Antaisitko 16-vuotiaan ottaa tatuoinnin? Ruinannut yli vuoden, haluaisi nimensä käsivarteen

En antaisi. Ja miksi ihmeessä oma nimi?

En.

Vierailija kirjoitti:

Juttelisin, ihan rauhassa ja vaikka jotain hyvää yhdessä syöden, teekupin äärellä asiasta.

Kyselisin ihan aidosti, mitä hän ajattelee ja miksi juuri nyt näin? Avaisin sitten eri näkökulmia, joita olisin pohtinut, ihan kiihkottomasti, etukäteen. Että mitä se tarkoittaisi eri tilanteissa esim. eri työpaikkahaastatteluissa? Pohtisin yhdessä hänen kanssaan. Olisiko jossain tilanteessa jopa tarve siihen, ettei omaa nimeä näkyisi?

Mikä voisi olla sellainen? Mitä positiivisia puolia siitä olisi nyt? Entä 5 vuoden ja 15 vuoden päästä, tai 55 vuotiaana?

Näitä kysymyksiä herättelisin miettimään ja mahdollisimman avoimesti. Sanoisin, että keskustellaan asiasta, mietitään.

Toki äitinä päätät itse, miten teet. Silti, jos äitinä olet vielä mahdollisuudessa estää omalla viisaalla päätöksellä jotain, mitä toinen sitten kovasti harmittelisi jälkeenpäin, jos sen tekisi, ehkä nyt laittaisin jäitä hattuun.

Mutta hyvin rauhallisesti keskustellen ja ollen nuoren ajatuksista silti kiinnostunut. Lämmöllä.

Keskustelu teinille tärkeistä asioista on aina hyvästä, mutta painotan, että tässä päätöksen tekee vanhemmat, ei teini. Voi keskustella tatuoinneista mutta ei siitä, saako teini sellaisen ottaa vai ei. Teini-ikäisen aivotkaan eivät ole vielä kehittyneet niin, että hän pystyisi oikeasti harkitsemaan asiaa ja tekemään perustellun päätöksen.