15v lapsi edelleen minussa kiinni.
Eli ei oikein tykkää, että käyn missään ilman häntä. Haluaa olla kotona kanssani. Ja kaupungille, lenkille jne. pyytää mukaan. Haluaa olla vieressä ja syliin tulisi myös. Pussaa ja halaa. Soittelee perään. Niin en aina jaksaisi sellaista. Kavereita on ja harrastus. Onko muilla tälläistä?
Kommentit (16)
Kuulostaa sairaalta
T. 15 vuotiaana kotoa pois muuttanut
Ei ole ihan normaalia. Tuossa iässä ei kehdata kulkea vanhempien kanssa, kun ei muutkaan kulje.
Osta sille mustia vaatteita, vedä sille sivukalju ja värjää hiukset mustaksi tai punaiseksi, osta sille viis nahkatakkia, osta sille mopo, alkoholia ja tupakkaa, opeta sille kaikki kirosanat opeta sitä panee poikien kaa ja sylkee vanhojen ihmisten päälle. Ongelma ratkaistu!
Siis terve lapsi, ei ole sairauksia tai muuta sellaista. Koulussa ei kiusata. Varmasti kertoisi ja välillä kyselenkin. Kertoo muutenkin vähän liian avoimesti kaikesta. Varsinkin jos vertaan itseeni. En teininä juurikaan avautunut vanhemmilleni. Ap
Kyllä välillä häntä pikkuisen nolostuttaa jos ollaan kahdestaan ulkona ja joitain tuttuja poikia tulee vastaan. Mutta ilmeisesti ei tarpeeksi kuitenkaan. Ap
Ala kysellä milloin hän haluaa muuttaa pois kotoolta. :D eiköhän se herätä muksussakin ajatuksia, että jossain vaiheessa pitää erkaantua.
Kyllä tuo vähän omituiselta kuulostaa. Toki lapset ovat erilaisia, mutta tuollainen on enemmän sellaisten 10-vuotiaiden käytöstä.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:32"]Osta sille mustia vaatteita, vedä sille sivukalju ja värjää hiukset mustaksi tai punaiseksi, osta sille viis nahkatakkia, osta sille mopo, alkoholia ja tupakkaa, opeta sille kaikki kirosanat opeta sitä panee poikien kaa ja sylkee vanhojen ihmisten päälle. Ongelma ratkaistu!
[/quote] Kyllä valitettavasti kiroilee aivan liikaa välillä. Huutaakin minulle ja paiskoo ovia. AlkoholiAkin on maistellut (kertoo) ja sen käyttö kiinnostaa. Onneksi ei taida harrastaa isoja kännejä. Ei siis mikään super kiltti ole jos sitä luulette. Ap
Onko tehnyt noin aina?
Minulla oli samanlainen vaihe omaan äitiini saman ikäisenä.
Olin kriisissä. Yhtäkkiä kaikki ystäväni juoksivat poikien perässä, vetelivät ekoja kännejä, osa alkoi tupakoimaan. Kaikki muuttui. Halusin olla ystävieni kanssa mutta minua ei kiinnostanut esittää coolia.
Olin teini 90-luvun lopulla ja silloin tuli matalavyötäröiset farkut joista "piti" pinkkien stringien vilkkua. Kaikilla muilla oli tämä pakollinen stringien esittely ja se oli minustä ällöä.
Olisiko omalla lapsellasi tapahtunut kaveripiirissä myös tämmöinen murros?
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:39"]Ala kysellä milloin hän haluaa muuttaa pois kotoolta. :D eiköhän se herätä muksussakin ajatuksia, että jossain vaiheessa pitää erkaantua.
[/quote] Olen joskus väsyksissä kysellyt ja vastaa ettei koskaan. Asutaan kuulemma aina yhdessä. Toivottavasti vitsailee! Ap
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:42"]Onko tehnyt noin aina?
Minulla oli samanlainen vaihe omaan äitiini saman ikäisenä.
Olin kriisissä. Yhtäkkiä kaikki ystäväni juoksivat poikien perässä, vetelivät ekoja kännejä, osa alkoi tupakoimaan. Kaikki muuttui. Halusin olla ystävieni kanssa mutta minua ei kiinnostanut esittää coolia.
Olin teini 90-luvun lopulla ja silloin tuli matalavyötäröiset farkut joista "piti" pinkkien stringien vilkkua. Kaikilla muilla oli tämä pakollinen stringien esittely ja se oli minustä ällöä.
Olisiko omalla lapsellasi tapahtunut kaveripiirissä myös tämmöinen murros?
[/quote] On kyllä aina ollut tuollainen , mutta nyt se tuossa iässä tuntuu jo vähän oudolta. On kyllä muuten normaali teini, että vaatteet ja alkoholi kiinnostaa. Tosin viikonloppuisinkin tulee ajoissa kotiin. Välillä jopa toivoisin, että tulisi myöhemmin. Ap
Joo-o, vähän jännä tilanne. Älä kuitenkaan sano tästä hänelle suoraan, sillä olet selvästi niin tärkeä hänelle että hän voisi murtua jos äiti pyytäisikin ottamaan etäisyyttä. Sellainen voi ihan oikeasti laukaista masennusta yms. Teinit järkkyvät niin helposti, eivät osaa käsitellä tunteita kuten aikuiset.