Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä on lapsen omiminen?
17.03.2022 |
Jäin vain ihmettelemään kun kuulin kerran tuollaista. Onko se, että ei anneta tai kielletään lapsen oleminen muiden kanssa vai mitä ihmettä se niinku ihan käytännössä on?
Kommentit (13)
Sitä että kuvitellaan oma rooli vieraan lapsen elämässä suuremmaksi kuin se on ja käyttäydytään kuin oltaisiin lapsen vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallista äideille. Omivat vauvan itselleen eivätkä anna isän tehdä minkäänlaisia päätöksiä vauvan suhteen, eivätkä uskalla jättää vauvaa kahden isän kanssa. Kestää yleensä 2-3 ikävuoteen asti. Jos tulee uusi vauva, loppuu vanhemman lapsen omiminen välittömästi.
Johtaa miehen passivoitumiseen ja äidin katkeroitumiseen omimisvaiheen loputtua.
Lapsenlasten toinen isoäiti oli laittanut lastenlasten kännyköihin estot minun puhelujeni varalta. Lasten vanhemmat eivät tienneet, eikä toinen lapsista. Toinen tiesi, mutta nauroi p a s k a i sesti ja sanoi, ethän sinä mummi koskaan soita, minähän se soitan sulle. Asia paljastui, kun olin hoitamassa lapsia ja jouduin odottamaan enkä saanut puhelimitse kiinni ja soitin vanhemmille, jotka saivat heti lapset kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Tavallista äideille. Omivat vauvan itselleen eivätkä anna isän tehdä minkäänlaisia päätöksiä vauvan suhteen, eivätkä uskalla jättää vauvaa kahden isän kanssa. Kestää yleensä 2-3 ikävuoteen asti. Jos tulee uusi vauva, loppuu vanhemman lapsen omiminen välittömästi.
Johtaa miehen passivoitumiseen ja äidin katkeroitumiseen omimisvaiheen loputtua.
Omaa (lue sana huolella) ei voi omia, kun se on jo oma.
Omiminen on sitä että vieras ihminen omii toisen lasta, tyypillisesti tätä harrastavat isoäidit.
Vierailija kirjoitti:
Tavallista äideille. Omivat vauvan itselleen eivätkä anna isän tehdä minkäänlaisia päätöksiä vauvan suhteen, eivätkä uskalla jättää vauvaa kahden isän kanssa. Kestää yleensä 2-3 ikävuoteen asti. Jos tulee uusi vauva, loppuu vanhemman lapsen omiminen välittömästi.
Johtaa miehen passivoitumiseen ja äidin katkeroitumiseen omimisvaiheen loputtua.
Tiedoksi sulle että on isiä, jotka eivät halua jäädä lapsen kanssa kahden, vaikka annettaisiin. Ei kannata uskoa kaikkia itkuja lapsen omimisesta, jos kuulet. Monesti ne päätökset tietenkin jää äidille, koska isä ei niihin huomaa ottaa kantaa ja jos joutuu kyselemään useita kertoja ja toinen ei näytä erityistä kiinnostavuutta olla mukana päätöksissä ei kai sitä jatkuvasti ruinata toisen mielipidettä.
Monet isät siis haluaa itse, että äiti hoitaa enimmäkseen lapseen liittyvät asiat. Näin se vain on. Ja mulle myös ok tiettyyn pisteeseen asti. Ei haittaa, jos miehen kanssa yhdessä ei pähkäillä uuden talvitakin osytoa ja ihan ok jos mies vie tai veisi lapsen enimmäkseen jalkapalloon.
Mikään ei ärsytä enemmän kun jonkun mahdollinen harhaluulo siitä, että äiti ei antaisi isän osallistua lapsen elämään, niin kuin haluaa. Saahan sitä luulla. Ei kiellettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallista äideille. Omivat vauvan itselleen eivätkä anna isän tehdä minkäänlaisia päätöksiä vauvan suhteen, eivätkä uskalla jättää vauvaa kahden isän kanssa. Kestää yleensä 2-3 ikävuoteen asti. Jos tulee uusi vauva, loppuu vanhemman lapsen omiminen välittömästi.
Johtaa miehen passivoitumiseen ja äidin katkeroitumiseen omimisvaiheen loputtua.
Omaa (lue sana huolella) ei voi omia, kun se on jo oma.
Omiminen on sitä että vieras ihminen omii toisen lasta, tyypillisesti tätä harrastavat isoäidit.
