Lue keskustelun säännöt.
Tunteeko kukaan täällä intialaisia tapoja?
22.08.2015 |
Naapuriin muutti intialainen perhe, jolla on saman ikäinen lapsi kun meillä. Heille lapsi on ainoa meille tämä nuorimmainen on neljäs. Kävimme yhdessä nelivuotiaan kanssa esittäytymässä ja pyytämässä heidän lastaan meille leikkimään. Lapset leikkivät ensin noin puoli tuntia heillä ja sitten noin tunnin täällä meillä. Lapsen äiti oli meillä ehkä puolisen tuntia ja jätti lapsen sitten meille leikkimään.
perheen vanhemmat ovat mukavia, lapsi suloinen kuin mikä ja lapsilla oli hurjan hauskaa yhdessä. Mistään ei tullut kinaa, kummallakin oli selvästi tosi hauskaa. Lopuksi saatoimme lapsen takaisin kotiin.
Nyt olen 3 kertaa soittanut ja kysynyt voisivatko lapset leikkiä taas yhdessä, heillä tai meillä tai jomman kumman pihalla, ihan sama. Aina vastaukseksi on tullut, että juuri nyt ei käy (on menossa päikkäreille tai ovat lähdössä johonkin) mutta soittavat sitten kun käy. Eipä ole soittoa kuulunut.
Onko meillä siis väärä kulttuuri tai uskonto, jonka perusteella he eivät voi tavata vai missä mättää? Ovatko intialaiset niin tarkkoja taustoista? Äidillä oli kastimerkki otsassa mutta itseäni ei haittaa vaikka toinen palvoisi kumisaappaita. Koskaan ennen ei ole näin käynyt vaan kaikilla lapsillamme on paljon kavereita. Mitä ihmettä selitän tälle nuorimmaiselle miksei voi leikkiä naapurin kanssa? En halua mustamaalata, koska tuntuivat kivoilta ihmisiltä mutta joku selityshän tälle meidänkin mukelolle on annettava miksei naapurista asuvasta lapsesta ole kaveriksi.
Kommentit (27)
meillä oli ihan perussiistiä, tasot tyhjinä ja pyyhittynä niin kuin useimmiten. Imuroinkin joka päivä juuri tuon koiran ja tämän lapsilauman takia :) Ehkä tämä johtuu jostain muusta kuin siitä mistä he ovat kotoisin? En tiedä sanoinko tai teinkö jotain väärin? Harmittaa vain lasten puolesta (siis heidän sekä minun kuopuksen) kun kerran heillä oli yhdessä niin mukavaa.
Kiireestä tuskin johtuu koska olen nähnyt lapsen melkein päivittäin yksin (tai siis jomman kumman vanhemman kanssa) ulkoilemassa heidän takapihalla. Lapsi on vain puolipäiväisesti hoidossa ja iltapäivisin äidin kanssa kotona. Luulisi, että jos halua löytyy, kuluneen 3 viikon aikana olisi löytynyt joku hetki jolloin lapset olisivat voineet leikkiä keskenään eli joku muu syy tähän on pakko olla. En tosiaan aio tästä nyt mitään maailman suurinta ongelmaa kasata, omalla kuopuksellani on toki muitakin kavereita, joskin naapurissa asuva olisi ollut vain niin mukavan helppo ratkaisu leikkihetkiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
22 voiko tuo edes olla totta? Miksi veljesi meni naimisiin hänen kanssaan? Törkeetä!
Kyllä on totta. Veljeni on parikymppinen ja ensimmäistä kertaa rakastunut, nainen yli 30-vuotias. Tutustuivat netissä 4 vuotta sitten ja tiiviisti pitäneet yhteyttä. Nainen soittanut keskellä yötäkin.
-
Olemme olleet huolissamme, mutta veljeni vain selittää, ettemme tunne naista kuten hän. Äitini pyysi veljeäni ainakin pitämään silmänsä auki ja ymmärtämään, että naisen lähtökohdat avioliitolle on toisenlaiset kuin veljelläni, joka näkee avioliiton ja parisuhteen länsimaalaisesta näkökulmasta.
