Jätin miehen, jota rakastan.
Olen 21-vuotias ja seurustelin 34-vuotiaan miehen kanssa melkein puoli vuotta. Suhteemme oli todella onnellinen eikä ikäero haitannut kumpaakaan. Ongelmaksi muodostui lähipiirin ihmiset. Omat sukulaiseni hokivat koko ajan, että ei tuo kestä, ei mies susta oikeasti välitä yms. Jonkun aikaa jaksoin sitä kuunnella, mutta tänään luovutin. Siispä päädyin lopettamaan suhteen. Mies yritti saada päätäni kääntymään, mutta turhaan. Olen menettänyt luottamukseni hänen tunteisiinsa ja tuntuu naurettavalta että se johtuu muista ihmisistä.
Nyt sitten itken yksin kotona. Miten ihmeessä pääsen ikinä yli tästä? Miestä on kamala ikävä jo nyt.
Kommentit (24)
Mullakin tuli kuva,että taidat sittenkin olla vielä liian lapsellinen. Asut varmaan myös vielä vanhempiesi kanssa.
Ilmeisesti se on just irstas vetelehtijä, kun vsstasit niin ilkaästi, kun yritin auttaa. ( aika ei oo sun mirhellä menny opintoihin ja uraan, joten nyt vasta ehtisi)
Mun ystävä alkoi 34-vuotiaana seurustella 22-vuotiaan kanssa, ystäväni on nainen. Heillä on nykyään kaksi lasta ja hyvä elämä. Miksi antaa muiden mielipiteiden hallita valintojaan?
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:12"][quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:02"]
Odota nyt siihen asti lapsikulta, että voit ihan itsenäisesti solmia parisuhteen muista riippumatta. Ei kukaan mies kestä tollasta oon - en ookaan sun kanssa pelleilyä.
[/quote]Tiedän kyllä, mitä haluan. Haluan olla tuon miehen kanssa enemmän kuin mitään muuta. Olen henkisesti vain niin väsynyt jatkuvaan suhteemme arvosteluun. Tajuatko miltä tuntuu, kun joutuu koko ajan selittämään että kyllä tämä on aitoa? Enkä voi vaatia miestäkään kestämään niitä samoja hyväksikäyttö syytöksiä yhä uudestaan.
[/quote]
Ei sun mitään tarvi selitellä. Olet aikuinen ihminen etkä ole tilivelvollinen kenellekään. Ikävää tuollainen arvostelu tietysti on, mutta elämässä tulee jatkossakin eteen tilanteita jossa sinua ja sinun toimiasi arvostellaan. Se täytyy vain kestää ja kulkea pää pystyssä eteenpäin valitsemaansa polkua pitkin. Jos tosiaan lopetit suhteen vastoin omaa tahtoasi, niin mietihän vielä kerran: elätkö tätä elämää kuten itse haluat vaiko muiden sanelujen mukaan? Neuvoja kannattaa aina kuunnella mutta päätökset omaa elämääsi koskien teet sinä itse.