Lue keskustelun säännöt.
Olisikohan elämä helpompaa jos sanoisi aina sen mitä ajattelee?
25.08.2015 |
Olen miettinyt täällä valkoisten kohteliaisuusvalheiden verkostossa, että entä jos alkaisi vaan sanomaan, mitä mieltä oikeasti on? Kaatuisiko sosiaaliset suhteet? Onko miehillä helpompaa, koska he sanovat yleensä asiat halki? Tai autisteilla?
Siis että jos joku pyytäisi kylään, niin sanoisi oikeasti että:"Ei kiitos, en jaksa jaaritella teidän kanssanne lauantai-iltana. Haluan olla rauhassa."
- Mitäs teille kuuluu?
- No vaikka mitä, mutta en sitä sulle ala kertomaan, koska kerrot eteenpäin kuitenkin.
Koen, että kaikki valkoinen valehtelu syö energiaa, koska pitää pitää kiinni siitä, mitä sanoi ja muistaa mitä kenellekin hätäpäissään keksi sanoa, ettei tyyppi loukkaannu kun esim. kieltäydyn. En halua enkä jaksa aina olla ihmisten kanssa tekemisissä ja tuntuu ahdistavalta, kun kaikkialla tutut kinuavat kuka minnekin. Aargh.
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 16:48"]
Ap:
No en siis ole mikään paskanpuhuja selän takana, vaan ennemminkin kärsin kiltin tytön syndroomasta. Pyrin miellyttämään muita ja aina olemaan se kiva tyyppi, joka puolustaa ja kehuu toisia. Tämä kai vie energiaa, sillä aika moni tuttavapiirissä pitää minua psykiatrinaan ja vuodattaa minulle ongelmansa ja odottaa jonkinlaista myötätuntoa, tukea ja ratkaisuja. Sama juttu, kun kaipaavat kehuja kuka mistäkin.
Ja koska en halua loukata ketään, kieltäytyä mistään tms. joudun kiemurtelemaan valkoisin valhein ja tekosyin. Se on rasittavaa. Joskus tekisi mieleni vain huutaa päin naamaa, että EN jaksa, mene muualle valittamaan, pohtimaan, kehuja kalastelemaan, jaarittelemaan joutavia jne.
Siinä sitten koitan muistaa, miksen päässyt viime lauantaina heille grillaamaan (koska halusin olla itsekseni) tai jaksanut kuunnella viimeisintä päivitystä avomiehen oudosta käyttäytymisestä.
[/quote]
Tuohan ei kuitenkaan ole muiden ihmisten syytä, vaan itse esiinnyt sellaisena ihmisenä joka et ole. Miksi muiden siis pitäisi kärsiä suorasta puheestasi? Minä puolustan ja kehun toisia, koska haluan. Ei se vie minulta energiaa. Otan kohteliaisuutena, jos joku haluaa uskoa minulle huoliaan ja etsii minusta tukea. En ajattele heistä noin vihamielisesti.
En esitä innostuvani baari-illoista ym. koska en ole bilehile. Eikä ihmisille tule väärää käsitystä että sinne baariin haluaisin aina lähteä. Eikä minua sitten pahemmin noilla asioilla vaivatakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kato kävin kampaajalla, mitäs pidät?"
"KAMALA!!! Tee nyt herranjumala sille jotain! Entinen oli parempi!"
[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 12:15"]
"Kato kävin kampaajalla, mitäs pidät?"
"KAMALA!!! Tee nyt herranjumala sille jotain! Entinen oli parempi!"
[/quote]
Ottaa niin päähän, ettei voi sanoa mitä ajattelee rehellisesti. Jos sanon, mitä ajattelen, suututan kaikki, joo hymistellään vaan.
Niin, elämäsi olisi kuin AV. 24/7, omalla nimellä ja naamalla.
