Onko koirasta huolehtiminen todella raskasta?
Haluaisin antaa rakastavan ja onnellisen kodin rescue-koiralle, mutta pelkään, että onkohan koirasta huolehtiminen liian raskasta?
Kertokaa hyvät ja huonot puolet! Onko joku uupunut koiran hoidosta?
Taustatietona, että minulla on vuosia sitten ollut työuupumus, mutta nykyään elelen ihan mukavaa, tasapainoista ja rauhallista elämää, helpossa työssä.
Kommentit (31)
Alku on raskas koirasta riippumatta. Sille pitää opettaa käytöstavat ja toiminnassa on oltava täysin johdonmukainen koko ajan. Muuten ammut itseäsi nilkkaan ja koiran koulutus vaan vaikeutuu. Itselläni on nyt 7v pikkukoira, joka on tosi helppo. Se lähinnä pötköttelee päivät, kunhan pissitysten lisäksi saa yhden pitkän lenkin heitettyä.
Vierailija kirjoitti:
Ulos pitää lähteä vaikka ei joskus huvittaisi yhtään. Mulla herkkävatsainen koira joka ripuli paskoo kerran kuussa kaikki matot. Pari mattoa mennyt jo roskiin, kun en saa talvella pestyä eikä rahaa pesulaan.
Kunnon ruokaa niin pysyy kunnossa... Mulla ei ole koskaan ollut koiralla ripulia. Koiria mulla on ollut jo 25 vuoden ajan.
Olosuhteet ja sopiva koira niin enemmän piristävää kuin raskasta... Pieni pakollinen aamu ulkoilu koiran kanssa tekee työpäivästä kevyemmän. On tullut käytyä lukuisissa paikoissa joihin ilman koiraa ei olisi tullut lähdettyä... Mitä tahansa rescueta en ottaisi hetken mielijohteesta...
Vierailija kirjoitti:
Ei koirasta oo huolta mutta seinänaapureista kyllä, jotka kyttää meitä koko ajan. Lisäksi naapuri sanonut laittavansa myrkkyä ulkoalueelle. Sairas vanha nainen.
Oletko aivan varma ettei koirasi kärsi eroahdistusta ja räksytä koko sen ajan kun ette ole kotona ja sen vuoksi naapureilla palaa pinna?
Moni koiran omistaja on aivan tietämätön siitä että koira räksyttää 7-17 Kun joutuu olemaan yksin kotona, ellei kotona odota ahdistuneen koiran jäljiltä kauhea sotku - ja siltikään harvoin koiran omistaja tekee asialle yhtään mitään ja räksytys jatkuu.
Tämä ei ollut vittuilua vaan arkipäivää enimmässä osassa rappuja joissa koiria on.
Ei ole kokemusta rescue-koirasta, levittävät tauteja, voivat olla (perinnöllisesti) sairaita jne... nuo huomiot vain sen vuoksi, että rescuet kiinnostavat eniten ihmisiä, joilla ei ole oikein säästettynä rahaa koiranpentua varten. Koiralle täytyy kuitenkin hankkia tarvikkeita yms. Lisäksi vakuutus tuollaiselle resguelle voi olla aika kallis... ja ne lääkärikäynnit mahdollisesti sitten kyllä maksaa. Tietysti lemmikin lopetus ei maksa kuin muutaman satasen jos ei ole varaa hoitaa... Kannattaa siis miettiä sitäkin todella tarkkaan. Minun mielestäni nimittäin aikuinen kodinvaihtaja suomessa ansaitsee yhtä hyvin rakkautesi kuin tuntematon rescue-koira käytöshäiriöineen. Aina välillä kuitenkin törmää ilmoituksiin suomessa kotia etsivistä koirista, joiden omista on esim. loukkaantunut tai muuten mennyt huonoon kuntoon. Jos etsisit sellaista? En rahoittaisi ollenkaan noita rescue-asemia, sterilisoisivat ja lopettaisivat vain koko kannan, josta on niin paljon ongelmia.
