Yksin kriisin keskellä

Vaikka kuolisin sinä päivänä, tämä ei tule käymään vaan oleilee muualla.

Kirisin koittaessa yksinäisyys korostuu, muuttuu painostavaksi, ja tarve ihmisten tukeen on valtava. Se, että ystävä ei tule lupauksistaan huolimatta on tavanomaista raskaampaa kestää. Ei kuitenkaan kannata surkutella tilannettaan ihan niin paljon, että jos kuolee ei ystävä tulisi silloinkaan,. Rehellisesti sanottuna kuolleelle ei ole enää merkitystäkään kuka tulee tai on tulematta. NIinpä yksi keino on sietää kriisiään ja luottaa kohtaalonsa siltä osin, että jos juuri nyt on kauhea olla se ei välttämättä ole huomenna aamulla. Keinoja selvitä on myös löytää itsestään voimavaroja. Auttaako lukea hyvä runo? Laittaa googlettaen haku" mitä minä teen nyt" ja availlen mitä omistuisimpia hakuvastauksia, joista voikin löytyä jokin idea mitä tehdä seuraavaksi. Luottaa intuitioonsa ja kävellä jonnekin  ilman päämäärää, jolloin voi ohjautua paikkaan jossa onkin jotakin  henkisesti helpottavaa.

 

Tarkoitin että olen itsetuhon partaalla ja erittäin huono olo henkisesti ja fyysisesti.

Mene ulos. Mene vaikka johonkin sota-avun keräyspaikalle, ja kysy tarvitsevatko apua. 

Vierailija kirjoitti:

Mene ulos. Mene vaikka johonkin sota-avun keräyspaikalle, ja kysy tarvitsevatko apua. 

Paha olo jatkuu silti päivittäin.