua ollessani esim. kahvilla työkavereiden kanssa tai vaikka lähijunassa.



Hyviä vointeja vain kaikille!

Esikoisen kohdalla ehti tulla kahdet menkat, ennen kuin lähti alulle. Keskimmäinen lähti heti kun alettiin " yrittämään" , kuopuksen kohdalla oli jälleen parit menkat ennen kuin tärppäs. Ilta-tähti lähti heti hormonikierukan poistamisen jälkeen alulle. Eli ollaan myös niitä joilla lapset ovat helposti saaneet alkunsa. Mieluusti antaisin tämän hedelmällisyyden muillekkin.... Välillä tuntuu, että aivan hävettää, kun on niin " helposti" tullut raskaaksi.



Vauvan liikkeistä; tuntuvat hyvin selvästi alavatsan seudulla ja ylempänäkin. Alavatsan töytäisyt johtuu ilmeisesti siitä kun vauveli on jo raivotarjonnassa. Peppua osaa tämä meidän tulokas " pönkittää" niin että tuntuu vatsan läpi selvästi. Virtsarakko o ilmeisesti välillä nyrkkeilysäkkinä, ainakin öisin tuntuu siltä.



Ensi viikolla toiseen sokerirasitukseen ja kun viikkoja 34 vielä ylimääräinen lääkäri, jossa arvioidaan kokoa. Jännät paikat kun ei tiedä miten käy. Synnytystapa-arvioonhan joudun koska tämän hetken kuopus jäi hartioista kiinni.



Tällaista tarinaa tällä kertaa!



Jouluodotus 28+4, jolla vatsan koko " norsumaisen" suuri

Tuli sit nukuttua parin tunnin päikkärit.. yöt nykyään niin katkonaisia et väsy on koko päivän.



PALJON ONNEA synttäri sankarille!!!



Iituli en minä sinun puheista säikähtänyt, muistan itsekin lukeneeni tosta paineen tunteesta... et se ei välttämättä olisi hyvä juttu(tulipas se sekavasti). Ja se tuntemusten kuvailu on kyl niin hankalaa. Täs nyt kuitenkin ollaan saikulla osittain noiden suppareiden takia, et ehkä pitää käydä tarkistuttamassa et kaikki on ok.

Nyt perunoiden kimppuun.. plääh..

nefili

Vastailen nyt ensin galluppeihin.



Raskaaksi tulo: Mä olen aina tullut ns. kerta laakista raskaaksi (nyt siis kolmas). Tarkkana saa siis olla ehkäisyn kanssa, kun tuo kolme on meidän perheen toivottu lapsiluku.



Äitiyspakkaus ja -raha: Mulle tuli jo viikko sitten päätös äitiysrahasta ja se oli ihan ok. Äitiyspakkaus pitäis tulla tällä viikolla.



Vauvan varusteet: Kaappista oon penkonut kaikkein pienimmät vaatteet esille sekä lakanat jne. Pessyt en ole vielä mitään. Pinnasänky on jo tuotu meidän huoneeseen, mutta ei tilan ahtauden takia ole kasattu. Ensi viikosta alkaen olen vuosilomalla ja aloitan vähitellen vaatteiden pesun ja kamppeitten järjestelyn.



Tinurille synttärionnittelut!



Oma napa: Eipä ihmeempiä. Samat vaivat edelleen, liitoskivuissa on onneksi välillä lähes kivuttomiakin päiviä. Tämän viikon, kun jaksaa vielä töissä ahertaa, niin sitten tosiaan alkaa kauan odotettu loma. :)



Tuuti73 30+5

Iltapäivän jatkoja kaikille.



GALLUP: riippuu miten laskee. 1 3/4 vuotta sitten oli keskenmeno eli tavallaan kesti reilu vuosi ennen kuin tämä saatiin alulle. Toisaalta yritystä oli vain 2 kk heti keskenmenon jälkeen (jolloin ei tärpännyt) ja sitten pidettiin todella pitkä tauko. Keväällä tämä touhupallo saikin sitten kertalaakista alkunsa täysin suunnittelemattomasti.



rv. 30+2

Ei nyt sillä, että olisi kaikki vaivat missään nimessä hävinneet, mutta olo on viime viikon ja viikendinkin ollut ihan ok! :o) Olen ihan jaksanut hommailla lasten kanssa, siivoilla, laittaa ruokaa... Kuulostaa varmaan sille, että perusasioitahan nuo--kai ne nyt pitää hoitaa! Mutta pari edeltänyttä viikkoa olin kyllä niin vaivainen ja poikki, että todellakin oli elämä vaikeaa. Kauhistutti ihan, että miten sitä selviää loppuun saakka. Noh, nyt siis toivotaan, että tätä jatkuisi mahdollisimman pitkälle! Sunnuntainen verenpainearvo (kaverin mittaama, mutta ihan sairaalassa niitten koneella) oli 108/62!! Siis ihan laskenut oikeen, kun lääkärillä oli jo 125/78. Jospa se siitä se hyvä olokin osittain johtuu.



