Onko epäilyttävää jos 30-vuotiaana pisin suhde kestänyt 2v?

Kuulostaa pelimiheltä eli petihyppyheikiltä. 

Ajattelen, että hän ei ole suotta jatkanut suhdetta ihmiseen, joka on alkuhuuman jälkeen osoittautunut vääräksi. Ehkä oikeaa ei ole osunut kohdalle. Siinä on se hyvä puoli, että tuskin on parisuhteen traumatisoiva tai oleta sinulta samanlaista käytöstä kuin exältä.

Pitäisi nähdä se ihminen, sitten osaisin sanoa onko epäilyttävää vai ei.

Kuulostaa "voimaantuneelta" akalta.

Juokse.

Pidän erikoisena, koska oma pisin suhteeni kesti karvan päälle 3 vuotta, se päättyi 2013 enkä ole sen jälkeen seurustellut puoltatoista vuotta pidempään ja olen 33v, ja pidän itseänikin hieman outona.

"Ongelma" on täysin omien korviesi välissä. Tuollaista ihmissuhteita ylianalysoivaa ei toivottavasti omalle kohdalle koskaan tule, sillä koskaan ei ole hyvä. Kumppaneita on ollut joko liian vähän tai liikaa, suhteet olleet joko liian lyhyitä tai liian pitkiä jne.

Riippuu hieman miten tuon esittää ja tuo julki. Itse en ollut vielä 30 vuotiaana ollut kertaakaan parisuhteessa. Ja luultavasti olisin päässyt helpommalla, jos olisin ymmärtänyt asiasta valehdella silloin kun joku asiaa tiedusteli. Ensi itse tuonut "kokemattomuuttani" esiin. Ehkä joillekin oli isoin yllätyksenä joko se, että minulla oli (ja on edelleen) niin miehiä kuin naisia kavreina ja ystävinä ja muina läheisinä tai sitten se, että olin tämän asian kanssa sinut.  Itselleni taas oli joitain kertoja hämmentävää seurata ja kohdata kysyjän vastareaktio vastaukseeni. Toki osa otti asian ihan rauhallisesti, mutta sain myös aika vihlaiseviakin piikkejä osakseni, kuten olenko uskossa, bi-seksuaali tai (kaappi)homo ja tai onko minua käytety lapsena hyväksi. Tai onko lainkaan kiinnostunut muista kuin itseään nuoremmista tai etsiikö itselleen äitiä

Minusta kummallisia oletuksia. Siis ikäänkuin joidenkin mielestä mies, joka ei ole 30 vuotiaana ollut parisuhteessa on tämän tiedon saaminen merkki, että miehessä täytyy olla taatusti jotain, jonka vuoksi ei kannata itsekään yrittää asettua ja olla tälle miehelle se yksi ja erityinen. No. Onneksi kaikki eivät ajattele näin ahdasmielisesti.

En uskaltaisi sitoutua ihmiseen, jolla ei ole aiempaa kokemusta pidemmästä suhteesta, siis siitä mitä suhde alkuhuuman jälkeen on ja mitä parisuhteen ylläpitäminen vaatii.

Mulle on plussaa, jos alle kolmekymppinen on seurustellut mahdollisimman vähän.

Fiksuimmat nuoret eivät tuohon ikään mennessä ole vielä seurustelleet ollenkaan, vaan keskittyneet opiskeluun ja uraan.

Sitten on näitä elämäm koululaisia joilla on jos jonkunlaista suhdetta, kakaraa ja eksää ja nyksää ja siinä ne saavutukset sitten olikin.

Kyllähän sitä voi samanaikaisesti opiskella, luoda uraa ja olla parisuhteessa? Ei ne sulje toisiaan mitenkään pois.

Kuulostaa multa itseltäni, oon seurustellut vain kerran, kesti 2,5 vuotta, loppui siihen kun mies petti mua. Oon nyt 31. Ehkä oon sitten epäilyttävä.

No pitäisi tietää enemmän… jos ollut vain 1-2 tuollaista lyhyttä suhdetta, niin se ei ole mielestäni huolestuttavaa. Jos taas vaihtaa kumppania lennosta vuoden-parin välein niin se on red flag.

Vierailija kirjoitti:

En uskaltaisi sitoutua ihmiseen, jolla ei ole aiempaa kokemusta pidemmästä suhteesta, siis siitä mitä suhde alkuhuuman jälkeen on ja mitä parisuhteen ylläpitäminen vaatii.

Sinä et ylipäätään uskalla sitoutua. Etsit vikoja joiden varjolla pistää poikki, tai joiden vuoksi ei kannata edes yrittää. Etsit varmaa nakkia, jonka kanssa sinun ei tarvitse heittäytyä tai laittaa itseäsi alttiiksi epäonnistumiselle, mutta ei sellaista ole olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

En uskaltaisi sitoutua ihmiseen, jolla ei ole aiempaa kokemusta pidemmästä suhteesta, siis siitä mitä suhde alkuhuuman jälkeen on ja mitä parisuhteen ylläpitäminen vaatii.

Toisaalta, jos ko. ihme on vapailla markkinoilla, ei ole hänkään sitä tiennyt.

Ei kai suhde ole itsetarkoitus elämässä nykypäivänä?

Riippuu vähän siitäkin kuinka paljon näitä lyhyitä säätöjä on ollut. Pari on vielä ihan ok, mutta jos niitä on takana pitkä liuta, siinä kohtaa suuntaisin katseeni muualle.

Työ, harrastukset, läheiset, ystävät, jne. Parisuhde ei ole enää mikään ihanne ja normi. Sukupuolet ei enää tarvitse toisiaan tullakseen toimeen ja sieltä lapsuudenkodin ikeen alta pääsee pois muullakin tavalla kuin menemällä naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä voi samanaikaisesti opiskella, luoda uraa ja olla parisuhteessa? Ei ne sulje toisiaan mitenkään pois.

Heh, sano tuo naiselle joka haluaa omia kaiken miehen itselleen ja jolla itsellään ei ole mitään omaa. Ei kiitos mitään aikataulutettua nyt elämään opiskelun, työn, harrastusten ja kavereiden lisäksi.

M25

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä voi samanaikaisesti opiskella, luoda uraa ja olla parisuhteessa? Ei ne sulje toisiaan mitenkään pois.

Heh, sano tuo naiselle joka haluaa omia kaiken miehen itselleen ja jolla itsellään ei ole mitään omaa. Ei kiitos mitään aikataulutettua nyt elämään opiskelun, työn, harrastusten ja kavereiden lisäksi.

M25

Totta. Muijat kyllä saavat sanoa, että mies ei saa tulla esteeksi uran ja koulutuksen tielle, mutta siitä akat vasta pillastuu, jos nainen onkin se ongelma. :D M27

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä voi samanaikaisesti opiskella, luoda uraa ja olla parisuhteessa? Ei ne sulje toisiaan mitenkään pois.

Heh, sano tuo naiselle joka haluaa omia kaiken miehen itselleen ja jolla itsellään ei ole mitään omaa. Ei kiitos mitään aikataulutettua nyt elämään opiskelun, työn, harrastusten ja kavereiden lisäksi.

M25

Totta. Muijat kyllä saavat sanoa, että mies ei saa tulla esteeksi uran ja koulutuksen tielle, mutta siitä akat vasta pillastuu, jos nainen onkin se ongelma. :D M27

Naisilla on joku hirvittävä tarve pelastaa mies yksinäiseltä surkealta elämältä, jossain yksiössä. Sitä on säälittävä runkkari, jos et palvo naista toisena päivätyönään.

M25