No jaa kunhan ei täysin vieraat ulkopuoliset ihmiset sentään. Paitsi ei se oikein onnistukaan, muuta kun sillä tavalla, että voivat puhua pälpättää tietenkin lapsesta niin paljon kun haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallista äideille. Omivat vauvan itselleen eivätkä anna isän tehdä minkäänlaisia päätöksiä vauvan suhteen, eivätkä uskalla jättää vauvaa kahden isän kanssa. Kestää yleensä 2-3 ikävuoteen asti. Jos tulee uusi vauva, loppuu vanhemman lapsen omiminen välittömästi.
Johtaa miehen passivoitumiseen ja äidin katkeroitumiseen omimisvaiheen loputtua.
Omaa (lue sana huolella) ei voi omia, kun se on jo oma.
Omiminen on sitä että vieras ihminen omii toisen lasta, tyypillisesti tätä harrastavat isoäidit.
No jaa kunhan ei täysin vieraat ulkopuoliset ihmiset sentään. Paitsi ei se oikein onnistukaan, muuta kun sillä tavalla, että voivat puhua pälpättää tietenkin lapsesta niin paljon kun haluavat.
Kyllä se isoäiti on ihan täysin vieras ulkopuolinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallista äideille. Omivat vauvan itselleen eivätkä anna isän tehdä minkäänlaisia päätöksiä vauvan suhteen, eivätkä uskalla jättää vauvaa kahden isän kanssa. Kestää yleensä 2-3 ikävuoteen asti. Jos tulee uusi vauva, loppuu vanhemman lapsen omiminen välittömästi.
Johtaa miehen passivoitumiseen ja äidin katkeroitumiseen omimisvaiheen loputtua.
Tiedoksi sulle että on isiä, jotka eivät halua jäädä lapsen kanssa kahden, vaikka annettaisiin. Ei kannata uskoa kaikkia itkuja lapsen omimisesta, jos kuulet. Monesti ne päätökset tietenkin jää äidille, koska isä ei niihin huomaa ottaa kantaa ja jos joutuu kyselemään useita kertoja ja toinen ei näytä erityistä kiinnostavuutta olla mukana päätöksissä ei kai sitä jatkuvasti ruinata toisen mielipidettä.
Monet isät siis haluaa itse, että äiti hoitaa enimmäkseen lapseen liittyvät asiat. Näin se vain on. Ja mulle myös ok tiettyyn pisteeseen asti. Ei haittaa, jos miehen kanssa yhdessä ei pähkäillä uuden talvitakin osytoa ja ihan ok jos mies vie tai veisi lapsen enimmäkseen jalkapalloon.
Mikään ei ärsytä enemmän kun jonkun mahdollinen harhaluulo siitä, että äiti ei antaisi isän osallistua lapsen elämään, niin kuin haluaa. Saahan sitä luulla. Ei kiellettyä.
Hah taidankin kirjoittaa blogin meidän vanhemmuudesta ja tunnistettavasti. Jotenkin kuullut että joillain olisi ihan omia tulkintoja näistä meidän vanhemmuus kuvioista. Osa tietenkin johtuu siitä, että tuo yksi on kertoillut sukulaisilleen täysin omia värittyneitä mielipiteitään, jotka ovat vielä yleensä täysin totuuden vastaisia.
Paras vitsi: äiti olisi yrittänyt kääntää lapset isää vastaan. Oksettavampaa valhetta ei voi olla. Valitettavasti isän käytös on itse joskus tehnyt sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallista äideille. Omivat vauvan itselleen eivätkä anna isän tehdä minkäänlaisia päätöksiä vauvan suhteen, eivätkä uskalla jättää vauvaa kahden isän kanssa. Kestää yleensä 2-3 ikävuoteen asti. Jos tulee uusi vauva, loppuu vanhemman lapsen omiminen välittömästi.
Johtaa miehen passivoitumiseen ja äidin katkeroitumiseen omimisvaiheen loputtua.
Omaa (lue sana huolella) ei voi omia, kun se on jo oma.
Omiminen on sitä että vieras ihminen omii toisen lasta, tyypillisesti tätä harrastavat isoäidit.
No jaa kunhan ei täysin vieraat ulkopuoliset ihmiset sentään. Paitsi ei se oikein onnistukaan, muuta kun sillä tavalla, että voivat puhua pälpättää tietenkin lapsesta niin paljon kun haluavat.
No ei meille ainakaan. Hassuahan se olisi, jos lasten isoäiti (jos siis oikea isoäiti) olisi täysin vieras ihminen. Ehkä vieraana voidaan pitää viranomaisia, naapureita, tuttavia tai ylipäätänsä henkilöitä, jotka eivät ole tiiviisti tekemisessä perheen kanssa, jotta voisivat tietää luotettavasti perheen tilanteen.