Jos et jaksa nähdä niitä niin sano ettet jaksa sen enempää selittämättä ja muutenkin valkoiset valheet ei tarkoita suoraa valehtelua vaan ettei päästetä kaikkia sammakoita suusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä ole ikinä kuullut miehen sanovan toiselle suoraan, että seurasi ei kiinnosta tai että juoruat liikaa. Jos mies sanoisi toiselle noin, niin aivan varmasti toinen tuijottaisi suu auki ja sitten loukkaantuisi verisesti. Ei tulisi mitään olalle läiskimistä ja naurunrähäkkää, että: äijä se uskaltaa sanoa suoraan!
Eikä se elämä kovin helppoa olisi sitten kun muutkin alkaisivat sanoa suoraan.
Miehethän juuri ovat valehtelun mestareita. Älä sekoita mieskoodin "paskanpuhumista" rehellisyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi järkky, millaista elämä olisi, jos kaikki puhuisivat mitä sylki suuhun tuo. Huh.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 12:13"]
Siis että jos joku pyytäisi kylään, niin sanoisi oikeasti että:"Ei kiitos, en jaksa jaaritella teidän kanssanne lauantai-iltana. Haluan olla rauhassa."
[/quote]Mikä estää sinua sanomasta tuota asiaa kohteliaasti: "Voi, olen ihan poikki työviikon jäljiltä ja tarvitsen yksinoloa. Sovitaan joku toinen kerta." Vai onko sisäinen puheesi todella noin äkkiväärää ja vihaisen kuuloista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kestäisitkö itse jos sinulle sanottaisiin asiat suoraan?
Hyviin käytöstapoihin ei kuulu että lohkoo ulos suusta sen mitä ajattelee. Asiat voi sanoa loukkaamatta toisia. Eikä miehetkään sano mitä ne ajattelee sen enempää kuin naisetkaan.
Nuo sinun esimerkit.
Jos joku kysyy mitä minulle kuuluu enkä halua sanoa mitä todellisuudessa kuuluu. Sanon vain ettei kummmempia mitäs sinulle.
Jos joku pyytää kylään eikä se minulle käy. Ilmoitan kohteliaasti että tänään ei kyllä käy mutta katotaan joku kerta paremmalla ajalla uudelleen.
Ketään ei ole loukattu eikä kukaan loukkaannu. Asiat voi sanoa monella tapaa. Eihän kenenkään tarvitse kertoa mitä todella kuuluu jos ei halua. Eikä kenenkään tarvitte lähteä minnekkään jos ei halua. Käytöstapoja ei ole turhaan keksitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisihan se elämä olla helpompaa. Ainakin yksinäistä se olisi. Mutta kukin tavallaan.
Hyvälle tutulle pitäisi voida sanoa suoraan jos ei jaksa kyläilyä. Tunnen ihmisen joka suuttui useiksi vuosiksi ystävälleen koska hän ei tahtonut lähteä juhlimaan, vaan päätti olla kotona. Sanoin itse sukulaiselle joka tahtoi tavata että olet armoton juoruakka. Hän ei kestänyt yhtään kun toinen oli eri mieltä. En lähtenyt juoppokuskiksi hän loukkaantui, selitin on muuta menoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Voisitko auttaa tässä?" "Joo, tosin en ymmärrä miten voit olla niin tyhmä ettet jo tiedä/osaa tuota"
"Mitä sulle kuuluu?" "Vituttaa ja panettaa"
"Hei, ei ollakaan pitkästä aikaa nähty!" "No ei tosiaankaan kun oot noin muodottomaks ehtinyt lihoa."
Koliikkivauvalle:"Olisit vittu jo hiljaa, hermot menee"
Tuossa on kyllä pointti. Mua ärsyttää ihmisten kaksinaamaisuus ja suoranainen valehtelu. Mutta toisaalta kyllä sen verran kohtelias pitää olla, ettei hauku toisen uutta kotia, kampausta, ruokaa... Se on eri asia. Työpaikoilla aina puhutaan paskaa sellaisista, jotka ei ole paikalla. Sit taas kohta päinvastoin niiden ihmisten kanssa. Mielistelyä ja vääristelyä. Hyh. En voi sietää.
