Tekisi mieli irtisanoutua töistä ja keskittyä vain kuntoiluun ja terveelliseen ruokavalioon

Vierailija kirjoitti:

No niin, siitä vaan ruoka ja oma timmi perse elämän sisällöksi. Onhan toki työ paaaljon niitä tyhjänpäiväisempi.

Eli työ on tärkeämpää, kuin hyvinvointi ja terveys? Oookoooo..

Nykyään liikunnasta ja terveellisestä ravitsemuksesta voi saada itselleen myös ammatin, jos alanvaihto kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttymyys masentaa ja passivoi ja lopulta olet huonommassa jamassa kuin töissä käydessäsi ja makaat vain sohvan pohjalla ja selaat nettiä. Ihan oikeasti, näin sulle käy. Tiedän sen, koska olen työtön. Luulin, että tämän ajan voi ainakin käyttää sillä tavalla hyödyksi, kuten kuvailit mutta ei se menekään niin.

Väärin- tuo tapahtuu vain joillekkin ihmisille. Olen itse todella onnelinen ja aktiivinen on/off työttömänä, minulla on vaikka mitä tekemistä, omia projekteja ja harrastuksia. Ehkä ongelma onkin vain sinussa kun passiivistut? 

Onkin tosi fiksua syyllistää masentunutta. Kertoo paljon luonteestasi ja kyvystäsi kohdata vaikeita asioita. Hmm... Työkaverisi saattavat olla onnesta soikeana ja helpottuneita, kun lähdit pois.

muuta asumaan vuokralle, niin sossu maksaa elämisesi niin kuin muillekin vuokralla asuville

Otin kerran 4kk virkavapaata jotta voin rauhassa roidata. Pelotti, että työssä ryhdyn väkivaltaiseksi.

No, ylipanetti vaan, työssä olisi pärjännyt. Roidaus ei loppupeleissä kannattanut. 

Olen haaveillut itsekin irtisanoutumisesta. Työ hoitoalalla vaan on niin p*skaa nykyään että ei sitä kohta enää jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttymyys masentaa ja passivoi ja lopulta olet huonommassa jamassa kuin töissä käydessäsi ja makaat vain sohvan pohjalla ja selaat nettiä. Ihan oikeasti, näin sulle käy. Tiedän sen, koska olen työtön. Luulin, että tämän ajan voi ainakin käyttää sillä tavalla hyödyksi, kuten kuvailit mutta ei se menekään niin.

Väärin- tuo tapahtuu vain joillekkin ihmisille. Olen itse todella onnelinen ja aktiivinen on/off työttömänä, minulla on vaikka mitä tekemistä, omia projekteja ja harrastuksia. Ehkä ongelma onkin vain sinussa kun passiivistut? 

Onkin tosi fiksua syyllistää masentunutta. Kertoo paljon luonteestasi ja kyvystäsi kohdata vaikeita asioita. Hmm... Työkaverisi saattavat olla onnesta soikeana ja helpottuneita, kun lähdit pois.

seli seli :) huomaan että otit itseesi, chillaa ja hoida mielenterveyttäsi. Minullakin oli masennus ja parannuin kun rupesin liikkumaan ja otin itseni ekaksi prioriteetiksi. Se ei sovi kaikille mutta minua se auttoi. Suomessa on paljon mielenterveys ongelmaisia ja se loistaa myös palstalla ja sun kommentistasi. Kannattaa vaikka terveydenhuollossa kertoa masennuksesta että saat apua. Ihan suotta uhmaat tuntemattomia netissä ja luot harhakuvitelmia. Voi voi kun kaikki sinua niin tallovat heheh anna mun nauraa

Työt, kotityöt, lenkki, sauna ja telkkaria ja nukkuun. Huomenna sama uusiksi, joten työttömyys voisi piristää. Mutta rahat ei riittäisi omakotitaloon sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttymyys masentaa ja passivoi ja lopulta olet huonommassa jamassa kuin töissä käydessäsi ja makaat vain sohvan pohjalla ja selaat nettiä. Ihan oikeasti, näin sulle käy. Tiedän sen, koska olen työtön. Luulin, että tämän ajan voi ainakin käyttää sillä tavalla hyödyksi, kuten kuvailit mutta ei se menekään niin.

Väärin- tuo tapahtuu vain joillekkin ihmisille. Olen itse todella onnelinen ja aktiivinen on/off työttömänä, minulla on vaikka mitä tekemistä, omia projekteja ja harrastuksia. Ehkä ongelma onkin vain sinussa kun passiivistut? 

Onkin tosi fiksua syyllistää masentunutta. Kertoo paljon luonteestasi ja kyvystäsi kohdata vaikeita asioita. Hmm... Työkaverisi saattavat olla onnesta soikeana ja helpottuneita, kun lähdit pois.

seli seli :) huomaan että otit itseesi, chillaa ja hoida mielenterveyttäsi. Minullakin oli masennus ja parannuin kun rupesin liikkumaan ja otin itseni ekaksi prioriteetiksi. Se ei sovi kaikille mutta minua se auttoi. Suomessa on paljon mielenterveys ongelmaisia ja se loistaa myös palstalla ja sun kommentistasi. Kannattaa vaikka terveydenhuollossa kertoa masennuksesta että saat apua. Ihan suotta uhmaat tuntemattomia netissä ja luot harhakuvitelmia. Voi voi kun kaikki sinua niin tallovat heheh anna mun nauraa

Mielenterveysongelma on yhdyssana, ressukka. Voi olla, että työkaverisi eivät ole helpottuneita vain siksi, että vaikean luonteen omaava tyyppi tajusi vapaaehtoisesti häipyä vaan siksi, että persoonaltaan ikävä tyyppi oli lisäksi tuon tasoinen "osaaja"...