-
Intiassa yli 30-vuotias naimaton nainen on vanhapiika. Korkeasta koulutuksestaan huolimatta hän on riippuvainen perheestään. Hän ei ole voinut mennä naimisiin kastinsa ulkopuolelta ja sopivaa miestä ei ole löytynyt, eikä isä ole halunnut maksaa vaadittavia myötäjäisiä. Hieman kyynisesti äitini arvelee, että avioliitto naivin suomalaisnuorukaisen kanssa oli naisen keino paeta olosuhteista Intiassa.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 17:19"]Kyllä on totta. Veljeni on parikymppinen ja ensimmäistä kertaa rakastunut, nainen yli 30-vuotias. Tutustuivat netissä 4 vuotta sitten ja tiiviisti pitäneet yhteyttä. Nainen soittanut keskellä yötäkin.
-
Olemme olleet huolissamme, mutta veljeni vain selittää, ettemme tunne naista kuten hän. Äitini pyysi veljeäni ainakin pitämään silmänsä auki ja ymmärtämään, että naisen lähtökohdat avioliitolle on toisenlaiset kuin veljelläni, joka näkee avioliiton ja parisuhteen länsimaalaisesta näkökulmasta.
-
Intiassa yli 30-vuotias naimaton nainen on vanhapiika. Korkeasta koulutuksestaan huolimatta hän on riippuvainen perheestään. Hän ei ole voinut mennä naimisiin kastinsa ulkopuolelta ja sopivaa miestä ei ole löytynyt, eikä isä ole halunnut maksaa vaadittavia myötäjäisiä. Hieman kyynisesti äitini arvelee, että avioliitto naivin suomalaisnuorukaisen kanssa oli naisen keino paeta olosuhteista Intiassa.
[/quote]
Niin taatusti onkin paennut veljesi avulla pois Intiasta
ap on taas linjoilla. En todellakaan halveeraa kenenkään uskontoa. Meillä on kavereina niin muslimeita, kristittyjä, ateisteja ja varmaan monen muunkin uskontokunnan edustajia. Minulla ei ole tapana arvostella ketään uskonnon perusteella vaan pointtini oli, että minulle ei nimenomaan ole väliä mihin toinen uskoo vaan ihan avoimin mielin yritän oppia uusia tapoja ja kulttuureita ja arvostan sitä, että ihmiset voivat olla ystäviä erilaisista taustoista huolimatta. Äidillä oli kasti merkki otsassa, liekö sitten se syynä, että ei olla samasta kastista? tosiaan heillä on ollut vieraina vain intialaisia ainakin tuolla pihalla, joten ehkä eivät halua ketään muuta kavereikseen? Ymmärtäisin tämän paremmin jos asuttaisiin intiassa...
Ei siis voida tutustua oikein muutoin kun talot eivät ole saman tien varressa, vain takapihat ovat yhdessä. Heidän pihaltansa ei edes näe meille, meidän kuistilta näkee heidän pihalle (on korkeammalla) ja siksi ehkä lapseni kyselee tästä lapsesta. Ja ennen kuin kukaan ehtii tähän puuttua, niin meillä ei todellakaan ole tapana kytätä heitä mutta ohikulkiessaan kyllä näkee.
No ei siinä mitään, surettaa vain lasten puolesta. Kivan tuntuinen perhe, mutta jos se sitten on perempi, että heidän ainokaisensa istuu sisällä telkkarin ääressä kuin leikkii muiden lasten kanssa niin sillä tavallahan sen sitten on oltava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hinduilla ei ole mitään koiria vastaan. Olen nähnyt kun mies kävi henkensä kaupalla pelastamassa koiranpennun ja sen jälkeen ei meinannut tulla loppua avuliaista, tuotiin ruokaa ja juomaa ja paijattiin koiraparkaa.