Käytiin lauantaina omenatarhassa poimimassa, ja tytöt oli niin onnessaan ja ihmeillään, kun oli omenoita ja päärynöitä puut täynnä, ja ihan itse sai niitä poimia!! :o)



TINURILLE onnitteluja. Itsellä on mielessä lähetyvät kolmekymppiset joulukuussa... Ei mitään varsinaista ikäkriisiä, mutta kyllähän tuo vähän pistää miettimään! :o)



Viimeyön oli valtavat ukkosmyrskyt puoliyöltä ihan aamu kahdeksaan saakka.... Eli aikasta paljon tuli valvottua! Jospa saisin nuo tyttösetkin päikkäreille jossain vaiheessa. Kyllä muuten salamoikin aikalailla! Joskus kuuden jälkeen alkoi menemään tossa tiellä kaiken maailman palo- ja pelastus autoa. Oli jonnekin salama iskenyt ja iso tulipalo riehui tossa vähän matkan päässä. Mies soitteli työmatkaltaan sitten vähän myöhemmin, kun oltiin siinä aamu ihmetelty että kolaristako kyse vai mistä, kun uutisissa ei mainittu mitään. (Siitä jäänyt pelko, kun pari vuotta sitten tuossa moottoritiellä oli sellainen sumun aiheuttama jättiketjukolari, jossa kuoli jotain 60 ihmistä.)



Mutta liekö tuo nyt vähän aiheen vierestä?? Jospa vaikka galluppiin vastaisin... Kaikki kolme raskautta on lähteneet ihan eka yrittämästä, eli tosi onnellisia olemme siinä mielessä.



Kaikille hyviä vointeja! Ihan tuttua on joo toi " paineen tunne" kun mullakin on tuo alakerta ihan epämuodostuneena ja turvoksissa. Ja ihan nauratti tuo kuvaus kädestä, kun pari kertaa olen ihan samaa miettinyt, että jos tuonne kurkistaisi, niin varmaan sieltä olisi pieniä varpaita tai sormia jo näkösällä! Tosi kumma tunne, ja välistä niiiiiin epämukava!



UM, huomenna tasan 30!!

Täällä olen välillä lukemassa käynyt mutta nyt päätin ottaa osaa kuulumisiin. Vertaistukea loppumetreille lähinnä tulin hakemaan. Itsestäni sen verran (kävin ilmottautumassa tuonne jouluisten listalle) että olen 27 v ja toista kertaa raskaana. Tuossa vieressä touhuaa esikoinen joka syntyi tammikuussa 05. Tämän pikkaraisen la olis 4.12 ja synnäri koks. Epäilen että tulee etuajassa kun tuolla tytölläkin oli kiire maailmaan. Syntyi 38+6



Palaan illemmalla asiaan, nyt tytöllä jokin kriisi tuolla..



siirisanttu rv 31

Tinurille: Onnea synttärien johdosta!



Oma napa: Ei mitään ihmeellistä, huomenna labraan ja ylihuomenna lääkärille.



Gallup, raskautumisesta: Ensimmäisen kanssa yritimme enemmän ja vähemmän 4v. sen jälkeen olimme lapsettomuuspuolella tyksissä, mutta eipä siellä mitään ehditty tehdä kun olin jo raskaana :) Sain keltarauhashormoneja ja sitten neiti jo ilmoitti tulostaan.

Toisen kanssa päätimme, että saa tulla heti kun on tullakseen. Emme siis ottaneet mitään ehkäisyä synnytyksen 02/05 jälkeen, raskaana huomasin olevani huhtikuussa 06. Kierto on aina ollut tosi epäsäännöllinen, joten en aikaisemmin edes tajunnut odottavani enkä edes testannut.

Tämän jälkeen otamme varmaankin jonkin ehkäisyn, mutta minkä se selvinnee aikanaan.



Pikkusisko: Missä käytte muskarissa?



Nyt leikkimään ipanan kanssa!



Niisku

rv 31-32