Kuulopuheiden perusteella sitä ei luotettavasti tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallista äideille. Omivat vauvan itselleen eivätkä anna isän tehdä minkäänlaisia päätöksiä vauvan suhteen, eivätkä uskalla jättää vauvaa kahden isän kanssa. Kestää yleensä 2-3 ikävuoteen asti. Jos tulee uusi vauva, loppuu vanhemman lapsen omiminen välittömästi.
Johtaa miehen passivoitumiseen ja äidin katkeroitumiseen omimisvaiheen loputtua.
Tiedoksi sulle että on isiä, jotka eivät halua jäädä lapsen kanssa kahden, vaikka annettaisiin. Ei kannata uskoa kaikkia itkuja lapsen omimisesta, jos kuulet. Monesti ne päätökset tietenkin jää äidille, koska isä ei niihin huomaa ottaa kantaa ja jos joutuu kyselemään useita kertoja ja toinen ei näytä erityistä kiinnostavuutta olla mukana päätöksissä ei kai sitä jatkuvasti ruinata toisen mielipidettä.
Monet isät siis haluaa itse, että äiti hoitaa enimmäkseen lapseen liittyvät asiat. Näin se vain on. Ja mulle myös ok tiettyyn pisteeseen asti. Ei haittaa, jos miehen kanssa yhdessä ei pähkäillä uuden talvitakin osytoa ja ihan ok jos mies vie tai veisi lapsen enimmäkseen jalkapalloon.
Mikään ei ärsytä enemmän kun jonkun mahdollinen harhaluulo siitä, että äiti ei antaisi isän osallistua lapsen elämään, niin kuin haluaa. Saahan sitä luulla. Ei kiellettyä.
Niin siis kai se isä itse osaa ottaa oman aikansa tai osallistumisella lasten kanssa, jos haluaa. Ei kai se ole äidin asia jatkuvasti kehottaa tai jopa pakottaa olemaan mukana asioissa.
Sitäpaitsi monille se on ihan ok, että ei jaeta kaikkia lasten asioita 50/50. Jos se heille on ok, ei kai muiden tarvitse siitä ottaa ongelmaa.
Jos esim. kumpikaan ei halua, että isä on kotona osan vanhempainlomasta, mikä siinä niin hirveää. Ei kai sitä tarvitse kääntää ketään vastaan, niin että äiti omii lapsen tai pas..ka isä kun ei jää kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallista äideille. Omivat vauvan itselleen eivätkä anna isän tehdä minkäänlaisia päätöksiä vauvan suhteen, eivätkä uskalla jättää vauvaa kahden isän kanssa. Kestää yleensä 2-3 ikävuoteen asti. Jos tulee uusi vauva, loppuu vanhemman lapsen omiminen välittömästi.
Johtaa miehen passivoitumiseen ja äidin katkeroitumiseen omimisvaiheen loputtua.
Omaa (lue sana huolella) ei voi omia, kun se on jo oma.
Omiminen on sitä että vieras ihminen omii toisen lasta, tyypillisesti tätä harrastavat isoäidit.
No jaa kunhan ei täysin vieraat ulkopuoliset ihmiset sentään. Paitsi ei se oikein onnistukaan, muuta kun sillä tavalla, että voivat puhua pälpättää tietenkin lapsesta niin paljon kun haluavat.
No ei meille ainakaan. Hassuahan se olisi, jos lasten isoäiti (jos siis oikea isoäiti) olisi täysin vieras ihminen. Ehkä vieraana voidaan pitää viranomaisia, naapureita, tuttavia tai ylipäätänsä henkilöitä, jotka eivät ole tiiviisti tekemisessä perheen kanssa, jotta voisivat tietää luotettavasti perheen tilanteen.
Kuulopuheiden perusteella sitä ei luotettavasti tiedä.
En tarkoita, että ketään vierasta ei saisi osallistua perheen elämään, mutta tässä ketjussa kun oli puhe kai jostain henkilökohtaisuuksiin puuttumisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei anna toisen vanhemman hoitaa lasta, "kun hän ei osaa' tai eron jälkeen kieltää toista vanhempaa näkemästä lasta.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä. Kuulin kerran tuollaisesta äidistä. Se kyllä antoi lasten olla kenen kanssa huvittaa, mutta en mä tiedä. Jotenkin se omi ne itselleen.