Vierailija kirjoitti:

muuta asumaan vuokralle, niin sossu maksaa elämisesi niin kuin muillekin vuokralla asuville

Kerro nyt ihmeessä miten saan sossun maksamaan elämiseni. T. Vuokralla asuva

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten työssäkäynti vaikuttaa ruokavalioon? Meillä ainakin saa ihan itse päättää, mitä lounaaksi työpäivän aikana syö. 

Esimerkiksi niin, että työ, jota teet vie sinusta kaikki mehut, jonka jälkeen sinulla ei vain yksinkertaisesti ole energiaa millekkään ylimääräiselle, jolta myös ehkä muille yksinkertaiselta kuulostava ruokavalion muutos on, mutta kun olet niin turta, niin ei tämäkään ole enää niin helppoa.

Jos olisit hyväkuntoinen, työ ei ehkä veisikään kaikkia mehuja.

Vierailija kirjoitti:

Täällä tyypit kannustaa irrisanoutumaan töistä jotta voi liikkua ja syödä terveellisesti. Ei herranjumala.

Riippuu ammatista! Kun mitta tulee täyteen,niin irtisanoutuminen on yhtä helppoa kuin hengittäminen.

Kyllä se vaan ikävästi on niin, että työ haittaa harrastuksia. Aijai, sama varmaan jokaisella…

No mikäs siinä jos olet rikas. Ihan vaan tiedoksi, työkkärin armoilla oleminen ei ole stressivapaata.

Vaihda työtä tai siirry osa-aikaiseksi.

Silloin kun työ alkaa oikeasti haittaamaan terveyttä, on työssä jotain vikaa. Voi toki olla niinkin, että ko. työ sopii jollekin muulle mutta ei juuri sinulle. Mutta ei mielestäni voi ihan normaalitilanteena pitää sitä, ettei töissä käydessä jaksa enää huolehtia itsestään. Nykyään tosin tuntuu valitettavasti monilla asia näin olevan, mutta ei sen silti pitäisi olla normaalia.

Nautin lomista kun saa treenata ja syödä terveellisesti. Työelämä vie kaiken energian,voin huonosti,stressitasot korkealla,nukun huonosti,työasiat pyörii päässä olen ihan loppu,en jaksa treenata,sairastelen, kunpa uskaltaisi jäädä pois töistä.

Toteutin tämän. En aio viettää tuntemamme maailman viimeisiä vuosia hiki hatussa raataen (VARSINKAAN Suomen kaltaisessa verohelvetissä).

Työn tekeminen on yliarvostettua. Mitä tahansa muuta saa arvostella, uskontoa, isänmaata jne. Mutta jos tätä työn kulttia arvostelee sanallisesti tai omilla elämäntavoillaan niin heti saa lokaa niskaan. Vähintäänkin presidentti julkisesti tuomitsee "oleskelusta".

Jos se on taloudellisesti mahdollista, niin tee ihmeessä se. Ja jos olet ns. koti-ihminen, että pitkän päälle viihdyt.

Minä olen ollut kotirouvana jo kauan. Kun katson ystäviäni raskaissa ja vaativissa töissään, niin olen tyytyväinen valintaani. Viime viikolla kuoli jo ties kuinka mones tuttava, ystävä meni kaksi vuotta sitten. Olemme vasta 50+, osa kuusikymppisiä. 

Itselläni on sairaus, joka myös vaikutti päätökseen, vaikka olenkin työkykyinen ja teen joskus töitä harrastuksekseni. Mutta kokopäivätöissä sairaus varmasti etenisi.

Kunto, terveys, hyvinvointi, aikoinaan lasten hyvinvointi vaikuttivat päätökseen. Jokaisen on tietysti harkittava oma tilanteensa pitkällä aikavälillä itse. Myös taloudellinen tilanne ja turva.

Vierailija kirjoitti:

Työn tekeminen on yliarvostettua. Mitä tahansa muuta saa arvostella, uskontoa, isänmaata jne. Mutta jos tätä työn kulttia arvostelee sanallisesti tai omilla elämäntavoillaan niin heti saa lokaa niskaan. Vähintäänkin presidentti julkisesti tuomitsee "oleskelusta".

Ehkä tämä koskee niitä, jotka elävät tuilla. Itse en ole koskaan kohdannut arvostelua siksi, että olen kotirouva. Siis tuttavapiirissäni, joka on täynnä ns. uranaisia eli olen ainoa kotirouva.

Työ on tärkeää, jos se on tärkeää. Mutta kaikki eivät koe tekemäänsä työtä tärkeänä itselleen, vaan tekevät töitä vain rahan vuoksi. Sen takia he suuttuvat, kun osa porukasta haluaa elää muiden kustannuksella eli tukien avulla elämäntapatyöttömänä. Itse en tuohon ryhmään kuulu eivätkä tuttavanikaan, koska ymmärrän tuon siten, että moni asia on mennyt pieleen työelämästä syrjäytyneen kohdalla.