MInä pyrin siihen, että ajattelen vain sellaisia ajatuksia, jotka VOI sanoa ääneen. Ts. pyrin olemaan edes ajattelematta loukkaavia, julmia, epäkohteliaita tai ääliömäisiä ajatuksia. Jos jollakulla on kamala uusi permis, minä pyrin olemaan ajattelematta sitä ja keskityn vaikka hiusten väriin.
Minun ei tällä menettelytavalla tarvitse erityisesti muistella, mitä kenellekin sanon. Puhun aina totta, joskin pyrin katsomaan totuutta mukavimmilta mahdollisilta katsantokannoilta. ELämänikin tuntuu paljon onnellisemmalta kuin näiden jokapaikavalittajien.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 15:31"]
MInä pyrin siihen, että ajattelen vain sellaisia ajatuksia, jotka VOI sanoa ääneen. Ts. pyrin olemaan edes ajattelematta loukkaavia, julmia, epäkohteliaita tai ääliömäisiä ajatuksia. Jos jollakulla on kamala uusi permis, minä pyrin olemaan ajattelematta sitä ja keskityn vaikka hiusten väriin.
Minun ei tällä menettelytavalla tarvitse erityisesti muistella, mitä kenellekin sanon. Puhun aina totta, joskin pyrin katsomaan totuutta mukavimmilta mahdollisilta katsantokannoilta. ELämänikin tuntuu paljon onnellisemmalta kuin näiden jokapaikavalittajien.
[/quote]
Amen.
Siis että jos joku pyytäisi kylään, niin sanoisi oikeasti että:
"Ei kiitos, en jaksa.... Haluan olla rauhassa."
Noin se toimii, ei tarvitse loukata.
- Mitäs teille kuuluu?
- No vaikka mitä, viimeviikolla (ja tähän joku tyhjänpäiväinen kuuluminen). Jonka jälkeen voi vaieta ja antaa toisen höpöttää.
Kaikkiin vaate/tukka/meikki yms kommennttikalasteluihin aina vastasin olevani hetero, joten ei likkojen vaatteet/tukat/meikit kiinnosta, katselen baarissa ihan muuta kuin sinun paitaasi. Lakkasivat kysymästä minulta ja viilasivat vaatetuksensa porukassa joita sellainen kiinnosti. Suosittelen lämpimästi. Toki sanoin jos joku unohti housut jalastaan tai paita oli nurin.
Mitä kuuluu? Vituttaa ja panettaa.
Ihan sopiva vastaus omassa kohderyhmässään.
Jatkoa: (en ole ap) mitä kuuluu- kaverit kysyy, no haluaisin että mieheni soittelisi minullekin eikä vain teille, tai olen löysässä hirressä miehen kanssa enkä tiedä miten edetä , tai en voi ostaa asuntoa, kun ei ole rahaa niin paljoa. Hirveää valehdella aina päin naamaa, että hyvää kuuluu ja käytiin katsomassa asuntoja ja miesähen kanssa on tehty kaikkea, not
Ap:
No en siis ole mikään paskanpuhuja selän takana, vaan ennemminkin kärsin kiltin tytön syndroomasta. Pyrin miellyttämään muita ja aina olemaan se kiva tyyppi, joka puolustaa ja kehuu toisia. Tämä kai vie energiaa, sillä aika moni tuttavapiirissä pitää minua psykiatrinaan ja vuodattaa minulle ongelmansa ja odottaa jonkinlaista myötätuntoa, tukea ja ratkaisuja. Sama juttu, kun kaipaavat kehuja kuka mistäkin.
Ja koska en halua loukata ketään, kieltäytyä mistään tms. joudun kiemurtelemaan valkoisin valhein ja tekosyin. Se on rasittavaa. Joskus tekisi mieleni vain huutaa päin naamaa, että EN jaksa, mene muualle valittamaan, pohtimaan, kehuja kalastelemaan, jaarittelemaan joutavia jne.
Siinä sitten koitan muistaa, miksen päässyt viime lauantaina heille grillaamaan (koska halusin olla itsekseni) tai jaksanut kuunnella viimeisintä päivitystä avomiehen oudosta käyttäytymisestä.