Se täplä otsassa ei muuten ole mikään kastimerkki vaan bindi. Veikkaanpa, että ei liity kulttuurin tai uskontoon mitenkään. Jos niillä on oikeasti kiirettä? Tai eivät vaan pitäneet teistä? Tai kämppänne oli sikolätti? Tai lapsi on sairastunut? Tai...
En ole itse Hindu vaan muslimitaustainen ateisti. Jostakin järjettömästä syystä monet kuvittelee että meilkein mikä tahansa luonteenpiirteeni ratkaisuni tai elämäntilanteeni liittyy kulttuuritaustaan tai uskontoon. Joskus ei huvita. Joskus haluaa olla yksikseen. Usein olen äänekäs. Joskus hiljainen. En pidä hernekeitosta. En pidä sukujuhlista. Pidän illanistujaisista. Vihaan liköörejä. Pidän oluesta ja saunasta ja joistakin makkaroista. Silti jos joskus joku noista ei juuri silloin huvita, tulkitaan sennjohtuvan kultturitaustasta. Ja niin pois päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulenpa että heillä on oikeasti ollut menoja tai päiväuniaika. Aina ei sovi. Jatkakaa kysymistä vaan reippaasti jos oli lapselle kiva kaveri.
Muakin kiinnostaa tämä aihe, koska veljeni meni juuri naimisiin intialaisen naisen kanssa ja haluaisin tulla hyvin juttuun uuden perheenjäsenen kanssa. Hän on kuitenkin hieman pidättyväinen ja etäinen, enkä tiedä miten toimia.
-
Häissään hän suurimman osan ajasta vietti kännykkänsä parissa ja aina välillä poistui paikalta puhumaan rauhassa puhelimeen. Hän ei myöskään mielellään osoita hellyyttä miestään kohti julkisesti kuulemma kulttuurisyistä ja esimerkiksi kieltäytyi suutelemasta/antamasta suukkoa vihkiseremonian päätteeksi. Illalla kun veljeni yritti antaa yhden suukon, morsian työnsi hänet pois.
-
Ennen tuloaan Suomeen hän vaati, että vanhempieni on lähetettävä hänelle tiliote puolen vuoden tuloista ja kopio talonsa kauppakirjasta, sekä työtodistus työpaikalta. Hän myös halusi kirjallisen lupauksen, että perheeni tulee elättämään hänet Suomessa. Vanhempani kieltäytyivät ja se ei ole edesauttanut välien rakentamista.
-
Vanhempieni luona käydessä hän kohteli viileästi äitiäni ja siskoani, mutta oli hyvin ystävällinen perheen miespuolisille. Hän kieltäytyi olemasta samassa kerroksessa, kun joku perheestäni söi lihaa. Hän sitten mökötti talon alakerrassa sen ajan ja valitti veljelleni, että perheemme kohtelee häntä huonosti.
-
Perheemme on kansainvälinen, olemme asuneet kuudessa eri maassa. Mutta tilanne tämän uuden perheenjäsenen kanssa hämmentää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voivat olla epäluuloisia jostakin. yleensä vanhanaikanen ajatustapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se saattaa olla uskontokysymys, varsinkin jos ette ole krististinuskossa. Kun asuin vielä edellisessä paikassa niin tyttöni ei saanut tavata islaminuskoisen perheen poikaa tämän isän päätöksestä. Harmi, mutta joskus näin on.
En tosiaan keksi mitä voisi olla. Ymmärtäisn paremmen jos eivät päästäisi tänne vaan haluaisivat lapseni omaan kotiinsa (silloin joku täällä meillä mättäisi) tai jos päästäisivät lapsensa meille mutta eivät haluaisi ylimääräustä lasta sinne riesakseen. Minulle passaa vaikka vanhemmat tulisivat mukaankin tai jos oma lapsi menisi heille. Tai vaikka pihalla leikkisivät yhdessä. Todella surullista ajatella, että aidan takana on toinen yksinäinen pieni ihminen, josta olisi niin kivaa seuraa tälle meidän kuopukselle. Tänäänkin oma lapseni roikkui isompien perässä ja naapurin lapsi laikki yksinään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan siis intialaisllakin (ovat kai hinduja?) niin tarkka ton uskonnon suhteen kuin muslimeilla? Me ei kuuluta kirkkoon ollenkaan mutta en minä site heille toitottanut. Ovat kuulemma vegaaneja ja lupasin pitää huolta, ettei vaan meillä koskaan saa esim. Leivonnaisia missä on munia yms.
