Lue keskustelun säännöt.
Rakkauslaulujen totuudellisuus
19.08.2015 |
Kokeeko joku oikeasti sellaisia tunteita? Että annan kaikkeni, kuolen jos et rakasta mua, saat asettaa tahdin, ikävöin sua vielä 2080-luvulla (vaikka nyt oon parikymppinen ja siihen on 60 vuotta aikaa) ja muuta diipa daapaa. Ihan oikeastiko joku on kokenut rakkauden, joka voittaa kaiken, ei väljähdy tai laimene eikä pääty riitaan siitä kuka vie roskat ja onko seksiä tarpeeksi?
Kommentit (10)
Kyllä minä ainakin muistan kokeneeni ja olen sen mukaan jopa toiminut. Jättänyt työpaikan, koonnut lapset kainaloon ja jättänyt taakseni kaiken tutun ystävistä harrastuksiin vain että saan elää miehen kanssa lähekkäin.
Tai mustan jaksaneeni ylis kaiken sietokyvyn vuorokaudesta toiseen vain siksi, että rajastamani ihmien on sairas ja tarvitsee apua. Pätee myös rakkauteen lapsia kohtaan. Tai omaa äitiä.
Annan myös anteeksi käsittämättömiä tekoja, mutta iselläi on lopulta helpompaa elää ilman katkeruutta.
Ehkä s evaihtelee miten voimakkasti ihminen ylipäätään sallii itsensä tuntea ja kuinka estoinen tai kurinalainen on toteuttaakseen viettejään, mielitekojaan tai intohimojaan. Olen taiteellinen ja tunteellinen, mutta voin ottaa tarvittaessa käyttööni erittäin rationaalisen puolen, joka jyrää kuin kone. Se on käytössä mm. kriiseissä ja syrjäyttää tunnemaailman tarvittaessa kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori nyt nuo typot, kun en tarkistanut yhtään mitä kirjoitin. Pöh.
3
Kyllä olen ja kyllä tunnen. Monesti miettinyt laulujen sanoja kuunnellessa että "toi niin tietää mistä puhuu"...olen myös miettinyt että hirveää jos ei joku koskaan tunne jotain niin taianomaista! Vaikka tunteilla on myös vastapuoli-kun tuntuu pahalta, se voi korventaa sieluun asti. Mutta silti. Se on elämistä. <3 enkä koskaan lähtisi ajattelemaan että "rakkaus on aivokemiallinen häiriö". Mitä kauneuden tuhlausta!
"Järjen veit
ja minusta orjan teit..."
"Vaivuin hurmahan ikuisehen"
Eli totta joka sana jo vuosikymmeniä sitten.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 16:19"]
rakastuessaanhan ihminen on hullu
[/quote]
Kyseessä on yleisesti esiintyvä lievä mielenhäiriö, joka yleensä paranee ajan myötä ilman lääkitystä tai terapiaa. Häiriön aikana tulee välttää tärkeiden päätösten tekemistä, kuten avioliiton solmimista ja kiinteistökauppoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä ole kyllä itse kokenut moisia äärimmäisiä hulluuden tunteita ainakaan vielä. Toisaalta tykkään ajatella, että lyriikoissa ja runoudessa yleensäkin vähän liioitellaan ja käytetään vahvoja mielikuvia ja vertauksia.
Kyllä kokee, ne ovat täyttä totta, mikä valkenee yksilölle sana toisensa jälkeen, mikäli on oikeasti tosi rakastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka monta kertaa olette ehtineet kokea noita järisyttäviä rakkauksia? Mihin ne ovat päättyneet?
Totta kai.
Tässä muuten ehkä kaunein suomalainen rakkauslaulu. Joanna: Ensimmäinen päivä
rakastuessaanhan ihminen on hullu