Sektio mielummin kuin eppari/repeäminen..

...ensisynnyttäjälle jokin erikoispuudutuskohtelu, kun ei ollut kipeä synnytys ollenkaan (kesti 7,5 h). Olin muuten aika simppeliin synnytystoivelistaani laittanut toiveen huolellisesta puudutteiden käytöstä.



Kätilön mielestä mitään normaalista poikkeavaa ei oltu tehty, eli välilihan puuduttaminen on ihan normaali toimenpide. Ei tullut kuin pieni nirhauma (muutama tikki) ja vähän repeämää toiseen häpyhuuleen. Olen kyllä vieläkin sitä mieltä, että oli jotenkin erityisen superhuolellinen kätilö (ja vaatimaton...)



Näin jälkeen päin ajatellen oli tosi hieno juttu olla heti täydessä iskussa vauvanhoitoa varten. Kassit kainalossa kävelin sieltä synnytyssalista synnyttäneiden osastolle, tuntui ihan kuin olisi vain ollut välillä leiriytymässä jossakin...ei tietoakaan että olisi tarvinnut rullatuolia tms. vehjettä.



Muutaman sektiopotilaan näin kun niitä kärrättiin osastolle, eikä käynyt kateeksi.



Nyt toista odottaessa totisesti toivon että välttyisin sektiolta (vaikka eihän niitä suunnittelemattomina tehdä kuin hengen- ja terveydenpelastamistarkoituksessa) ja olisin edes puoliksi yhtä hyvässä iskussa kuin esikoisen synnytyksen jälkeen.

Mua pelottaa kans toi epparin teko, vaikkei mulle sitä ole tehtykään. Odotan nyt kolmatta lastani ja kahdessa ekassa synnytyksessä selvisin ihan pienillä repeämillä. Ekalla kertaa taidettiin laittaa yks tikki ja toisesta ei tarvinnut tikata lainkaan. Vauvat oli tosi saman kokosia 3610g ja 3620g. Nyt sit jänskättää, että vieläkö sitä käy niin hyvä " tuuri" ettei tarvis leikata... Kaverilta leikattiin ekassa synnytyksessä ja hän kertoi, että se sattui ihan kauheasti ja kuvaili sen juuri sellaiseks mitä olin kuvitellutkin, eli viiltää, viiltää... Kuten nyt kuvitella saattaa kun lihaa leikataan saksilla!! Ei kiitos mulle! Oon nyt jo ihan kauhusta kankea, kun ajattelen synnytystä ja mietin kanssa jopa tota sektio vaihtoehtoa... Ja mulla on viikkoja vasta 14+1... Eipä siinä synnytyksessä paljon muu ole mua ikinä pelottanutkaan kun toi mahdollinen eppari. Se tuntuu jotenkin luonnottomalta ja raa´alta... Kunhan sen vaan välttäis vielä tän kerran!

Mulla oli kauhee kammo synnytystä kohtaan, koska vauvan painoarvio oli päivää ennen synnytystä 4335g. Kauhee kammo, että tarttee synnyttää noin iso lapsi. Itse olisin halunnut sektion, mutta se ei tullut lääkäreiden mielestä kysymykseenkään. Seuraava pelko, että miten pahasti repeän tai miltä tuntuu, jos ja kun tehdään eppari. Ja nyt jälkeen päin (poika nyt 1v8kk) ajatellen ja muistellen, en ole tuntenut ollenkaan, vaikka väliliha leikattiin todella hyvin. Mieheni sanoi, että kuului vaan " Kruts" ...ja sillä selvä. Itse en sitä TODELLAKAAN tuntenut. En tiedä johtuiko hyvästä puudutuksesta vai ilokaasusta, mitä hengittelin tyytyväisenä. Poju oli synytessään siis 4395g ja 54 cm.....Ja synnytys kesti tasan 5h. Kyseessä ensimmäinen lapsi. Synnytksen jälkeen en kylläkään istunut kovinkaan hyvin moneen viikkoon, mutta se ei menoa haitannut. Sairaalassa ollessa keskustelin muutaman äidin kanssa, joille oli tehty sekstio, että ei se mittän herkkua ole. Et voi kunnolla kävellä, et nostaa lasta syliin...

Eli tsemppiä vaan synnytyksiin. Ei se epparin leikkaus niin paha ole!

Itselläni takana yksi synnytys. Välilihaa jouduttiin leikkaamaan reilusti ja tikkejä oli ehkä kymmenen. Leikkaus eikä tikkaaminenkaan eivät tuntuneet juuri lainkaan. Epiduraali tosin vaikutti minulla vielä tuossa vaiheessa ja ompelun alussa kätilö laittoi vielä paikallispuudutuksen. Sektiota en toivo ikinä. Jokainen leikkaus on kuitenkin riski ja sektiossa juodutaan leikkaamaan aika reilusti. Minulla oli synnytyksen jälkeen huonekaverina sektiolla synnyttänyt ja ikinä en haluaisi niitä tuskia mitä hänellä oli, vaikka itsellänikin epprihaava oli todella kipeä. Eri asia jos ehdottomasti jouduttaisiin sektio tekemään.

Eli toivottavasti linkki suostuu toimia;



http://www.stakes.fi/NR/rdonlyres/D7015993-7853-4F70-87BD-8883CA4C8C76/…



Stakeshan kasaa kaikista Suomen synnytyksistä tilastot. Erikseen ensisynnyttäjien ja sitten kaikki synnyttäjät toiseen. Huomaat itse että toissynnyttäjillä ei pahemmin paikkoja saksita, heidän tilastossa kun näkyvät myös ekakertalaiset.



Jos pelkäät välilihan leikkausta niin ,että yöunet menevät, niin pelkopoli on hyvä osoite. Minä opin hallitsemaan pelkoni siellä ja synnytin toisenkin alakutta ja ilman eppareita. :-)))) Esikoisesta kun oli tuon epparin kanssa kivinen toipumistaival. Pikkukakkonen tuli niin rytinäl ja ryskeel että hieman repesin mutta toivuin täysin kahdessa viikossa.



Nyt kuuluu itku sängystä..



Lila75

en sitä kenellekkään suosittele kovin heppoisin perustein. Olen saanut esikoiseni sektiolla ja kaksi seuraavaa synnytin alakautta. Sain kummassakin normaalissa synnytyksessä toisen asteen repeämät epparista huolimatta, mutta silti haluan synnyttää tämän neljännen lapsen myös alakautta mieluummin kuin sektiolla. Toivon vain kovasti että en enää repeäisi ja mikä vielä tärkeämpää ettei tarvitsisi epparia tehdä. Sen paraneminen on ollut hidasta minulla. Tais tulla vähän aiheen vierestä, mutta pitipä pistää lusikka tähänkin soppaan. :)

että minulle ei itse epparin tekeminen sattunut lainkaan kummallakaan kerralla. Eikä myöskään ompeleminen. Paraneminen vain hidasta. Sain kummallakin kerralla spinaalin joka vaikutti vielä ponnistusvaiheessakin niin etten tuntenut ponnistamisen tarvettakaan lainkaan.