En osaa jotenkin ajatella että heillä olisi ainakaan uskonnon kohdalta noin tarkkaa tuo touhu... En keksi syytä miksei lapset saisi leikkiä keskenään. Voihan heillä oikeasti olla joku juttu meneillään. Läheinen kuollut ja suruaika, paljon menoja ihan oikeasti... Halu viettää perheaikaa.
Ei varmaan uskonto oo esteenä. Heidän kulttuuri on myös uskomattoman suorasanainen, niin voitko kysyä, että onko jokin vinossa, kun ei o kuulunut mitään?
Muistitko tarjota jotain purtavaa tai juotavaa, kun vanhempi oli teillä tai lapselle? Tarjoilu tarkoittaa heillä kaveruutta/ ystävyyttä tai että olet tervetullut.
Intialaiset ovat yleensä juuriaan myöten nyörää porukkaa.
Ihan menet ja juttelet uudestaan avoimin mielin ja kysyt heiltä. Tutustu heihin ja he teihin. Meneehän siinä toki aikansa, mutta se kannattaa.
Ihan näitä samoja asioita voit kysyä myös heiltä!
No olitpa viisas. Ensin tutustuillaan ja jutellaan vaikka pihan hiekkalaatikolla. Ei tarvitsisi mammapalstalla myöhemmin märehtiä.
Intiassa muuten asuu 1 100 000 000 ihmistä lukemattomin eri uskonnoin ja tavoin. Hinduja, muslimeita, kristittyjä, luonnouskontoja ja ateistejakin sieltä löytyy. Intialla on ydinase ja intialaiset koodarit tekevät suomalaisille firmoille tietojenkäsittelyohjelmia.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 16:01"]
Muakin kiinnostaa tämä aihe, koska veljeni meni juuri naimisiin intialaisen naisen kanssa ja haluaisin tulla hyvin juttuun uuden perheenjäsenen kanssa. Hän on kuitenkin hieman pidättyväinen ja etäinen, enkä tiedä miten toimia. - Häissään hän suurimman osan ajasta vietti kännykkänsä parissa ja aina välillä poistui paikalta puhumaan rauhassa puhelimeen. Hän ei myöskään mielellään osoita hellyyttä miestään kohti julkisesti kuulemma kulttuurisyistä ja esimerkiksi kieltäytyi suutelemasta/antamasta suukkoa vihkiseremonian päätteeksi. Illalla kun veljeni yritti antaa yhden suukon, morsian työnsi hänet pois. - Ennen tuloaan Suomeen hän vaati, että vanhempieni on lähetettävä hänelle tiliote puolen vuoden tuloista ja kopio talonsa kauppakirjasta, sekä työtodistus työpaikalta. Hän myös halusi kirjallisen lupauksen, että perheeni tulee elättämään hänet Suomessa. Vanhempani kieltäytyivät ja se ei ole edesauttanut välien rakentamista. - Vanhempieni luona käydessä hän kohteli viileästi äitiäni ja siskoani, mutta oli hyvin ystävällinen perheen miespuolisille. Hän kieltäytyi olemasta samassa kerroksessa, kun joku perheestäni söi lihaa. Hän sitten mökötti talon alakerrassa sen ajan ja valitti veljelleni, että perheemme kohtelee häntä huonosti. - Perheemme on kansainvälinen, olemme asuneet kuudessa eri maassa. Mutta tilanne tämän uuden perheenjäsenen kanssa hämmentää.
Käyttää perhettänne hyväksi!