Niin ja koirasta huolehtiminen, ei ole minusta perheellisenä rankkaa. Koira on pääasiassa minun vastuullani, mutta lapset ulkoiluttavat sitä välillä jos minulla kiire. Lisäksi tottunut olemaan läheisellä sukulaisella, ensin päivähoidossa vähän, sitten yön ja nyt jos käymme lomalla kauempana, koiran voi jättää tutulle viikoksi kun sopii etukäteen. Jää mielellään ja uskon, että viihtyy paremmin kuin viihtyisi yksin hotellissa meidän mennessä menojamme. Omistamani koirat ovat olleet terveitä kunnes aivan vanhana oireilleet vanhuuttaan kuukauden-pari ennen kuolemaansa. Iloa koirista on kyllä ollut ja tälläkin hetkellä mielestäni parasta koirassa on sen luonne, seurallisuus ja se, että se huolehtii minun ulkoiluistani. Sinkulle koiran sitovuus voi elämäntavoista riippuen tuntue erilailla, mutta sanoisin, että tekee kyllä yksinäiselle vain hyvää. Kunhan pystyy koirasta huolehtimaan. Aikuinen kodinvaihtaja voisi olla siitä mukava, ettei tarvitse opettaa sisäsiistiksi enää eikä luultavasti järsi paikkoja hampaiden vaihtuessa. Samalla se on edullisempi, nykyään kasvattajien pennut ovat hintavia, joten monelle sekin on kysymys.
Jos olet kovin meneväinen,älä ota.Ei ole järkeä ottaa jos se joutuisi olemaan paljon yksin.Jos koira on terve,ongelmia on tietysti vähemmän.Jos ei,lääkärikulut voivat olla melkoiset,esim hammashoidot,satasia menee helpostikin.Vanhan koirat vaivat voivat valvottaa öisinkin vuosikausia,olen kuullut monilta .Toki koirasta on paljon iloa,mutta on myös hyvä tietää muista puolista joita ei ehkä tulisi ajatelleeksi.
Koiraa hankkiessa kannattaa miettiä tarkoin onko aikaa kouluttaa koiraa, se on parasta mitä voi tehdä niin koiralle, itselleen kuin muillekin.
Jokaisen koiran pitää osaa käyttäytyä koko aika hyvin kunnes annetaan lupa leikkiä, eikä silloinkaan meno saa aivan päätöntä olla.
Yksinkertaisesti koirasta ei saa olla minkäänlaista haittaa kenellekään, ei minkäänlaista.
Ihminen vie koiraa eikä koira ihmistä.
Sekin täytyy muistaa kun itse sairastuu niin koira on silti hoidettava. Asun yksin ja olen pissattanut koiraa keuhkokuumeessa ja norossa, välillä puskaan oksentaen. Sekä keppien kanssa talviliukkailla kun polvi sökönä. Jos joutuu yllättäen sairaalaan niin sekin kannattaa miettiä etukäteen.
Tuo taloudellinen kysymys on hyvä pointti. Älä luota sokeasti siihen, että koira pysyy terveenä eikä mitään kummempia kuluja tule.
Tähän ei varmaan ole olemassa mitään yksiselitteistä vastausta ja voin kertoa ainoastaan omasta kokemuksesta. Sain oman rescue koirani Espanjassa toimivan suomalaisvetoisen rescuejärjestön kautta ja hankintaprosessi oli hyvä ja turvallinen. Koira tuli leischmaniasta ja taudeista tutkittuna, rokotettuna ja passilla Suomeen ja sitten täällä siirtyi meikäläisen rokotusohjelman pariin.
Koira itsessään oli alkuun vähän ujo ja uusille asioille piti olla ja antaa aikaa oppia. Myöhemminkin oli enemmän pidättäytyvä mutta silloinkin hyväkäytöksinen kaveri. Rescue taustan huomasi lähinnä erittäin taitavasta ja filmaaattisesta kerjäämisestä kun oli jotain mieleistään herkkua lähistöllä.
Itse otin koiran sinkkuna ollessani ja vaikka se sitoikin menoja kun ei aina hoitopaikkaa ollut niin näin jälkikäteen olen sitä mieltä että se aika oli kaiken sen arvoista. Ja saahan tätänykyä koiran ottaa mukaan moneen menoonkin.
Jos koiran ottaminen mietityttää niin mitäpä jos laittaisit asiasta plussat ja miinukset paperille niin saat varmaan jäsenenneltyä ajatusta suuntaan ja toiseen.